Tekijä: Pekka

Neh. 4 Mark. 6

Hengellinen taistelu on yhteistyötä, jossa tarvitaan kuhunkin tilanteeseen sopivat taisteluvarusteet (Neh. 4:10, Mark. 6: 7-8). Apostoli Paavali on myös tähän asiaan kiinnittänyt huomiota (Ef. 6: 10-18).

Individualistisessa, yksilökeskeisessä kulttuurissa on vaarana unohtaa tämä hengellisen yhteistyön näkökulma. Valitettavasti tunnistan sen monesti itsessäni, koska olen perusluonteeltani varsin arka, ujo ja syrjäänvetäytyvä. Kuitenkin monet parhaat oivallukset ja kokemukset ovat syntyneet vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.

Yksilökeskeisyydessä on myös se ongelma, että on suuri vaara harhautua väärille teille. Turhaan ei Sananlaskuissa kahteen kertaan sanota (14:12, 16:25): ”Moni luulee omaa tietään oikeaksi, vaikka se on kuoleman tie.” Voi ehkä ajatella, että hengellisessä taistelussa on kyse myös taistelusta yksilökeskeisyyttä vastaan: minä en ole niinkään tärkeä, vaan tärkeää on Jeesus  ja hänen joukkoihinsa kuuluminen.

Pekka

Neh. 3 Mark. 5

Tämän päivän teksteissä nousee esille hengellisen taistelun eri muotoja ja/tai tasoja. Jerusalemin muurin korjaaminen korostaa fyysistä turvallisuutta, jota ei tule usein ajateltua varsin vakaassa länsimaassa, koska sitä pitää itsestään selvänä asiana. Kristittyihin kohdistuu kuitenkin monissa maissa fyysistä uhkaa, joten kyse ei ole ilmiöstä, joka olisi tuntematon tänä päivänä. Juutalaiset puolestaan ovat kokeneet kautta historian fyysistä uhkaa.

Jeesuksen toiminnassa korostuu taistelu henkivaltoja ja sairauksia vastaan. Tätä voi olla vaikeampi ymmärtää kuin taistelua fyysisen turvallisuuden puolesta. Kuitenkin tämäkin on vallitsevaa todellisuutta kristityille monissa maissa.

Taidamme Suomessa elää – muotitermiä käyttääkseni – melkoisessa kuplassa. Emme välttämättä ymmärrä niitä taisteluita, joita veljemme ja siskomme Kristuksessa Jeesuksessa käyvät eri puolilla maailmaa. Voimme rukoilla heidän puolestaan. Ehkä meidän olisi hyvä rukoilla myös omasta puolestamme, että ymmärtäisimme paremmin hengellisen taistelun todellisuuden ja että Jeesus varustaisi meitä siihen entistä vahvemmin.

Pekka

Neh. 2 Mark. 4

Nehemia on hyvä esimerkki siitä, miten Jumalan sana kylvetään hyvään maahan (Mark. 4:20). Nehemia kuulee ahdistavia ja surullisia uutisia Jerusalemista. Ne kuultuaan hän itkee, murehtii, paastoaa ja rukoilee (Neh. 1). Tämän jälkeen hän on valmis toimimaan, koska hän on saanut Jumalalta selkeän kehotuksen (Neh. 2:12). Koko ajan hän tuntuu liikkuvan ja etenevän rukouksen hengessä.

Jumala voi varmasti puhua hyvin eri tavoin erilaisissa elämäntilanteissa. Uskaltaisin kuitenkin väittää, että Jumalan puheen ja hänen sanansa voi kuulla paremmin rauhassa ja hiljaisuudessa Raamattua lukien ja rukoillen. Siihen meitä tänäänkin kutsutaan kaiken kiireen, hälyn ja melun keskellä.

Pekka