Kategoria: Luemme Raamattua

Neh. 8

Esra (lainopettaja) lukee kansalle Mooseksen lain kirjan, joka sisälsi Herran Israelille antamat käskyt. Kansa heittäytyi polvilleen ja itki kun kuuli, mitä laissa oli sanottu. Esra kuitenkin pyysi kansaa iloitsemaan ja juhlimaan, sillä ilo Herrassa on teidän väkevyytenne. Myöhemmin seurasi katuminen, syntien tunnustaminen ja uudet lupaukset Jumalalle.

Ilo oli tarkoitettu myös jaettavaksi:” Menkää koteihinne, nauttikaa hyviä ruokia ja juomia ja lähettäkää maistiaisia nille, joilla ei itselllään ole mitään” (10). Lakia luettiin seuraavanakin päivänä ja tulevinakin juhlatunnelmissa, kun aloitettiin taas yhdessä järjestää lehtimajajuhlia. Siitäkin seurasi suuri riemu.

Ilon kautta Raamattua lukemaan? Vai onko se vain velvollisuus täytettäväksi? Se on kai kumpaakin, riippuen tilanteesta ja päivästä. Eilisen brunssikirkon jälkeen tuli mieleen, että kyllä täällä jo vähän juhlatunnelmaa tekeytyy, kun saamme syödä, nauttia yhdessäolosta, ylistyksestä ja opetuksesta. Ollaanko siis oikeilla jäljillä?

Joh. 13

Jeesus jatkaa esimerkin kautta edellisen luvun palvelemisen ja nisunjyvän kuolemisen teemaa. Hän osoitti rakkautta loppuun saakka ja alkaa opettaa yhteyden ja keskinäisen rakkauden merkityksestä, joka on myös todistuksena ulkopuolisille opetuslapsena elämisestä. Jumalan Poika ei väsy palvelemaan, ei edes sitä yhtä, joka lopulta kavalsi hänet. 

Pietarin persoona nousee esille. Hänen intonsa ja impulsiivisuutensa puhuu taas ennen kuin ajattelee:”Sinä et saa ikinä pestä minun jalkojani!”  Kaikki tai ei mitään periaate näytti ohjaavan Pietarin elämää:”Minä annan vaikka henkeni puolestasi.” Nisunjyväntie alkaa aueta Pietarille aika pian Jeesuksen vangitsemisen ja Pietarin pelkuruuden kautta, kun hän kieltää kolme kertaa Jeesuksen (18:27). Ylösnousemuksen jälkeen Jeesus kysyy Pietarilta kolme kertaa sitä, että rakastaako hän Jeesusta. Niin monta kertaa kuin hän kielsi Jeesuksen, hän tunnustaa rakkautensa. Pietari saa Jeesukselta elämäntehtävän ja uuden alun armahdettuna. Hän  toimi alkuseurkunnan johtajana  ja kuolee Herransa tavoin ristillä. ”»Minä opetan sinua», sanoo Herra, »minä osoitan sinulle oikean tien. Minä neuvon sinua, katseeni seuraa askeleitasi»” (Ps. 32:8).

Juha

Neh. 7

Oli kiva alku luvussa “ kun muuri oli saatu valmiiksi”, sillä työn valmiiksi saattaminen on aina palkitseva hetki, joka tuo iloa ja tyytyväisyyttä. Heti piti kuitenkin ryhtyä toimiin vihollista vastaan. Nehemia antoi johtovastuun veljelleen ja linnanpäällikölle, joka oli luotettava ja jumalaapelkäävä mies. Ajattelen, että Nehemian veli täytti varmaan samat laatuvaatimukset johtajana, kuten myös ne Jerusalemin asukkaat, jotka asetettiin vartioimaan omalle vartiopaikalleen oman talonsa kohdalle (3). Jumalan työssä tarvitaan uskollisuutta, joka merkitsee luotettavuutta ja kestävyyttä, johon Jumalan pelko kasvattaa. Uskollisuus on myös Jumalan ominaisuus. 2 Tim. 2:13: “Jos me olemme uskottomat, pysyy kuitenkin hän uskollisena; sillä itseänsä kieltää hän ei saata. “

Itse kullakin meistä on oma kutsumuksemme ja vastuumme niin yhteiskunnassa, seurakunnassa ja kotona. On hyvä pitää mielessä, että oman sydämemme ovella on kaikkein tärkein vartiopaikka, jota on syytä valvoa, kuten Snl.4:23 sen sanoo:”Ennen muuta varjele sitä, mikä on sydämessäsi – siellä on koko elämäsi lähde.”

Joh, 12

Jeesuksen tehtävä maan päällä oli loppusuoralla, sillä pääsiäiseen oli aikaa vain kuusi päivää. Sitten saamme kuulla ristiltä:”Se on täytetty!” Velka on maksettu ja tehtävä suoritettu! Sitä ennen on kuitenkin vielä monta muuta VT:n profetiaa täytettävänä.

Luvusta löytyi useita erilaista ihmisryhmiä opetuslasten lisäksi. Riemullisin tapahtuma on tietenkin Jeesuksen ratsastaminen Jerusalemiin. Kuningas otettiin vastaan suurin joukoin, palmunoksin ja Hoosianna-huudoin. Hoosiannahan on alkujaan hepreankielinen huudahdus, joka varsinaisesti merkitsee ”oi auta” tai ”pelasta”, mutta jota jo varhain alettiin käyttää myös kuninkaille ja Jumalalle sekä erityisesti odotetulle Messiaalle osoitettuna riemu- ja ylistyshuutona. Jeesuksen läheisistä ihmisistä tuli esiin Maria, joka osoitti rakkauttaan Jeesukseen tuhlailevalla tavalla. Jeesuksesta olivat kiinnostuneet myös kreikkalaiset pakanat, jotka olivat tulleet juhlille rukoilemaan ja Jeesusta tapaamaan. 

Sitten nousevat näkyviin vastustajat, jotka ovat aivan epätoivoisia:”Näettekö? Mikään ei auta. Koko maailma juokseen hänen perässään.” Siksi Jeesuksen surmaamisen lisäksi ylipapit päättivät tappaa myös Lasaruksen. 

Kolmanneksi kiinnitin huomiota hallitusmiehiin, jotka uskoivat Jeesukseen, mutta joille ihmisten antama kunnia oli heille rakkaampi kuin Jumalan antama. He pelkäsivät julkista tunnustautumista.

Kaikki varmaan joutuvat joskus pohtimaan suhdettaan Jeesukseen ja laskemaan myös kustannuksia. Ei ole helppo lähteä radikaalin uudistajan seuraan. Hän itsekin sanoo: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos nisunjyvä ei putoa maahan ja kuole, niin se jää yksin; mutta jos se kuolee, niin se tuottaa paljon hedelmää” (Joh 12:24). Jeesuksen seuraaminen tarkoittaa palvelijan asenteen ottamista elämäntavaksi: “jos joku tahtoo olla minun palvelijani, seuratkoon minua. Missä minä olen, siellä on oleva myös palvelijani, ja isä kunnioittaa sitä, joka palvelee minua” (26). Jumalan kouluun kuuluvat myös muut vaikeudet ja vainotkin sekä jokapäiväistä ristin ja riskin ottaminen. “Joka yrittää turvata elämänsä, kadottaa sen, mutta joka sen kadottaa, on pelastava sen omakseen” (Luuk.17:33).

Juha

Neh. 6

Joh, 11

Häirintää työn keskeyttämiseksi. Jerusalemin muurin rakentamisen edetessä hanketta vastustavien määrä oli vai kasvanut ja vastustajia näytti olevan joka ilmansuunnassa. Viholliset yrittivät houkutella Nehemian pois Jerusalemista ja Tavoitteena saattoi olla Nehemian salamurha. Nehemia kieltäytyi vihollisten kutsusta kerta toisensa jälkeen diplomaattisesti kertomalla, että hänellä on nyt meneillään niin kiireinen hanke, ettei tapaaminen ole mahdollista.

Melkein valmis on edelleen kesken. Muurin rakentaminen oli lähes valmis mutta portteja ei ollut vielä asennettu. Siispä Jerusalem olisi edelleen kaupunkiin hyökkäävien armoilla, jos portit puuttuivat. Onpa kyse fyysisistä projekteista tai hengellisestä kutsusta tai tehtävästä, on helppo aloittaa, mutta tehtävän loppuun saattaminen on paljon vaikeampaa. Kesken matkan tulee usein vastoinkäymisiä. Tehtävää voi uhata keskeytyminen voimien, kiinnostuksen, tekijöiden tai varojen puutteesta. Hanketta tai sen tekijöitä voidaan syyttää väärinkäytöksistä tai moraalittomasta toiminnasta. Nehemiakin sai näistä epäilyistä osansa. Hänestä alettiin levittää huhua, että hän kapinoi kuningasta vastaan ja hänen tavoitteensa olisi pyrkiä Juudan kuninkaaksi.

Jumalaan luottava ei horju. Nehemian suhde Jumalaan ja ihmisiin oli terveellä pohjalla. Sen sijaan että Nehemia olisi suistunut henkisesti raiteiltaan ja säikähtänyt, hän saikin epäilyksistä lisää rohkeutta. Hän päätteli, että muurin rakennushankkeen täytyi olla todella tärkeä, kun kerran se synnytti niin paljon vastustusta (Neh. 6:9).

Rukoillaan mekin Jeesusta vahvistamaan meitä ja asioita, joista meidän ei tulisi luopua, vaikka vastusta tuleekin. Eikä meitä ole tarkoitettu kestämään vaikeuksia yksin. Meitä kantaa uskovien yhteys ja monien pyhien rukoukset. Niitä kannattaa hakeutua pyytämään erityisesti rukoilevan seurakunnan keskeltä, jumalanpalveluksista, raamattupiireistä ja kohtaamisryhmistä ja missä tahansa toisia uskovia voimmekin kohdata.

Heli