2. Aik. 19, 1. Tim. 1

2 Aik. 19

1 Tim. 1

Kerroin maanantaina että tämä viikko on minulle juhlaviikko. Sen kunniaksi jatkan myös tänään pohtien: Mitä tämän päivän raamatunkohdista kertoisin nuoremmalle itselleni? Sille joka ei lukenut raamattua tai käynyt kirkossa…

Eilisistä raamatunkohdista nostin esiin muutaman käytännön toimenpiteen esimerkkinä mihin kristittyjen yhteisöjen jäsenten tulisi keskittyä. Tälle päivällä nostona mihin kristillisen yhteisön (ja sen jäsenten) toiminta ja oleminen pohjautuu: “Meidän Herramme armo on ollut yltäkylläinen, samoin se usko ja rakkaus, jonka Kristus Jeesus saa aikaan.” 

Uuden vuoden alussa on kiusaus jäädä menneeseen kiinni, varsinkin huonoihin asioihin. Se mitä itse on tehnyt harmittaa. Se mitä muut ovat tehneet (tai jättäneet tekemättä) minulle tuo katkeruutta.

Kristittyjen yhteisöön kuulumisen liittyy olennaisesti Jumalan armo. Ja se että uskoa ja rakkautta ei tarvitse pusertaa omasta minästä. Sen sijaan antaa sen syntyä kun olemme rukouksen, raamatun sanan tai seurakunnan hartauksien kautta yhteydessä Jeesukseen.
Siinä iloinen uutinen meille kaikille näin uuden vuoden alkuun rohkaisuksi. 

— Tomppa

2. Aik. 18, 2. Tess. 3

2 Aik. 18

2 Tess. 3

Kerroin maanantaina että tämä viikko on minulle juhlaviikko. Sen kunniaksi jatkan myös tänään pohtien: Mitä tämän päivän raamatunkohdista kertoisin nuoremmalle itselleni? Sille joka ei lukenut raamattua tai käynyt kirkossa…

Eilisistä raamatunkohdista nostin esiin mihin meidän, kristittyjen joukkoon (ts. yhteisöön) kuuluvien tulisi keskittyä. Eiliset kohdat olivat aika laajoja, yleisluonteisia. Tälle päivälle nostona mitä keskittyminen käytännön toimenpiteinä tarkoittaisi: “…Herra ohjatkoon sydämenne rakastamaan Jumalaa ja odottamaan kestävinä Kristusta…” ja “…älkää te, veljet, väsykö tekemään hyvää…”

Uuden vuoden alussa voi tulla lamaannus, jopa masennus. Vaikka olisi kuinka selkeänä mitä pitäisi tehdä, millainen olla, mihin pyrkiä jne. niin silti voimat ei riitä.

Kristittyjen yhteisöön kuulumiseen liittyy että omilla voimilla ei voi eikä tarvi pärjätä. Joskus ei ole voimia rakastaa edes sitä minkä kokee tärkeäksi. Siksi tämän päivän nostot raamatun sivuilta kertovat oleellista Jumalastamme: Hän auttaa meitä jopa silloin kun emme jaksa rakastaa Häntä. Hän antaa meille voimia, oli kyseessä sitten odottaminen tai toiminta. 
Siinä iloinen uutinen meille kaikille näin uuden vuoden alkuun rohkaisuksi. 

— Tomppa

2. Aik. 17, 2. Tess. 2

2 Aik. 17

2 Tess. 2

Kerroin maanantaina että tämä viikko on minulle juhlaviikko. Sen kunniaksi jatkan myös tänään pohtien: Mitä tämän päivän raamatunkohdista kertoisin nuoremmalle itselleni? Sille joka ei lukenut raamattua tai käynyt kirkossa…

Eilisistä raamatunkohdista nostin esiin miten Jumala vaikuttaa niihin jotka kuuluvat kristittyjen joukkoon (ts. yhteisöön). Tämän päivän teksteistä nousi esiin mihin meidän, kristittyjen joukkoon (ts. yhteisöön) kuuluvien tulisi keskittyä: “…Jeesuksen Kristuksen kirkkauden omistamiseen, hän kutsui teidät..” ja “…pitäkää kiinni niistä opetuksista, joita olemme suullisesti tai kirjeessämme antaneet teille…”

Uuden vuoden alussa voi kokea olevansa (täysin tai osittain) eksyksissä. On niin paljon asioita joita pitäisi hallita. On niin paljon tietoa jota pitäisi omaksua voidakseen hallita. On niin paljon mielipiteitä, toisistaan poikkeavia ohjeita, suosituksia jne. Puhumattakaan siitä kaikesta riitelystä tähän liittyen mikä etäännyttää ihmisiä toisistaan.

Kristittyjen yhteisöön kuuluminen auttaa (tähänkin). Jeesukseen keskittyminen auttaa laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen. Raamatun lukeminen yhdessä muiden kanssa ja seurakunnissa järjestetty opetus antaa näkökulmaa arvioida mikä on hyvää ja mikä ei. 
Siinä iloinen uutinen meille kaikille näin uuden vuoden alkuun rohkaisuksi. 

— Tomppa