Kategoria: Luemme Raamattua

1. Moos. 50

Joosefin sanat veljilleen kuvaavat sitä kuinka Jumala voi kääntää meidän koetuksemme hyväksi.  “Te kyllä tarkoititte minulle pahaa, mutta Jumala käänsi sen hyväksi. Hän antoi tämän kaiken tapahtua, jotta monet ihmiset saisivat jäädä henkiin.” 1. Moos. 50:20‬ ‭Joosef sai nähdä kuinka hänelle tapahtuneet ikävät asiat, kuten veljien viha häntä kohtaan, hylkääminen ja vankeus tuottivat hyvää monin kertaisesti hyvää. Hänen kärsimyksensä toi pelastuksen koko sen aikaiselle maailmalle. Hän näki myös pidemmälle, uskoen Jumalanlupaukseen. “Sitten Joosef vannotti Israelin poikia ja sanoi: »Kun Jumala aikanaan johtaa teidät pois täältä, niin viekää minun luuni mukananne.»” Heprealaiskirje puhuu Joosefin uskosta,. “Uskon tähden puhui Joosef loppunsa lähetessä siitä, että Israelin kansa kerran lähtee Egyptistä, ja määräsi, mitä hänen luilleen oli tehtävä.” Hepr.‬ ‭11:22‬. Uskomme ei perustu näkyvään todellisuuteen, käsillä kosketettavaan, sitä ei murenna vastoin käymiset, ahdistukset, vaikeudet, se on Jumalasta lähtöisin tulevaa lujaa luottamusta. Ehkä joudut käymään juuri tällä hetkellä vaikeita asioita läpi elämässäsi ja ehkä olet niitä jo käynyt läpi, ehkä olet nähnytkin jotakin hyvää, mitä ne ovat tuottaneet. Ehkä et ole vielä nähnyt mitään, usko katsoo kuitenkin pidemmälle, toivo kantaa meitä. Olemme matkalle kotiin, jossa kaikki kyyneleet pyyhitään pois.

Matt. 21

Muistan lapsuuden pyhä koulusta kiltokuvat, joissa Jeesus kuvataan lempeästi hymyilevänä paimenena. En muista nähneeni kuvaa kiivaasta Jeesuksesta ruoska kädessä ajamassa myyjiä pois temppelistä. Jeesuksen sanottiin olevan myös kiivas silloin, kun oli kuse Jumalan palveluksesta. “Jeesus meni temppeliin ja ajoi kaikki myyjät ja ostajat sieltä ulos. Hän kaatoi rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkysenmyyjien jakkarat” Matt. 21:12‬ ‭Temppelissä myytiin uhrattavaksi tarkoitettua karjaa voitolla. Uhreista oli tullut häpeällisen voiton pyytämisen väline. Uhrien tarkoitus oli hakea hyvitystä Jumalalta syntien sovittamiseksi ja kohdata Jumala temppelissä. Markkinat olivat syrjäyttäneet Jumalan palveluksen. Itselle tämä puhuu siitä, että onko Jumala tullut minulle sellaiseksi, jonka puoleen käännyn vain silloin,kun koen tarvisevani jotakin tai vasta kun minulla on äärimmäinen hätä.

Onko jumalanpalveluksestani tullut vain keino ansaita jotakin Jumalalta? Elänkö suhteessa, jossa Jumala on ensimmäisenä, ensi rakkauteni? Onko markkinatori, kaikki muu häly hämärtänyt Jumalan palvelemiseni? Onko rukouksesta, jumalanpalveluksesta tullut minulle raskas taakka. Olenko unohtanut, mitä Jeesus on tehnyt puolestani ja millainen hän on? Jeesuksen palava halu puhdistaa temppeli muistuttaa itselle siitä ettei mikään asia saa tulla elämässäni Jumalaa tärkeämmäksi. Raamattu kuvaa kuinka Jumala mustasukkaisen kiihkeästi haluaa olla meidän Jumalamme, ensimmäinen meidän elämässämme. Jaakob 5:4. Hän kiivailee sen puolesta, että palvelisimme häntä.

Jeesus on kuitenkin myös lempeä. “– Sanokaa tytär Siionille: Katso, kuninkaasi tulee! Hän tulee luoksesi lempeänä, ratsastaen aasilla, työjuhdan varsalla.” Matt.21:5‬ ‭Kuulin erään raamatun opettajan tutkineen sanoja, joita Jeesukseen on useimmiten liitetty, niin sieltä nousi sana lempeys, sääli, toisen asemaan asettuminen. Jeesuksen lempeys tuli esiin siinä, kun hän kuoli ristillä meidän sijastamme. Hän maksoi puolestamme velan, jota emme pysty maksamaan. Ristillä on asettui meidän asemaamme, antamalla itsensä puolestamme velkojen maksuksi. Olemme saaneet anteeksi velkamme ja samoin meidän tulee antaa anteeksi lähimmäiselle hänen velkansa. Lempeys lähimmäistä kohtaan on myös anteeksiantoa toisen rikettä minua kohtaan. Toisen asemaan asettuminen tarkoittaa, ymmärrystä siitä, että olen itse rikkonut lähimmäistä ja Jumalaa vastaan ja olen saanut anteeksi sen takia minun pitää antaa anteeksi toiselle. Voima antaa anteeksi tulee yksin Jumalalta, joka osoittaa lempeyttänsä meitä kohtaan.

Mika M

1. Moos. 49

Vanhaa testamenttia voi ymmärtää vain uuden testamentin kautta. Monet siellä olevat lupaukset ovat toteutuneet Kristuksessa. Tässä luvussa on taas yksi lupaus, joka toteutui Kristuksessa. Vanhan testamentin aikalaisille valtikka kertoi kuninkuudesta, joka annettiin Daavidille. “Ei siirry valtikka pois Juudalta, ei käskijän sauva hänen suvultaan. Hänen heimostaan on tuleva se, jolla on valta, häntä kansat tottelevat.” 1 Moos. 49:10‬ ‭Hänelle myös vahvistettiin kuninkuuden pysyvän Juudan heimolla ikuisesti. Pakkosiirtolaisuuden jälkeen palanneet odottivat kuninkaan taas nousevan valtaistuimelle. Ikuinen, Juudasta nouseva kuninkuus, toteutui Kristuksessa, Jumalan pojassa. Jumala ei valinnut Juudaa ja hänestä polveutuvaa heimoa hänen tekojensa perusteella, vaan täysin oman suunnitelmansa mukaisesti. Voimme luottaa Jumalan lupauksiin, vaikka välillä tuntuu, että olemme syvyyksissä, maan alla. Toisinaan kaikkien vaikeuksien keskellä on tuntunut, että Jumala on tullut erityisen lähelle. “Isäsi Jumala, joka on auttava sinua, Kaikkivaltias, joka siunaa sinua, antaa siunauksia ylhäältä taivaasta ja siunauksia syvyyksistä maan alta, siunauksia kohduille ja rinnoille.” 1 Moos. 49:25‬‬ Hän on kutsunut meidätkin, oman suunnitelman mukaisesti. Olet hänen suunnitelmassaan ja kutsussaan, hänen armonsa alla. Pitäkäämme kiinni lupauksista, jotka ovat tosia. “Herra, sinulta minä odotan pelastusta!” 1 Moos. 49:18‬ . Hän on pelastuksemme tänäänkin.

Matt. 20

Jeesuksen opetuslapset olivat ihmisiä niin kuin mekin. Minusta on lohdullista lukea kuinka epätäydellisiä he olivat, eivätkä he heti ymmärtäneet kaikkea kutsuunsa liittyviä asioita. Sebedeuksien poikien äiti tuli Jeesuksen luokse pyynnöllä, joka kertoi jotakin siitä, mitä kaikkea opetuslapsetkin miettivät Jeesuksen seurassa. He olivat kuitenkin sen opetuksen varassa, jota heille oli opetettu messiaasta. Messiaan ajateltiin olevan Daavidin kaltainen kuningas, joka vapauttaa sodan avulla israelilaiset Rooma valtakunnan sorrosta. Johannes ja Jaakob halusivat nyt pedata paikkaansa tässä valtakunnassa yksinä korkeimpina hallitsijoina. Heidän pyyntönsä sai muut opetuslapset loukkaantumaan. Sebetuksen poikien äiti ei tiennyt mitä pyysi, eivätkä pojat. Jeesuksen vastaustakaan he eivät täysin ymmärtäneet. “Jeesus vastasi: »Te ette tiedä mitä pyydätte. Onko teistä juomaan sitä maljaa, joka minun on juotava?» »On», he vastasivat. Silloin hän sanoi heille: »Minun maljani te vielä juottekin, mutta minä en määrää siitä, kuka istuu oikealla ja kuka vasemmalla puolellani. Ne paikat ovat niiden, joille Isäni on ne tarkoittanut.»” Matt 20:22-23‬ ‭

Heillä oli ajatus maljasta, joka on ylitse vuotava kaikkea hyvää, iloa. Vanhassa testamentissa maljasta puhutaan ilona, siunauksena ja myös suruna ja tuomiona, kirouksena.  Psalmissa 23:5 malja on ylitse vuotava siunaus. Jeremia puhuu Herran vihan maljasta Jer 25:15. Malja josta Jeesus puhui ei ollutkaan pelkästään malja, joka olisi pelkkää makeaa juoda. Veljeksistä toinen Jaakob mestattiin ensimmäisenä apostolina (Apt. 12:2). Johannes kuoli viimeisenä. Opetuslapset täytettiin helluntai päivänä Hengen voimalla, ylitse vuotavalla ilolla. Pian tämän jälkeen he saivat kuitenkaan maistaa maljaa, joka toi heille kärsimystä Kristuksen todistajina. Malja merkitsi Jeesukselle kuolemaa meidän puolestamme, Jeesus joutui juomaan kärsimyksen ja kirouksen maljan meidän tähtemme. Hän kuitenkin nousi ylös kuoleman ja synnin voittajana. Meille annettu malja ei aina tuota ylitse vuotavaa iloa, välillä joudumme kohtaamaan myös surua, jotkut kärsimystä ja vainoa. Meihin on annettu sama voima, joka herätti Kristuksen kuolemasta. Jumalan Pyhän Hengen voimalla voimme juoda sen maljan, joka meille on annettu hänen palvelijoinaan.

Mika M

1. Moos. 48

Moos 48

Pettäjä Jaakobista oli monien koetusten kautta tullut vahvasti Jumalan lupaukseen uskova mies. Viimeisinä sanoinaan Joosefille hän muistuttaa Jumalan lupauksesta. Hän sanoi Joosefille: »Jumala, Kaikkivaltias, ilmestyi minulle Lusissa Kanaaninmaassa, siunasi minut ja sanoi minulle: ’Minä teen sinut hedelmälliseksi ja jälkeläisesi monilukuisiksi, niin että sinusta saavat alkunsa monet kansat, ja annan sinun jälkeläisillesi tämän maan pysyväksi perintömaaksi.’” 1 Moos. 48:2-4. Hän vahvisti Joosefin uskoa. Jaakobille oli Jumala itse ilmestynyt, Joosefin kohdalla ei taas sellaista mainintaa ole. Joosefilla oli kuitenkin usko Jumalaan, siitä Jaakob muistutti häntä. Jaakobin ja Joosefin aikana ei ollut kirjoitettua Jumalan sanaa, vaan Jumalan lupaukset kerrottiin seuraavalle sukupolvelle sanallisesti. Joosefin usko oli vain vahvistunut huolimatta koetuksista eikä hän menettänyt sitä eläessään ainoana uskovana kansan keskellä, jossa palveltiin muita jumalia. Miten hänen uskonsa pysyi vahvana koetuksissa ja eläessään rikkaudessa? Hän pystyi vain luottamaan hänelle kerrottuun Jumalaan ja lupaukseen. Jeesus sanoo autuaita ovat ne, jotka uskovat vaikka eivät näe. Meillä on elämässä vaikeita ja uskoisin, että helpompiakin hetkiä. Kaikkien hetkien keskellä on hyvä muistuttaa itseämme ja jos meillä on lapsia myös heitä Jumalan lupauksista. Rohkaistaan toisiamme ja läheisiämme taas tänäänkin Jumalan lupauksista.

Matt. 19

Jeesus asettaa esimerkiksi lapsen kaltaisuuden taivasten valtakuntaan kuuluvalle.  “Mutta Jeesus sanoi: »Antakaa lasten olla, älkää estäkö heitä tulemasta minun luokseni. Heidän kaltaistensa on taivasten valtakunta.»” Matt‬ ‭19:14‬ ‭Rikas ei ymmärrä omaa heikkouttaan, vaan turvautuu omiin tekoihin. “Minä sanon teille: helpompi on kamelin mennä neulansilmästä kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan.»” Matteus 19:24‬ Valtakuntaan kuuluvalla on lapsen oikeus taivaalliseen isään ja myös täydellinen riippuvaisuus hänestä, myös täydellinen luottamus häneen.  Valtakuntaan kuuluvan ymmärrän, että että olen kykenemätön pelastamaan itseni. Miksi en ottaisi lapsena myös vastaan isän huolenpitoa ja lapsenomaista luottamusta siihen, että hän pystyy kaiken ja pitää huolen minusta, koska rakastaa minua Isänä. Kaiken mitä olen saanut on tullut häneltä taivaalliselta isältä. Armon ymmärtäminen on lapsenomaista tarrautumista taivaalliseen isäämme, hänen käsivarsilleen voimme heittäytyä koko painollamme.

 

Mika M