Kategoria: Luemme Raamattua

Job. 6

Ilm. 5

Ilm.5 (2020 käännös)

Jobin kirja: “Minä olen syytön”. Siitä huolimatta elämä murjoo varsin kammottavalla tavalla. Ja kokee että läheiset hyljänneet.
Vaikka Jobin kärsimykset ovat omaa luokkaansa, niin aika monen kohdalle osuu elämässä samanlainen tilanne. Toisilla useinkin. Valitettavasti.
Jobin puhe jatkuu huomenna(kin) mutta tälle päivää minua puhutteli ajatusten ja tunteiden sanoittaminen.

Se että kertoo ajatuksistaan ja tunteistaan toisille on tärkeää. Jobin puhe vaikuttaa valmistelulle ja harkitulle. Omien ajatusten ja tunteiden kirjoittamisesta (vaikkei sitä koskaan kenellekään lukisi) voi olla apua elämän vaikeina aikoina varsinkin kun monet ongelmat kaatuvat päälle samanaikaisesti.

Ilmestyskirja: Uudesta käännöksestä huolimatta näiden ilmestyskirjan näkyjen lukeminen on aika haastavaa. Jeesuksen uhrautuminen ihmiskunnan puolesta on iänkaikkisuuden ja taivaan valtakunnan kannalta merkittävä tapahtuma. Länsimaisen demokraattisen hyvinvointivaltion kasvatille tämä luku ei taida avautua samalla tavalla kuin sellaiselle joka on elänyt sorron ja alistamisen alaisena (muiden ihmisten tai hallinnon toimesta). Tässä luvussa valta annetaan sille joka on tehnyt äärimmäisen uhrautumisen muiden puolesta. Siinä on toivoa josta aiemmat, nykyiset ja tulevatkin sukupolvet voivat ammentaa.

Tomppa

Job. 5

Ilm. 4

Ilm.4 (2020 käännös)

No niin, tällä viikolla sitten jobia ja ilmestyskirjaa. Tässäpä kirjoitushaastetta kerrakseen 🙂
Tiedän että tämä on monelle teistä lukijoistakin haastavaa. Jospa uudesta (vuoden 2020) käännöksestä
innoitusta näiden lukemiseen. Lisäsin linkit ja käytän sitä omien kommenttien pohjana.

Jobin kirja: Elifasin puheessa on monta oleellista ja tärkeää kohtaa. Mutta tuo puhe on… puhe 🙂 Sitä kelpaa kertoa yhdelle ihmiselle tai isolle väkijoukolle. Sen sanoma osuu niin rikkaaseen, köyhään, terveeseen, sairaaseen, nuoreen, vanhaan…jne.
Mutta kun elämä kolhii, niin kaipaako ihminen siinä tilanteessa puheita? Tuskinpa. Vierellä kulkemista, myötä elämistä, huolenpitoa, toisesta välittämistä ja kuuntelua sen sijaan.
Päivän pohdintana: Miten kohdata kärsivä ihminen?

Ilmestyskirja: Ikuisuus. Olen tainnut siitä aiemminkin kirjoittaa mutta mielestäni ikuisuus on jotain ajan tuolla puolen. Jos näin aikaan sidottuina olentoina pääsemme katsomaan jotain ajan toisella puolella tapahtuvaa, niin meidän aikakäsityksessä se näyttää no.. ikuisuudelle. Miettikääpä sitä 🙂

Ilmestyskirja: taivaalliset olennot. Tämän kuvauksen mukaan nuo olennot puhuvat. Ja se mitä tuosta tekstistä tulkitsen niin voidaan sanoa että nuo olennot kykenevät ajatteluun. Ja kuvauksien perusteella kyseessä on jotain muuta kuin ihminen. Olennot eroavat ihmistä ja toisistaan.
Kun katselee yötaivaalle ja näkee tähtien paljouden niin se pistää miettimään… esimerkiksi tätä kohtaa raamatusta 🙂

–Tomppa

Job. 4

Elifas ei kestänyt Jobin puhetta. Minusta on ihailtavaa, kuinka ikää kunnioitettiin niin, että vanhin ystävistä sai puhua ensimmäisenä. 

Mietin paljon mikä teki ystävien sanoista vääriä. Sanoma ei sinänsä ero esim. sananlaskuista tai psalmien lausahduksista. ”Ne, jotka kyntävät vääryyden peltoa ja kylvävät pahaa, ne myös korjaavat tuhon ja turmion.” Joten jos sanoma ei ole väärin, niin ongelman on oltava sen soveltamisessa. Pawson opetti että Raamatussa on lupauksia ja yleispariaatteita. Lupaus on sovellettavissa aina. esim. ”Jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu”. Sen sijaan yleisperiaatteet ovat sellaisia joiden soveltamiseen tarvitaan viisautta. Johonkin tilanteeseen voi sopia jopa useampi sananlasku, joiden ohjeet voivat erota toisistaan.

Jobin ystävällä oli paljon elämänkokemusta. Hän oli oppinut ja nähnyt todeksi elämän yleisperiaatteen, jonka pohjalta hän päätteli, että Jobin tilanne on varmasti rangaistus jostain. Hän meni päätelmässään harhaan. Meidän on oltava todella varovaisia, kun ohjaamme toisia. On helppo antaa ohjeita ulkopuolelta. Rukoillaan viisautta, että osaisimme asettua toisen asemaan ja tukea ystävän lailla kun on sen aika.

Ilm. 3

Tässä luvussa sanoma jokaiselle seurakunnalle alkaa ”Minä tiedän sinun tekosi”. Filadelfian seurakunnalle se on hyvä sanoma, Sardeksen ja Laodikean seurakunnille sen sijaan ei. Heikkous, penseys ja haaleus kuvaavat tilannetta, jossa usko ei ole elävää. Seurakunta ei tiedosta tilannetta, mutta Jeesus ei luovuta, vaan kolkuttaa ovella ja haluaa yhteyteen kaikkien kanssa. Sardeksen ja Laodikean seurakunnat kuulostavat menestyksen mittareilla paremmin pärjääviltä, kuin Filadelfian, josta Jeesus sanoo ”voimasi ovat vähäiset” ja ”olet kestänyt”. Silti Jeesus näkee, että Filadelfian tilanne on paras. Hän sanoo seurakunnasta ”minun valittuni” ja lupaa varjella sitä, sillä he ovat olleet uskollisia.

Sama pätee tänäkin päivänä. Varotaan antamasta ulkoisille menestyksen mittareille väärää painoarvoa. Pyritään näkemään Jumalan silmin se, millä on merkitystä. Jumala tietää tekomme. Tavoitellaan sitä, mikä kestää ikuisesti.

Siunausta päivääsi!

Anna