Tekijä: Pirkko

1. Moos. 10

Tässä luvussa luetellaan Nooan poikien jälkeläiset. Heistä haarautuivat kansat maailmaan vedenpaisumuksen jälkeen (jae 32). Vaikuttavaa. Meidänkin alkujuuremme ovat näissä sukuhaaroissa. Ehkä joku on nähnyt vaivaa tehdä näistä listoista sukupuita tai ajatuskarttoja. Miten lista jatkune sitten nykyaikaa kohden? Surullista on ajatella, kuinka vuosituhansien aikana on sodittu, vaikka alun perin olemme kotoisin samasta veljessarjasta, jopa samasta Nooan pojasta. Rakkaudelle on tarvetta, siihen Jeesus antoi esimerkkiä.

Luuk. 22

Tässä luvussa on pääsiäisen ajan tapahtumat. Minut pysäytti Jeesuksen tarkat ohjeet pääsiäisaterian valmistamiseen liittyen. Vastaavaa tarkkuutta ohjeissa oli muutamaa lukua aiemmin aasinvarsan hankintaprosessissa. Jeesus siis pystyy antamaan aivan yksityiskohtaiset ohjeet silloin, kun tilanne niin vaatii. Luulen, että opetuslapset tarvitsivat näissä ihmiskunnan historian vaiheissa kokemuksen tarkasta johdatuksesta. Aina omassa elämässä ei näin tarkkaa johdatusta tunnista ainakaan etukäteen, on se silti ollut. Tänäänkin on.

Pirkko

1. Moos. 9

Jos oli arkissa huolehdittu, miten eletään uudessa todellisuudessa, huoli oli ollut turha. Nooan perheen ”uuteen normaaliin” Jumala itse antoi ohjeita Nooalle ja hänen pojilleen, miten elää ja mitä syödä. Sateenkaari on Jumalan ja Nooan välisen liiton merkki. Liitot ovat Raamatussa Jumalan toimintatapa ihmisen kanssa. Sateenkaaresta muistamme nämä tapahtumat ja Jumalan lupauksen.

Luuk. 21

Tässä luvussa on kerrottuna temppelin hävitys, Jerusalemin hävitys ja Jeesuksen toisen tulemista ennakoivia asioita. Kaikista jakeista ei ole amatöörilukijan helppo tietää, mitä asiaa ne koskevat. Yhä uudestaan rakennun ohjeesta nostaa pää, kun ympärillä on kummallisia, vaarallisenkin näköisiä ilmiöitä. Ei siis ole ohjeena nostaa leukaa vaan pää. Päällä on vaikeuksien ja kauheuksien keskellä taipumus pudota alas. Jumala tietää sen. Katseeseen eteenpäin ja rohkeuteen on lupa ja sille nousee perustelu Isän Jumalan rakkaudesta ja huolenpidosta. Pelkän toivottelun varassa meidän ei siis tarvitse kaikkea huolestuttavaa kohdata. ”Nostakaa rohkeasti päänne pystyyn” (jae 28).

Pirkko

1. Moos. 8

Nooa odotteli perheineen arkissa. Tulevaisuus on varmaan mietityttänyt perhettä. Miten nyt aletaan elää, johonkinhan tämä vaihe päättyy, millaistakohan maan päällä on, selviydytäänkö entisillä tavoilla? Mitä kaikkea siellä lienevät pohtineet? Ainoastaan Nooalla oli kertomuksen mukaan kokemus siitä, että Jumala puhui. Viimein Jumala sitten puhui (jae 16) ja tuli kehotus lähteä arkista ja ottaa perhekunta mukaan. Lopuksi on Jumalan lupaus (jae 22): ” Niin kauan kuin maa pysyy, ei lakkaa kylvö eikä korjuu, ei vilu eikä helle, ei kesä eikä talvi, ei päivä eikä yö.” Meille tuttuja asioita, Jumalan lupaamina.

Luuk. 20

Jeesusta vahdittin, urkittiin ja hänelle asetettiin kysymyksiä, joihin hänen toivottiin kompastuvan. Ei onnistuttu. Jeesus esittää vastakysymyksen Daavidin pojasta ja Daavidin Herrasta (jakeet 41-44). Pohdin lukiessani, millainen vastaus olisi. Mitä sinä vastaisit?

Pirkko