Dan. 7, Mark. 13

Dan. 7 Mark. 13

Maailman- ja ihmiskuntien historia on mielenkiintoista ja monivivahteista, mutta ei aina niin kovin mukavaa luettavaa. Tämänkin päivän tekstit kuvaavat varsin inhorealistisesti, miten hallitsijat ja kansakunnat käyvät taistelua toisiaan vastaan. Eikä se pelkästään jää tähän, vaan taistelua käydään myös Jumalaa vastaan.

Pieni ihminen, joka pääsääntöisesti varmaankin haluaisi elää rauhallista elämää, tallautuu historian suurten pyörien alle, kun suuret johtajat vainoharhaisine pelkoineen ja suuruudenhulluine kuvitelmineen tallustelevat maailmanhistorian näyttämöllä ja katoavat vuorollaan lopulta historian hämärään.

Onneksi Jumala on jo etukäteen ilmoittanut, että tarinalla on onnellinen loppu. Sen voi lukea esimerkiksi seuraavista jakeista: Dan. 8:26-27 ja Mark. 13:24-27.

Pekka

Viikko 51

MaanantaiPs. 121 Ilm. 7

Monenlaista tulkintaa liittyy 144 000 sinetillä merkittävään henkilöön. Tätä on tulkittu kirjaimellisestikin, mutta Aikamedian Sana elämään -kommentaariraamatussa todetaan, että ”luku 144 000 saadaan laskutoimituksesta 12 x 12 x 1 000, ja sen on katsottu kuvastavan täydellisyyttä. Riippumatta siitä, miten sinetöitävät tulkitaan, voimme luottaa siihen, että kaikki Jumalan omat saatetaan turvallisesti hänen luokseen eikä ketään hyljeksitä tai unohdeta.”
 
Suuri kansanjoukko on myös aiheuttanut monenlaista tulkintaa (Ilm. 7:9-17).  Erityisesti jakeessa 14 mainittu suuri ahdinko on ollut mielenkiinnon kohteena. Em. kommentaariraamatussa todetaan: ”Toiset arvelevat sen tarkoittavan kristittyjen kärsimyksiä kautta aikojen, toiset taas ajattelevat, että tulevaisuudessa koittaa suuren ahdistuksen aika, joka kestää määrätyn ajan verran. Kummankin tulkinnan mukaan uskovat saavat lahjaksi ikuisen elämän Jumalan kanssa ja heidän murheensa ja kärsimyksensä kyyneleet pyyhitään pois (Ilm. 7:17).”
 
Jälkimmäisessä tulkintatavassa suuren ahdingon ajatellaan varsin yleisesti kestävän seitsemän vuotta. Tähän seitsemän vuoden periodiin liittyy sitten puolestaan kolme erilaista näkemystä uskovien ylöstempauksesta joko ennen suurta ahdinkoa, ahdingon ajan puolivälissä tai ahdingon ajan lopussa. Ymmärtääkseni näissä pohdinnoissa ei kuitenkaan olla ns. asian ytimessä. Olennaista on, että turvamme ja tulevaisuuden toivomme on kaikissa tilanteissa Jeesuksessa (vrt. Ps. 121).
 

TiistaiPs. 122 Ilm. 8

Herran huone ja pyhien rukoukset! Nämä ovat puhuttelevia sanoja ja mielikuvia juuri ennen seitsemää merkkisoittoa. Olipa elämäntilanteemme ja maailman historian vaihe mikä tahansa, saamme rohkaisua ja toivoa Herran huoneessa seurakunnan keskellä yhdessä rukoilemalla. Herran huoneen ei edes tarvitse olla välttämättä mikään fyysinen tila, koska Jeesus on luvannut olla siellä, missä kaksi tai kolme on koolla Hänen nimessään (Matt. 18:20).
 

KeskiviikkoPs. 123 Ilm. 9

Kuusi merkkisoittoa on soinut, mutta jäljellä olevat ihmiset eivät vieläkään käänny Jumalan puoleen (Ilm. 9:20-21). Psalmin sanat (Ps. 123:4) itsevarmojen ivasta ja ylimielisten pilkasta tuntuvat jotenkin irvokkailta tässä yhteydessä. Itsevarma ja ylimielinen ihminen luottaa itseensä eikä tarvitse ketään muuta – ei Jumalaa eikä muita ihmisiä muuhun kuin omien, itsekkäiden tarpeidensa ja mielihalujensa tyydyttämiseen.
 

TorstaiPs. 124 Ilm. 10

Jumala on paljastanut ja paljastaa ihmisille monenlaisia asioita, mutta moni asia jää silti kuitenkin meille arvoitukseksi. Danielilla (Daniel 8:26) ja Johanneksella (Ilm. 10: 4) on molemmilla samanlainen kokemus siitä, että he näkivät jotakin Jumalan suunnitelmista, mutta heillä ei ollut lupa niistä kirjoittaa.

Kannattaa siis keskittyä olennaiseen, joka tämän päivän teksteissä tulee esille esimerkiksi seuraavissa jakeissa: ”Meidän auttajamme on Herra, hän, joka on luonut taivaan ja maan.” (Ps. 124:8) ja ”Enkeli [–] vannoi hänen nimeensä, joka elää aina ja ikuisesti, hänen, joka on luonut taivaan, maan ja meren ja kaiken mitä niissä on.” (Ilm. 10:5-6).

PerjantaiPs. 125 Ilm. 11

Psalmien teksti tuntuu soveltuvan hyvin kertomukseen kahdesta todistajasta, jotka toteuttavat tinkimättä erikoiselta vaikuttavaa tehtäväänsä. He eivät horju, vaan luottavat Herraan. Vaikka he kuolevatkin, Jumala herättää heidät kuolleista. Herra suojaa heitä nyt ja aina.
 
Tämä on hyvin vahva, mutta ei välttämättä kovin miellyttävä, kuva hengellisestä taistelusta. Monesti mietin, minkä verran olen valmis maksamaan hintaa Jeesuksen seuraamisesta. No, ehkä sitä ei kannata kovin paljon pohtia, vaan luottaa siihen, että Pyhä Henki on todella puolustaja, joka opettaa, neuvoo, valmistaa ja varustaa siihen, miten eri tilanteissa kannattaa toimia.
 

LauantaiPs. 126 Ilm. 12

”Suuret ovat Israelin Herran teot!” (Ps. 126:2) Näin voi huudahtaa, kun lukee Johanneksen kuvausta naisesta ja lohikäärmeestä. Sana elämään -kommentaariraamatun mukaan ”naisen on perinteisesti katsottu edustavan Jumalan kansaa, joka on odottanut Messiasta saapuvaksi.” Jakeessa 5 mainittu lapsi viitannee puolestaan Jeesukseen.
 
Jumala pitää ihmeellisesti huolta kansastaan, kun lohikäärme (Paholainen ja Saatana, jae 9) raivoaa ja yrittää kaikin tavoin tuhota sen. Tämä on hyvä muistaa, jos ja kun hengellinen taistelu tuntuu käyvän hankalaksi tai jopa ylivoimaiseksi.
 

SunnuntaiPs. 127 Ilm. 13

Ilmestyskirjan yksi tunnetuimpia yksityiskohtia on varmaankin pedon merkki ja/tai luku (Ilm. 13:16-18), jota ilman ”kenenkään ei ole lupa ostaa eikä myydä mitään”. Olen kuullut sanottavan, ettei ole mitään hätää niin pitkään, kun käteistä rahaa on olemassa.
 
Elämme nykyisin aikaa, että käteisen merkitys vähenee koko ajan. Teknologian nopean kehittymisen vuoksi emme periaatteessa enää tarvitse käteistä. Siruteknologiaa käytetään jo yleisesti eläimillä, ja se olisi täysin käyttökelpoista myös ihmisillä. Teknologian näkökulmasta on siis jo olemassa kaikki tarvittavat elementit, joilla tämä Ilmestyskirjan näky voisi toteutua.
 
Pitäisikö olla huolissaan? Itse en ainakaan ole. Sen sijaan olen miettinyt sitä, pitäisikö tai voisiko tuohon mahdolliseen tilanteeseen jotenkin varautua. En vain ole ainakaan toistaiseksi keksinyt mitään, mikä voisi olla käyttökelpoista. 
 
Psalmin sanat ovat tässäkin suhteessa hyvin puhuttelevia (Ps. 127:1-2):
 
”Jos Herra ei taloa rakenna, turhaan näkevät rakentajat vaivaa. Jos Herra ei kaupunkia vartioi, turhaan vartija valvoo. Turhaan te nousette varhain, turhaan valvotte myöhään ja raadatte leipänne tähden. Yhtä lailla Herra antaa omilleen, vaikka he nukkuisivat.”
 
Jumalan huolenpito on käsittämätön asia. Uskon ja luotan siihen, että jos näen sen ajan ja päivän, jolloin tuo Ilmestyskirjan näky alkaa toteutua, niin Jumalan huolenpito tulee jollakin ihmeellisellä ja uudella tavalla todeksi niille, jotka eivät tuota pedon merkkiä ota.
 
Siunattua ja levollista Vapahtajamme syntymäjuhlaa!
 

Pekka

Viikko 39

MaanantaiJes. 25 Kol. 4

Tämän päivän teksteissä nousee esille oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus (Kol. 4:1; Jes. 25:1-5). Jumalan silmissä kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän taustaan, asemastaan jne. (vrt. Room. 3:23).
 
Syntiin langenneessa maailmassa oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus jäävät toteutumatta hyvistä pyrkimyksistä huolimatta. Ihmisten elämä maailmanlaajuisesti on oikeastaan aika karua ja epäreilua, jos sitä pysähtyy hetkeksi miettimään. 
 
Kaiken epäoikeudenmukaisuuden, epäreiluuden ja sorron keskellä toivomme on Jumalassamme, joka voittaa kuoleman, pyyhkii kyyneleet, vapauttaa kansansa alennuksesta ja häpeästä ja pelastaa  (Jes. 25:6-9).
 
Jeesus sanoo (Joh. 14:27, 16:33): ”Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailmaa antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.”,  ”Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minussa rauha. Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman.”
 

TiistaiJes. 26 1. Tess. 1

Jumalaan turvautuminen tuo rauhan sekä yksittäiselle ihmiselle että ihmisyhteisölle (Jes. 26:3,12). Lisäksi se vaikuttaa meissä uskoa, toivoa ja rakkautta: usko saa meidät toimimaan, rakkaus näkemään vaivaa ja toivo perustuu Herraamme Jeesukseen (1. Tess. 1: 3). Kaiken avaimena on Uuden testamentin mukaan se, että hyvä sanoma Jeesuksesta (evankeliumi) kohtaa meidät Pyhän Hengen voimana eikä vain sanoina (1. Tess. 1:5).
 
Jeesus sanoo (Joh. 14:16-17): ”Minä käännyn Isän puoleen, ja hän antaa teille toisen puolustajan, joka on kanssanne ikuisesti. Tämä puolustaja on Totuuden Henki. Maailma ei voi Henkeä saada, sillä maailma ei näe eikä tunne häntä. Mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy luonanne ja on teissä.”
 

Keskiviikko: Jes. 27 1. Tess. 2

Uskossa on kyse suhteesta. Jesajan kirja kuvaa kauniisti sitä, miten Jumala on aloitteellinen kansaansa ja lapsiaan kohtaan. Jumala haluaa rakentaa ja ylläpitää läheistä suhdetta lapsiinsa. Valitettavasti vain on niin, että me ihmiset käännämme selkämme Jumalalle ja menemme hänestä poispäin. Näin on ollut syntiinlankeemuksesta saakka (1. Moos. 3).
 
Uskossa on kyse myös uskovien yhteydestä. Se on elintärkeää, koska siinä saamme toinen toisiltamme rohkaisua Jumalan mielen mukaiseen elämään, jossa meitä kutsutaan Jumalan valtakuntaan ja hänen kirkkauteensa (1. Tess. 2:11-12).
 
Jeesus sanoo (Joh. 17:22-23): ”Sen kirkkauden, jonka sinä olet antanut minulle, olen minä antanut heille, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä. Kun minä olen heissä ja sinä olet minussa, he ovat täydellisesti yhtä, ja silloin maailma ymmärtää, että sinä olet lähettänyt minut ja että olet rakastanut heitä niin kuin olet rakastanut minua.”
 

TorstaiJes. 28 1. Tess. 3

Päivän teemoja ovat mm. tottelemattomuus, ylimielisyys ja uhma (Jes. 28:7-13), Messias-profetia (Jes. 28:16), ihmisten inhimillisten rakennelmien heikkous ja pettävyys Pyhän Jumalan edessä (Jes. 28:14-15, 17-22), Jumalan antama viisaus (Jes. 28:23-29) ja apostoli Paavalin huoli seurakunnan hengellisestä hyvinvoinnista.

Ihminen luulee olevansa viisas, mutta ei tiedä, kuinka pettävä ja vaarallinen tuo ajatus on (Snl. 14:12). Tästä luulosta kumpuaa monia vahingollisia asioita, ajatuksia, asenteita ja ilmiöitä, jotka ovat haitallisia ihmiselle itselleen ja hänen ympärillään oleville ihmiselle.

Kaikki viisaus tulee lopulta Jumalalta (Snl. 1:7, 11:2). Jos ihminen tämän muistaisi, niin se auttaisi häntä pysymään nöyränä Jumalan edessä.

Jeesus sanoo (Joh. 14:6): ”Minä olen tie, totuus ja elämä.”

PerjantaiJes. 29 1. Tess. 4

Jumalalta ei voi salata mitään (Jes. 29:15-16, vrt. Matt. 10:26, Mark. 4:22, Luuk. 12: 2-3). Kaikki meidän elämässämme on paljaana hänen edessään, vaikka kuinka yrittäisimme asioita piilotella. 
 
Tästä totuudesta on hengellisessä mielessä kaksi tietä eteenpäin. Sielunvihollinen yrittää lannistaa meidät vetoamalla heikkouteemme, vääriin valintoihimme ja tekoihimme, syntisyyteemme sekä siihen, ettemme voi millä tavoin kelvata Jumalalle, kun elämämme on sellaista kuin se on. Sielunvihollinen yrittää erottaa meidät kaikin tavoin Jumalan ja Jeesuksen yhteydestä.
 
Jumalalle ei ole kuitenkaan mikään uutinen se, millaista ihmisten elämä on. Hän tietää, millaista tekoa me olemme (Ps. 103:14, KR 1938). Hän haluaa yhä uudelleen kutsua meitä yhteyteensä ja läheisyyteensä. Riennämmekö me elämämme kaikissa tilanteissa hänen turviinsa vai uskommeko sielunvihollisen valheita?
 
Paavali kehottaa meitä pyrkimään yhä parempaan. Tammikuussa 2019 kirjoitin seuraavasti jakeesta 1. Tess. 4:3: ”Pyhityksen voi ymmärtää tarkoittavan sitä, että tulemme entistä enemmän Jeesuksen kaltaiseksi (vrt. 2. Kor. 3:17-18). Pyhitys ei ole jotakin sellaista, jonka yritämme väkisin puristaa itsestämme. Pyhitys perustuu siihen, että Jeesuksen opetuslapsina luotamme Pyhän Hengen muuttavaan voimaan ja annamme Pyhälle Hengelle tilaa toimia elämässämme.”
 
Jeesus sanoo (Joh. 10:10): ”Varas tulee vain varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän.”
 

LauantaiJes. 30 1. Tess. 5

Tämän päivän teksteissä on monta jaetta, joita olen jossakin vaiheessa opetellut ulkoa (Jes. 30:21, 1. Tess. 5: 16-24). Niissä on ollut ja on edelleen valtavia lupauksia, kehotuksia ja rohkaisuja yksittäiselle uskovalle ja seurakunnalle!
 
Olisi hyvä säännöllisesti opetella ulkoa ja kerrata jakeita. Paitsi että siinä saa hyvää hengellistä ravintoa ja rohkaisua erilaisiin tilanteisin, se on myös hyvää ja erittäin hyödyllistä aivojumppaa!
 
Jeesus sanoo (Matt. 24:35, KR 1938): ”Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät koskaan katoa.”
 

SunnuntaiJes. 31 2. Tess. 1

Mihin uskot? Mihin turvaat? Mihin elämäsi perustat? Oikeastaan näihin kysymyksiin voisi ehkä tiivistää sen haasteen, joka meille Raamatussa esitetään. Tämä haaste tulee hyvin vahvasti esille tämänkin päivän teksteissä. Miten vastaat?
 
Omasta kokemuksesta voin sanoa, että todella pitkän painin kävin aikoinaan näiden kysymysten äärellä. Päätin kuitenkin lopulta turvautua Jeesukseen. Se oli elämäni paras päätös. Se ei ole tarkoittanut, että elämäni olisi ollut helppoa, mutta elämälläni on ollut koko ajan selkeä perustus, suunta ja tarkoitus.
 
Jeesus sanoo (Joh. 3:16): ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.”
 

Pekka