Tekijä: Pirkko

2. Sam. 22
Tämä luku on Daavidin voittolaulu, kun Herra oli pelastanut Daavidin kaikkien hänen vihollistensa ja Saulin käsistä (jae 1). Alaviitteistä ja sisällöstä päätellen tämä laulu on kuin tiivistelmä monista Daavidin psalmeista. Päivän läksynä voisi olla tutkia, millainen oli Herra Daavidin kokemana. Tässä vähän alkua: vuorilinna, kallio, pelastuksen sarvi, turvapaikka. Poimi näitä lisää lukiessasi tätä lukua. Hän on kaikkea samaa myös meille, koska Hän ei muutu. Oleellisinta ja haastavinta on, että Hän saa meidän asenteissamme aseman olla Herramme. Tämän laulun perusteella Daavidilla, kuninkaalla oli Kuningas.

Joh. 3
Luvun alussa on Jeesuksen ja Nikodemoksen kohtaaminen yöllä. Juutalaisen oppineen, Israelin opettajan elämän piiriin oli tullut hänen käsityskykynsä ylittänyt ilmiö, Jeesus. Jeesus ei närkästynyt tälle oppineelle, vaan vastasi Nikodemokselle jakeessa kolme, vaikka tekstin mukaan Nikodemus ei ollut mitään kysynytkään, ihmetellyt vain ääneen Jeesuksen tekoja. Jeesuksen vastaus sisälsi opetuksen uudestisyntymisen tarpeesta, jos mieli päästä näkemään Jumalan valtakuntaa. Uudestisyntymisen paikalle on tarjoiltu kristikunnan historiassa ja tarjoillaan nykyisinkin monenlaisia korvikkeita ja lisiä, vaikkapa kuulumista johonkin tai käyttäytymistä. Hengellinen uudestisyntyminen ei ole pohjimmiltaan mitään näistä eikä muistakaan tempuista. Uudestisyntymisen määrittelyyn en kykene, se on osin sanoilla tavoittamaton, silti koettavissa ja elettävissä. Jeesus on ovi ja tie, sen ymmärrän. Uudestisyntynyt saa elää kolmiyhteistä Jumalaa todeksi vaikkapa Daavidin kokemuksien kaltaisesti yllä mainitun 2. Sam. 22. luvun mukaan.

Pirkko

2. Sam. 8

Tässä luvussa on sotimista ja ruumiita tulee kasapäin. Daavid voittaa ja saa sotasaalista. Lisäksi Daavid sai lahjoja toiselta kuninkaalta, jonka viholliset Daavid oli joukkoineen voittanut. Jakeessa 11 todetaan, että Daavid pyhitti saaliit ja lahjat Herralle. Voittojen pyhittäminen Herralle lienee vastakohta itselle omimiselle. Mitähän tämä voisi tarkoittaa meille? Mitä Herralle pyhittäminen voisi tarkoittaa?  Aika, koti, varat, mitä vielä, miltä osin niitä voisi pyhittää Herralle. Häneltähän ne ovat alun perin saatuja. Pyhittämisiin – vaikkei edes tarkoin tiedettäisi, mitä se tarkoittaa.

Jaak. 2

Jaakob on huolissaan köyhien ja heikoimmassa asemassa olevien kohtelusta seurakunnassa. Tapasin kerran miehen, joka kertoi tulleensa aikanaan uskoon ja kaipasi seurakuntaan, muttei mielestään voinut mennä, kun sanoi olevansa ”tällainen juoppo”. Pitäisi voida tulla! Onhohan julkkisten tai korkealle arvotettujen ihmisten mahdollista tulla seurakuntaan ja olla mukana ”tavisuskovina”. Köyhä tai rikas, näkyvästi ryvettynyt tai pintakiiltoinen, Jeesus ja seurakunta ovat kaikkia varten.

Jumalalle kelpaaminen perustuu lahjavanhurskauteen, siitä en tingi. Kristinusko ei ole ulkonaisen käyttäytymisen järjestelmä. Uskon inspiroimilla teoilla saa uskon näkymään. Niin Jaakobkin taisi ajatella. Jos uskovan uskon teot määritellään inhimillisesti, syntyy lahkoja ja kontrolloivia yhteisöjä. Vaelletaan Pyhän Hengen inspiroimissa teoissa, edeltä valmistetuissa, Raamatun hengen mukaisissa ja yllätytään. Mitähän tänään tehdään, nähdään ja koetaan?

– Pirkko

1. Sam. 25

Luvun alussa on maininta profeetta Samuelin kuolemasta. Hämmästyttävän lyhyesti asia tässä käsitellään. Yksityiskohtia ei kerrota, vaikka koko Israel oli kokoontunut valittajaisiin.

Daavidia kohtaan käyttäytyi huonosti Daavidin miesten kanssa samoilla seuduilla liikkunut ja laiduntanut Nabal. Nabal väkineen välttyi Daavidin verisiltä kostotoimilta neuvokkaan Nabalin vaimon, Abigailin ansiosta. Hän toimitti ruokaa Daavidille ja hänen joukoilleen. Diplomaattiset menetelmät ovat tehokkaita säästämään ihmishenkiä.

Abigail tasapainoili puolisonsa luonteen ja juomisen kanssa. Hän kertoi toimistaan Nabalille. Nabal sai krapula-aamunaan sairauskohtauksen, johon hän myöhemmin menehtyi. Kun Daavid tästä kuuli, hän lähetti hakemaan Abigailia itselleen vaimoksi.

Luin tai kuulin jostain Daavidin pohjattomasta rakkauden kaipuusta. Sitä hän täyttää tässä vaimolla nro 2. Tuohon kaipuuseen on helppo uskoa, kun jatketaan näiden Samuelin kirjojen lukemista. Rakastettuna olemista tavoittelemme täällä kuka mitenkin. Syvimmillään sen tarpeen täyttää vain Jumalan rakkauden omistaminen ja kokeminen. Haparoidaan siihen suuntaan.

Hepr. 1

Heprealaiskirjeen kirjoittajaksi lähdekirjani väittää sittenkin Paavalia. Joku juutalaiskristitty hän on, koska jo ensimmäisessä jakeessa mainitaan Jumalan puhuneen ”isillemme profeettojen suulla”. Oli kirjoittaja kuka tahansa, kirje on hyväksytty Uuteen Testamenttiin ja täyttä asiaa. Heprealaiskirjeen ensimmäinen luku tekee selvää eroa enkeleiden ja Jumalan Pojan välillä. Nykyisin on tullut erilaisia enkeleitä korostavia liikkeitä (vai onko niitä ollut aina?). On todella tärkeää erottaa, mikä on enkelien asema ja tehtävä, mikä on ihmisen osa armoon oikeutettuna ja kuka Jeesus on, mikä on hänen merkityksensä. Heprealaisilla oli paineita palata omiin uhrikäytänteisiin, jolloin Jeesus Messiaana olisi mitätöitynyt.

”Poika on Jumalan sädehtivä kirkkaus” … hän ylläpitää kaikkea sanansa voimalla (jae 3). Kenenkään uskovan osa ei ole kontrolloida kaikkea liikkuvaa. Meistä ei ole ylläpitämään, vahtimaan tai valvomaan kaikkea. Se on Jumalan Pojan vastuulla ja Hän ylläpitää kaiken armollisesti. Lepo.

– Pirkko