Tekijä: Pirkko

Ps. 70

”Jumala, riennä minun luokseni, Sinä olet minun apuni ja vapauttajani. Herra älä viivy.” (Jae 6, Suomen kansan Raamattu)

Matt. 18

Tässä luvussa nousi ajatuksia jakeesta 21 eteenpäin. Siinä Jeesus opettaa anteeksi antamisesta. Anteeksi tulee antaa 70*7. Jeesus tuskin tarkoitti absoluuttista anteeksi antamisten määrää, vaan viittaa ehkä asenteeseen, anna aina anteeksi. Toki tuolla anteeksi antamisen määrällä alkaisi olla jo mieleltään melko treenaantunut antamaan anteeksi.

Jakeesta 23 alkaa Jeesuksen vertaus kuninkaasta, jolla oli velallinen.  Jos tämä ei olisi vertaus, ihmettelisin, miten sama kuningas olisikaan antanut lainaa yhdelle miehelle aivan mahdottoman suuren summan ilman vakuuksia tai takaajia. Vertauksessa tuo ylettömästi velkaantunut mies sai velkansa anteeksi. Mutta hänpä peri rajusti käyttäytyen omalta velalliseltaan huomattavasti pienempää velkaa takaisin. Tavallaan käytös on loogista, koska kun on saanut itse velan anteeksi, on vasta nollilla. Jos hän olisi saanut omalta velalliseltaan lainarahat takaisin, hänellä olisi ollut saldo satasen verran plussalla.

Kuningas sai kuitenkin tietää tästä törkeästä perintäyrityksestä ja niinpä alkuaan anteeksi saanut suurvelallinen joutui kuin joutuikin velkaorjuuteen. Anteeksiantamattomuus orjuuttaa henkisesti sekä hengellisesti. Jos tuo vertauksen velkasumman mahdottomuus rinnastetaan syntisyyteemme, ymmärrämme, miten mahdotonta on itse maksaa Taivaalliselle Kuninkaalle velkaamme. Siihen tarvittiin Jeesus.

Anteeksiantaminen on työstettävää suhtautumistapaa koko elämän ajan. New wine -tapahtumassa puhuja mainitsi, että Jeesus rukoili naulaajiensa puolesta. Mikä malli meille. Treenaamisiin.

Pirkko

Joos. 14

Tässä luvussa avataan lisää leeviläisten oikeuksista. Vaikka heille ei annettu osuutta maasta, he saivat asuinsijoikseen kaupunkeja ja heidän karjansa sai laiduntaa niihin kuuluvia maita. Näissä luvuissa ei mainita, olivatko leeviläiset tyytyväisiä osaansa. Luku päättyy mainintaan, että sotien jälkeen maassa vallitsi rauha. Tässä voisi päätellä, ettei riitoja omaisuuden jaosta eikä vieraiden kansojen kanssa syntynyt. Suuri voitto on jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa, jotenkin näin sanotaan 1 Tim. 6:6 vuoden 1938 käännöksessä. Tässä ajatuksessa on kasvun paikkaa tälle päivälle.

Joh. 5

Betesdan lammikolla oli pitkään sairastanut mies. Hänet Jeesus paransi niin, että liikuntakyvyttömästä vuoteen omasta tuli mies, joka kantoi omaa vuodettaan ja miehen elämänpiiri muuttui. Ihan uudenlaisia asioita tuli mahdolliseksi. Melkoinen muutos.

Jään kysymään, minkä asian sitoma olen ja luulen, että näin asiat ovat vuodesta toiseen. Jeesus voi vapauttaa, parantaa ja antaa voimia niin, että asia ei paina minua alas, vaan se muuttuu kannettavaan muotoon.  Jeesus vapauta meidät jumeista, jotka haittaavat ja kahlitsevat elämää millä tahansa tavalla.

Pirkko

Joos. 13

Nyt on tämän viikon lukujen aikana luvattu maa valloitettu ja voitetut kuninkaat listattu. Tässä luvussa 13 jaetaan luvattua maata sukukunnittain. Pysähdyttävintä on leeviläisten osuus, joka ei ollut maaomaisuutta. Heille osuus uhreista oli perintöosana (jae 14).  Jae 33 sanoo vielä, että heidän perintöosansa on Herra, Israelin Jumala. Ei meilläkään lopulta muuta perintöosaa ole, kaikki mahdollisesti perityt perämetsät ja muu vauraus jää tänne aikaan, vaikka olisimme kuinka kiintyneitä tontteihin ja maaomaisuuteen.

Joh. 4

Tässä luvussa on tuttu kertomus Jeesuksesta ja samarialaisesta naisesta. Olen harmissani ja toisaalta lähes huvittunut, miten tiukkoja ihmisryhmien väliset luokittelut olivat ja edelleenkin ovat eri kulttuureissa ja monenlaisesti. Jeesus ylitti ja ylittää yhä inhimilliset ja kulttuuriset luokittelut. Muuttaako tämä tieto jotain sinun ja minun asenteissa näinä aikoina, jopa tänään?

Toinen asia, jota joskus pohdin, on tämän samarialaisen naisen vakuuttuneisuus siitä, että Jeesus on Messias sen perusteella, että Jeesus kertoi hänelle kaiken. Tämän naisen kaikki oli ilmeisesti hänen miessuhteensa.  Jeesus saa meidät joskus vakuuttuneiksi varsin pienillä asioilla, profetioilla, tiedon sanoilla, yllättävillä ties millä asioilla. Siitä tulee tunne, että Jeesus tietää kaikki. Vakuuttuneisuus Jeesuksesta rohkaiskoon meitä uskossa ja innostakoon kertomaan Hänestä, joka tietää kaiken.

Pirkko