Tekijä: Pirkko

2. Aik. 35

Kuningas Joosia organisoi pääsiäisen vieton uudelleen tämän luvun perusteella. Tosin Juha kirjoitti viime viikolla, että Hiskia palautti pääsiäisen vieton (luku 30). Oli palauttaja kuka tahansa, pääsiäinen kuitenkin palasi. Tässä luvussa vaikuttavaa on se, että ne virkailijat ja vastuuhenkilöt, jotka ollivat työtehtävissä eivätkä näin olleen voineet keitellä pääsiäislammasta itse, saivat heille valmiiksi valmistetun pääsiäislampaan. Tulipa mieleen New wine – kesätapahtuman tiimiläisten etuudet!

Pysähdyin pohtimaan yhteisen juhlimisen merkityksellisyyttä koko kansalle. Minulle on ehkä kasvamisen paikkaa, kun yleensä en osallistu massatapahtumiin tai hehkun yleisen hehkutuksen tahtiin harvassa asiassa. Kirkolliset juhla-ajatkin vietän hyvin vähäisin valmisteluin ja pienesti. Mitähän olen menettänyt, kun en ole oikein ottautunut massajuhlintaan?

Tässä kuvatun pääsiäisen juhlinnan uhreilla ja toiminnoilla lienee syvällisiä merkityksiä, jotka toteutuivat kaikki Jeesuksessa. Kiitos täydellisestä uhrista, jonka täydellisyyden ymmärtänen vasta perillä.

Mark. 1

Markuksen evankeliumi on lyhin evankeliumiteksti. Hän kuvaa Jeesusta lähdekirjani mukaan tekojen kautta, palvelijana. Jo ensimmäinen luku sisältää niin paljon Jeesuksen tekoja, että vaikuttaa kuin olisi yritetty heti alkuun listata tekoja lukijalle ihan tunkemalla.

Pysähdyin Johannes Kastajaan, josta kerrotaan heti ihan ensimmäisen luvun alussa. Jäin pohtimaan, miten Johannes Kastajasta tuli Kastaja. Oliko hänellä minkäänlaista henkistä työstämisen vaihetta kutsunsa kanssa? Tiesikö hän alun pitäen osansa? Hän oli erilainen kuin muut, ainakin ruokavalioltaan ja vaatetukseltaan. Hän julisti viestiään niin, että ihmiset tulivat synnintuntoon ja kasteelle. Samalla Johannes Kastaja ei pitänyt itseään minkään arvoisena verrattuna Jeesukseen: ”Minun jälkeeni tulee hän, joka on minua väkevämpi…”

Hän oli kutsutietoinen, uskollinen kutsujalleen, tiesi asemansa, hänellä oli hengellistä erottelukykyä, ymmärrys Pyhästä Hengestä. Hän viesti kansalle, että on olemassa hengellinen todellisuus. Johannes Kastaja käy oikeastaan esimerkiksi meillekin, vaikka hän toimikin eri armotalouskauden aikana, ennen Jeesuksen uhrikuolemaa. Meidän osa on elää helluntain jälkeistä aikaa. Etuoikeutettua meille – kiitos Jeesus.

Pirkko

2. Kun. 10

Aika verisiä kertomuksia, huh. Jakeessa 19 mainitaan, että Jeehu menetteli kavalasti tuhotakseen Baalin palvelijat. Yhteiskunnan puhdistaminen pakanallisuudesta tehtiin julmalla tavalla. Baalin profeetat puettiin ja he menivät Baalin temppeliin. Vaikuttavaa on, että heidän tuli selvittää, ettei joukossa ollut yhtään Herran palvelijaa. Olikohan niin, ettei kukaan osannut arvata mitään, siellä he uusissa vaatteissa porukalla palvelivat Baaliaan. Lopulta heidät kaikki mestattiin.

UT:n puolella Jeesus opetti Matt.10:16: ”Minä lähetän teidät niin kuin lampaat susien keskelle. Olkaa viisaita kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset”. Kavaluuteen uskossa osattomia kohtaan meitä ei kutsuta, ihmisen lähelle pääseminen edellyttää viisautta ja viattomuutta. Jumalan viisautta kohtaamisiin.

Juud. 1 

Juudaan kirjeen saajana oli tekstin sisällöstä päätellen ehkä juutalaistaustaisia ihmisiä. Juudas viittaa opetuksessaan Vanhan testamentin aikaisiin tapahtumiin ja opetuksiin niin sujuvasti, että lukijoiden on täytynyt olla niistä jyvällä. Jos Juudas oli Jeesuksen veli, hän oli todella uudestisyntynyt, hän ei nimittäin millään muotoa vetoa sukulaisuuteensa, läheiseen luonnolliseen suhteeseensa Jeesuksen kanssa, vaan kirjoittaa Jeesuksesta ainoana Valtiaanamme, Herrana Jeesuksena, Kristuksena (jae 4). Luvun loppujae vielä korostaa Juudaan Jeesus-suhdetta. Suomen kansan Raamattu otsikoi luvun kaksi viimeistä jaetta Kunnia Jumalalle!

Jäin pohtimaan, millainen on uskovan valintaketju, jos hän päätyy nurkumaan kohtaloaan, napisemaan, etsimään omaa etuaan mielistelemällä, elämään himojensa mukaan ja puhumaan mahtavia (jae 16). Nurkumiseen meillä on monilla aihetta, jos sille ajattelun polulle lähtee, napinan taitoon ei tarvitse kursseja. Himoissamme tai vallan tavoittelussa olemme ehkä vaihtelevan ponnekkaita.

Jos Jeesuksen seuraaja päätyy johonkin tuollaiseen olotilaan, olisi ehkä syytä saada hienovarainen ohjauskeskustelu. Näky on vahvasti kateissa, ehkä omat vaikeudet, pettymykset ja kateus sekä sen myötä kiittämättömyys voisivat olla pohjalla. Luulen, että meillä on potentiaalia olla sekaannuksen aiheuttajia, jopa puhtaan evankeliumin mitätöijiä.

Juudas neuvoo armahtamaan niitä, jotka epäilevät (jae 22). Suokoon Pyhä Henki meille epäilyksen tai vaikeuksien aikakausina jonkin kokemuksen jumalallisesta todellisuudesta. Juudas kannustaa meitä pysymään apostolien opetuksessa (jae 17), tämä on nöyrtymisen paikka ja samalla siunauksen tie.

Pirkko

2. Kun. 9

Profeetanoppilas voiteli Jeehun kuninkaaksi ja profetoi, mitä tuli tehdä ja mitä tapahtuu. Jeehulta kysyttiin, miksi tuo hullu tuli luoksesi? Siinäpä laatusana Jumalan profeetanoppilaalle! Raskas taakka kannettavaksi omassa identiteetissä. Kutsujan kutsu olkoon ollut niin vahva, ettei moinen vähättely ja nimittely saanut luopumaan palvelutehtävästä.

Voimia meille, jotka edustamme tämän maailman mielestä hullutusta, vertaa 1 Kor. 1:18,25; 2:14.

3 Joh. 1 

Tämän kirjeen saaja on Gaius. Ilmeisesti vastuullisessa asemassa tai jollain lailla näkyvästi hän palveli, kun häntä oli seurakunnassa kiitelty. Samalla siellä oli henkilö, joka oli halunnut näkyvälle paikalle, juorusi pahoin eikä ottanut veljiä vastaan. Sisäinen myllerrys on kaikille työlästä. Kunpa sellaiselta välttyisimme. Tulee taas mieleeni Mannerheimin lausumaksi sanottu jokin tämän tapainen ilmaus, että omien miekka iskee kovemmin kuin vihollisen aseet.

Lopussa on taas toive tapaamisesta ja terveisiä ystäville, kullekin erikseen. Tervehdys sinulle lukija ja siunattua toukokuista lauantaita.

Pirkko