Tekijä: Pirkko

2. Moos. 38 Joh. 20

2 Ms 38

Laskelmat ilmestysmajan rakentamisesta tehtiin vasta nyt, kun rakennustyö oli jo pitkällä. Leeviläiset olivat pitäneet listaa käytetyistä tarvikkeista ja tekijöitäkin mainitaan. Uusitestamentillisen seurakunnan aikana Jumala pitäköön kirjaa, mitä olemme seurakuntana saaneet kokoon, mitä saaneet aikaiseksi ja mihin vaikuttaneet. Me emme nimittäin itse sitä syvimmiltään tiedä. Voimme vain olla osana Jumalan rakennustyötä ja pyytää johdatusta. Jeesus, mitä tänään.

Joh 20

Pysähdyttävää on, että Johannes toteaa jakeessa 30, että Jeesus teki paljon muitakin tunnustekoja opetuslasten nähden kuin mitä tähän evankeliumin kirjaan on kirjoitettu. Opetuslapset olivat aikanaan silminnäkijöitä paljossa ja näissä evankeliumeissa kerrotaan osittain, mitä he näkivät ja kokivat.  Johanneksen viesti on, että uskoisimme Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika ja että häneen uskomalla meillä olisi elämä hänen nimessään (31).  Elämä hänen nimessään antaa tarkoituksen ja syvän sisällön elämälle sekä vie paljon huolta pois. Kiitos Jeesus.

Pirkko

2. Moos. 37 Joh. 19

2 Ms 37

Ilmestysmajan puurakenteissa käytettiin akaasiapuuta. Luin kommentaarista, että se oli ainut puulaji, jota autiomaassa oli käytettävissä. Puulaji on ilmeisesti myös kovaa. Käytettiin siis sitä, mitä oli saatavilla. Jumalan ”rakennuksiin” käytetään sitä, mitä on olemassa ja käytettävissä. Joskus on helppo ajatella, että voisin kyllä, jos olisi sitä ja tätä, jos olisin sellainen tai tällainen, jos ei puuttuisi sitä ja tätä. Rakennetaan sillä, mitä on. Olemme kukin tärkeitä ”lautoja, kultaa tai kangasta” seurakunnan rakentumiseksi. Rohkeasti eteenpäin ja asettumaan seurakuntaan, vaikkapa kohtaamisryhmään.

Joh 19

Jeesuksen kärsimystie jatkuu ristille. Jeesusta ruoskittiin ja lopulta ristiinnaulittiin. Pohdin, millaista on olla työssä, jossa pitää olla väkivaltainen, käskettynä totella ylempäänsä. Tässä sotilaat ristiinnaulitsemisen jälkeen vielä jakoivat Jeesuksen vaatteet ja heittivät yhdestä vaatekappaleesta arpaa. Olikohan tuo tapa ja sitä kautta saatiin palkan päälle bonusta. Vai oliko kyseessä symbolinen tapa, jolla viedään viimeinenkin ihmisyyden ripe, vaatteet. Miltähän tuntui kotona ripustaa kuivumaan ristiinnaulittujen vaatteita? Miten työvuoron jälkeen nukutti, miten puolisona oleminen ja vanhemmuus sujuivat? Herra armahda. He eivät tiedä, mitä tekevät, niinhän Jeesuskin sanoi.

Pirkko

2. Moos. 36 Joh. 18

2 Ms 36

Rakennusmateriaalia ilmestysmajan rakentamiseen tuli yli tarpeen, Mooses joutui toppuuttelemaan lahjoittajia. Ehkä antamisesta oli tullut tapa tai se oli tarttunut toisiin. Kansaa oli siunattu antamisen rohkeudella. Kiinnitin huomiota mainintaan kerratuista pellavalangoista. Muistan lapsuudesta villalangan kehräämistä. Yksikertainen lanka oli heikkoa, mutta kerrattu lanka oli riittävän vahvaa sukkiin ja villavaatteisiin. Toisiinsa kietoutuneina langat kestävät.

Ilmestysmajan rakenteissa on paljon symboliikkaa, jota en osaa kommentoida. Rakentamisen yksityiskohtaisuus on kiinnostavaa, ohjeet rakentamiseen saatiin Jumalalta. Ohjeita voi pyytää myös meidän tämän päivän ”rakennuksiin” ja omiin vastuisiin.

Joh.18

Jeesus vangitaan tämän luvun tekstissä. Vangitsijat koostuivat sotilasosastosta, ylipapin ja fariseusten palvelijoista ja mukana heillä oli aseet ja soihdut.  Kun Jeesuksen vangitsijat saapuivat ja kertoivat etsivänsä Jeesus Nasaretilaista, Jeesus vastasi heille, että minä se olen. Vangitsijat kaatuivat maahan. Vangitsijoiden statuksen perusteella oletan, että he olisivat olleet työnsä ja tehtävänsä perusteella sitä joukkoa, jonka oli pysyttävä pystyssä tilanteessa kuin tilanteessa. ”Minä olen” on Jumalan nimi. Jumalan nimen voimasta vahva joukko perääntyi ja kaatui. Kaatuneelta joukolta Jeesus kysyi uudelleen, ketä etsitte. Joku nurin olevista vangitsijoista kai könysi vastaamaan: ”Jeesus Nasaretilaista”.  Sketsin piirteitä vakavassa tilanteessa. Periaate toimi: Jeesusta etsiessä kohtaa Jumalan voiman.

Pirkko