Tekijä: Tommi

1. Aik. 28
Matt. 2

Vanhan testamentin luvusta nousi pari yksittäistä kohtaa:
”opi tuntemaan isäsi Jumala ja palvele häntä alttiisti ja koko sydämestäsi, sillä Herra tutkii kaikki sydämet ja ymmärtää kaikki ajatukset ja pyrkimykset”.

“Jos etsit häntä, löydät hänet, mutta jos hylkäät hänet, hän hylkää sinut ikiajoiksi”

Näissä sanoissa on paljon viisautta. Etsi Jumalaa, opi tuntemaan Hänet ja palvele Häntä alttiisti koko sydämestäsi. Siinä riittää tehtävää koko elämän ajaksi.

Meistä jokainen, ihmisiä kun olemme, voi kadottaa Jumalan. Tämän maailman viettelykset ja pettymykset saavat helposti ihmisen lähtemään väärille teille. Jumala on antanut meille suuren itsemääräämisoikeuden. Jumala ei pakota ketään seuraansa/mukaansa. Mutta raamatun ydinsanoma on se, että Jumala haluaa että jokainen ihminen tulee takaisin hänen luokseen. Pyhän Hengen avulla hän myös auttaa meitä palaamaan sille tielle, jota meidän tulisi kulkea. Eli Jumalan etsimisessä on kyse pitkälti siitä että käännyt Jumalan puoleen ja luotat siihen että Jumala, itse maailmankaikkeuden Luoja, auttaa sinua palaamaan oikealle tielle.

Jumala haluaa henkilökohtaisen suhteen jokaisen meidän kanssa. Aivan kuin haluat oppia tuntemaan ystäväsi, niin samalla tavoin uskon että Jumala haluaa meidän oppivan tuntemaan Hänet. Mitä enemmän Häntä tunnemme, sitä enemmän syntyy halua palvella Häntä tai toisin sanoen olla mukana siinä mitä Hän tekee tämän maailman ja meidän ihmisten hyväksi.

Yksikään teko tai ajatus ei pysy Jumalalta piilossa. Siksi on turha yrittää piilotella sitä mitä sisimmässään käy läpi. Monesti haluamme piilottaa paitsi Jumalalta, myös itseltämme sen, mitä sydämessämme on. Elämässämme on paljon tekoja ja vielä enemmän ajatuksia, joita emme haluaisi jakaa kenellekään. Ja tämä ohjaa monesti, ellei aina väärille teille.

Siksi Jumala haluaa että jaamme sen, mitä sydämessämme on, hänen kanssaan rehellisesti. Kun etsimme, opimme tuntemaan ja palvelemme Jumalaa, niin samalla opimme tuntemaan itsemme ja sen mitä sydämessämme on. Kun jaamme sen Jumalan kanssa, niin Hän kyllä auttaa meitä.

–Tomppa

2. Kun. 13
Ilm. 10

Poiminta päivän tekstistä: Vanhan testamentin luvussa tällä kertaa mieleeni jäi kohta jossa Elisa pyytää kuningasta ottamaan loput nuolet ja polkemaan maahan. Jostain syystä kuningas ottaa vain kolme nuolta ja jättää loput. Miksikö? Ajatteliko kuningas että kolme nuolta on riittävä että sillä pääsee perille Elisan sanomasta. Että enempää ei kannata haaskata. Luulisi Israelin kuninkaalla olevan omaisuutta sen verran, että kun pyydetään loput nuolet (joita ei ollut kovin montaa), että sellaiseen on varaa.

Kertooko tämä sitä tuttua tarinaa jota raamatusta saamme lukea monen muun henkilön elämästä: halutaan että Jumala auttaa mutta itse ei olla valmiita sitoutumaan, edes vähäisissä määrin, kuten tässä tapauksessa.

Tällaisia tilanteita tulee myös meidän eteemme, usein. Itse en ole kovin vahva ollut, mutta niiden harvojen kertojen, kun olen onnistunut pistämään itseni koko sielustani Jumalan kyytiin mukaan, niin ne ovat olleet sellaisia, jotka ovat vieneet elämääni oikeaan suuntaan. Esimerkiksi lyhytaikaiseen lähetystyöhön lähteminen. Se voi tuntua merkitsemättömälle, muutaman viikon irtiotto omasta urasta, rahallinen ja ajallinen panostus vielä päälle. Mutta siitä muutaman viikon lähetystyöjaksosta minkä tein useita vuosia sitten, on riittänyt voimavaroja, iloa ja paljon oivalluksia elämään vielä tänäkin päivänä.

Rukoillaan meille kaikille rohkeutta osallistua Jumalan työhön ja antaa siitä mitä meillä on, luottavaisin ja iloisin mielin.

–Tomppa

1. Kun. 21
1. Joh. 4

Päivän vanhan testamentin luvun tärkein kohta tulee minusta aivan lopussa. Siinä Ahab nöyrtyy Jumalan edessä. Tuon nöyrtymisen tähden Jumala on armollinen Ahabia kohtaan.
Tässä luvussa Ahabin vaimo ja muu lähipiiri tekee pöyristyttäviä tekoja. Mutta se ei vapauta Ahabia vastuusta, koska hän ottaa näistä teoista hyödyn.

Tässä minusta hyvä esimerkki siitä että emme saa sulkea silmiämme ja korviamme lähipiirimme tekemisiltä. Meidän tulisi kantaa huolta ja ottaa vastuuta siitä miten meidän läheisemme toimivat. Se on läheisen rakastamista, johon tämän päivän uuden testamentin luku meitä rohkaisee.

Uuden testamentin luvussa myös muistutetaan siitä että Jumala antoi ainoan poikansa, jotta saisimme elämän ja syntimme tulisi sovitettua. Tämän lauseen ääreen tulisi hiljentyä useammin. Jumalan armo meitä kohtaan ei ole itsestäänselvyys. Ja tuolla armolla on ollut kova hinta. Siksi on hyvä osoittaa nöyryyttä, kunnioitusta ja kiitollisuutta Jumalalle.

–Tomppa