2. Sam. 13, Mark. 8

2. Sam. 13

Mark. 8

Tänään luvassa yksityiskohtia: Markus 8 luku 33

Vuoden 1992 käännös:
“Väisty tieltäni, Saatana! Sinun ajatuksesi eivät ole Jumalasta, vaan ihmisestä!”
on muuttunut vuoden 2020 käännökseen:
“Sinun kuuluu seurata minua, Saatana! Sinä et ajattele asiaa Jumalan vaan ihmisten näkökulmasta.”
www.raamattu.fi/raamattu/UT2020/MRK.8.33

Piti tarkistaa englanninkielisestä King James versiosta jossa kyseinen kohta kääntyy näin:
“Mene taakseni, Saatana, sillä sinä et ymmärrä sitä, mikä on Jumalan, vaan sitä, mikä on ihmisten.”

Mietin että puhuuko Jeesus tässä Saatanalle vai Pietarille. Vai molemmille? Vai kiroileeko Jeesus tässä 🙂

No oli miten vain, niin uusi vuoden 2020 käännös sekä vanha King James käännös tuovat esiin minusta oleellisen yksityiskohdan: Jeesus moittii muttei aja pois joukostaan. Vuoden 1992 käännös on kielimuodoltaan minusta paljon enemmän hylkivä. 

No miksi tällä on merkitystä?

Jokaiselle meille tulee matkan varrella epäilyksiä, vääriä tulkintoja, vääriä valintoja. Emme ymmärrä katsoa asioita Jumalan näkökulmasta. Näissä hetkissä on hyvä muistaa että Jeesus ei sanoistamme ja teoistamme huolimatta hylkää meitä. Itse asiassa hän kehottaa meitä menemään hänen taakseen ja seuraamaan häntä. Se jos mikä on lohdullista kun on kadottanut oikean tien sielun syövereissä. 

— Tomppa

2. Sam. 12, Mark. 7

2. Sam. 12

Mark. 7

Markus 7 jakeet 14 – 23

Näin sydän- ja verisuonisairauksien luvatussa maassa asuvana uskallan olla Jeesuksen kanssa eri mieltä: se mitä suusta laitetaan sisään, päätyy kyllä myös sydämeen asti 🙂

No Jeesus taisi tässä yhteydessä tarkoittaa perinnäissääntöjä, joiden noudattaminen oli mennyt raamatun sanoman edelle. Raamatun lauseiden tulkinta ei ole helppoa, koska aina pitäisi ottaa mukaan konteksti: missä yhteydessä asiasta on puhuttu.

Oleellista on miettiä että miten asia soveltuu tähän päivään. Mitä perinnäissääntöjä (kansallisuuteen, johonkin yhteisöön kuulumiseen liittyen) meillä on, mitkä niistä ovat vastoin raamatun sääntöjä ja ohjeita jne. 

Ja lopulta on kuitenkin mietittävä samaa kuin Jeesus tämän päivän raamatunkohdassa: kuinka oleellista tämä kuitenkin on. Ja mikä voisi olla tärkeämpää.

Tulkitsen tätä raamatun kohtaa niin, että Jeesuksen mielestä sydämestä päin tuleva paha on paljon oleellisempaa pohdittavaa kuin sen miettiminen mikä ulkoisesti saastuttaa ihmisen. Tämä on edelleen, myös tänä päivänä, hyvin tärkeä asia. Sydämestä tulevasta saastasta voimme lukea eilisen ja tämän päivän vanhan testamentin luvusta konkreettisen esimerkin (ja miten järkyttäviä seurauksia sillä on).

— Tomppa

2. Sam. 11, Mark. 6

2. Sam. 11

Mark. 6

Markus 6 jakeet 1-6

Ihmisten epäusko hämmästytti Jeesusta. Onneksi raamatussa on myös kohtia joissa ihmisten usko on hämmästyttänyt Jeesusta. Nämä kohdat puhuvat minulle siitä kuinka suuren itsenäisyyden Jumala on meille antanut. Hän ei pakota meitä uskomaan. 

Onko maailma muuttunut Jeesuksen ajoista tässä suhteessa? Epäilen vahvasti ettei ole.

Tämä raamatunkohta tuo esiin kuinka vähättelevästi me ihmiset usein kohtelemme niitä jotka ovat meitä lähellä. Olemme muodostaneet läheisistämme tietynlaisen kuvan ja niiden kuvien muuttaminen on tiukassa.

Moni jää seurakunnassa, kaveripiirissä, työyhteisössä jne. eri tekijöistä muodostuneen ulkoisen kuvan “vangeiksi”. Omien kykyjensä löytäminen vaatii monesti irtautumista ympäristöstä jossa elää tai on kasvanut. Irtiotto on monesti tuskallista. Ja toisinaan mahdotonta olosuhteiden pakosta.  

Mutta pysymme sitten paikallamme tai lähdemme, niin lohduttavaa on se että Jeesus on aina mukanamme. Hän näkee meidät sellaisina kuin oikeasti olemme.
On myös hauska ajatella että me kykenemme hämmästyttämään Jeesusta uskollamme, ehkä jo tänään?

— Tomppa