Hab. 1, 1 Piet. 5

Hab. 1

“Kuinka kauan minun pitää huutaa, etkö kuule minua, Herra? Kuinka kauan minun täytyy valittaa väkivallan tähden, etkö sinä auta?” Habakukin kirja‬ ‭1:2‬. “Sinun silmäsi ovat pyhät ja puhtaat, sinä et voi katsoa pahaa, et saata katsella vääryyttä. Miksi siis katselet petollisuutta, miksi vaikenet, kun jumalaton nielee hurskaan?” Habakukin kirja‬ ‭1:13‬‬. Profeetta ihmettelee samoja asioita, joita minäkään en ymmärrä. En voi ymmärtää kaikkia pahoja asioita, joita ympärilläni tapahtuu. Mielessäni on monis miksi kysymystä, joihin en saa vastausta. Kaiken kyselyn ja ihmettelyn keskellä profeetta vetoaa Jumalaan ja hänen armoonsa. “Herra, sinä olet ollut jo aikojen alusta. Herra, minun pyhä Jumalani! Herra, sinä olet lähettänyt kaldealaiset rankaisemaan meitä, sinä, kalliomme, olet tuonut heidät kurittamaan meitä. Älä anna meidän kuolla heidän käsiinsä!” Habakukin kirja‬ ‭1:12‬. En voi muuta kuin jättää koko elämäni, jonka olen saanut Jumalalta, hänen käsiinsä. Voin jättää hänelle kaikki miksi kysymykseni. Hän on ikiaikojen Jumala, joka tietää kaiken. Hän on kallio, joka ei järky.

1 Piet. 5

Pietari kehottaa pukeutumaan keskinäiseen nöyryyteen. Pukeutuminen viittaa johonkin, jonka voi myös riisua pois. Nöyryys on vaativa laji minulle ylpeälle ihmisille, joka mielelläni olen kuuntelematta toisia. Nöyryydestä tulee mieleen asioita kuten toisen kunnioittaminen, arvostus, kuuntelu, se on varmasti paljon muutakin. Pietari osoittaa kehotuksen sanoja myös seurakunnan johtajille sekä niille joita johdetaan.  Hän viittaa vanhimpiin sekä nuorempiin, joka kertoo yhteiskunnassa, joka arvosti iän tuomaa viisautta. Tulee mieleen, että oliko seurakunnassa useampi hengellinen johtaja, joka tuki nuorempia kristityn elämän vaikeuksissa. Johtajuus piti olla vapaaehtoista, sydämestä lähtevää halua ja esikuvana olemista. Johtajuuteen ei saanut sisältyä minkäänlaista vallan väärin käyttöä. Nuorempi kehotettiin kuuntelemaan neuvoja ja suostua johdettavaksi. Kaikessa toiminnassa kuitenkin piti muistaa, että olemme Kristuksen johdettavina. Jeesus Kristus on seurakunnan pää ja hallitsija, armossaan hän on antanut toisille lahjan johtaa.

Taistelu ei pitäisi olla toisiamme vastaan, vastustajamme pyrkii hämärtämään yhteytemme Kristukseen, hänen armoonsa ja sovitustyöhönsä sekä yhteyden toisiimme. Vihollinen pyrkii syöttämään meille valheen, että olemme taistelussa yksin ja ettemme selviä siitä tai olemme tehneet niin hirveitä tekoja ettei Jumalan armo enää koske meitä. Hän yrittää niellä meiltä uskon anteeksiantoon ja rikkoa yhteytemme toisiimme. Emme ole yksin koskaan, Jumala ei hylkää ketään, joka tulee hänen luokseen. Meillä on myös toisemme, ihmisinä voimme kantaa toisiamme Jumalan eteen rukoillen, rohkaisten ja kuunnellen. Hänelle voimme antaa kaikki murheemme, hän pitää meistä huolen. “Kaiken armon Jumala on Kristuksessa Jeesuksessa kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa. Vähän aikaa kärsittyänne hän itse varustaa, voimistaa, vahvistaa ja lujittaa teidät.” 1 Piet. 5:10‬

 

Mika M

Nah. 3, 1 Piet. 4

Nah. 3

Vanhan testamentin profeetat julistivat Jumalan tuomioita Israelille sekä Israelin ympärille oleville kansoille. Tuomio kohdistui syntiä vastaan, pahuus on saanut rangaistuksen. Pahuus tulee vielä saamaan rangaistuksen lopullisesti ja hyvyys tulee hallitsemaan ikuisesti. Voimme nähdä vanhassa testamentissa oikeudenmukaisen tuomarin, joka vihaa syntiä ja pahuutta maailmassa, mutta samalla armollisen Jumalan joka kutsuu ihmisiä luokseen voidakseen parantaa heidät. Vanhassa testamentissa Jumalan tuomio näkyy kansakuntien tuhoutumisessa. Jumala on oikeudenmukainen tuomari, ei hän jätä rankaisematta syntiä. Hän on tuominnut synnin omassa rakkaassa Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa antamalla oman hänen kuolla syntiemme tähden. Uudessa testamentissa todetaan, että synnin palkka on kuolema, mutta ikuinen elämä on Jumalan armolahja Kristuksessa Jeesuksessa. Jumalan tuli ihmiseksi, hän tuli julistamaan ilosanomaa, että voimme pelastua tuomiolta. Jeesuksen sanoma ei ollut tuomion sanoma, vaan ilon sanoma, sanoma elämästä ja yltäkylläisyydestä. Hänen puoleensa kääntymällä saamme elämän lahjaksi.

 

1 Piet. 4

Pietari muistuttaa meidän entisestä elämästä ennen kristityksi tulemista. Uudessa elämässäkin joudumme kohtaamaan heikkoutemme, syntisyytemme. Meissä asuu kuitenkin Pyhän Hengen kautta täydellinen rakkaus ja voimme sen takia rakastaa toisiamme, että voimme antaa anteeksi toisillemme. Keskinäisessä rakkaudessa pysyminen on toisen vierellä olemista myös silloin, kun teemme väärin toisia kohtaan. Toisten palvelemiseen Jumala antaa voiman, sen voiman mukaan, jonka Jumala antaa. Meillä on erilaiset voimavarat ja kyvyt, palvellaan toisiamme sen mukaisesti, ei väsymiseen asti. Kristittynä oleminen ei ole aina helppoa, emme saa aina ymmärrystä tai hyväksyntää niiltä, jotka eivät usko. Muistan hetken vuosien takaa, kun kohtasin koulussa kiusaamista uskoni takia. Tämä raamatun sana lohdutti minua ja vahvisti uskoani, muistan kuinka sain kokea myös iloa, tunsin kuinka Jumala oli minua lähellä. Vanhurskaan elämä ei ole tosiaan helppo, mutta meillä on puolustaja ja lohduttaja Pyhä Henki, joka aina kanssamme.

Mika M

Nah. 2, 1 Piet. 3

Nah. 2

Ilosanoma kertoo rauhasta, evankeliumi tarkoittaa ilosanomaa rauhasta, jonka Jumala lahjoittaa ihmiselle armostaan. Me olemme sovitettuja, emme ole enää vihollisuussuhteessa Jumalan kanssa. Meidän ei tulisi myöskään olla toistemme vihollisia, vaan rauhan edistäjiä lähimmäisten kanssa, kotona, työpaikoilla, missä vain kohtaamme ihmisiä.. Meillä on mukana rauhan Jumala, rauhan ilosanoma, rauhanruhtinas Jeesus Kristus.

 

1 Piet. 3

Pietarin kehoitus kunnioittaa toisia, toisten näkemystä on hyvä muistaa, kun kohtaamme toisella tavalla ajattelevia. Meitä kehoitetaan olemaan valmiina, kun meiltä kysytään toivomme perustusta sekä vastaamaan toisille kunnioittavasti ja sävyisästi. Oma kokemukseni on, että väittelyihin mukaan meneminen saa aikaan vain ärtymystä sekä itsessä että toisessa. Suurin todiste Jumalasta on hänen työnsä ja tekonsa meissä, Hengen aikaansaamat hyvät teot, sekä sanat. Ihmiset harvoin kyselevät Suomessa uskonnosta, varsinkaan silloin jos emme tunne toisiamme. Tällaisia tilanteita kuitenkin tulee. Olemalla valmiita voimme valmistautua kertomaan toivostamme, senkin voi kertoa esimerkiksi kysymällä haluatko kuulla tarinani. Toisen kunnioitukseen kehotetaan myös avioliitossa olevia. Pietari puhuu salatusta sydämen ihmisestä, joka tekee enemmän kuin puhuu. Sellaisen ihmisen sisäistä voimaa ja kauneutta voi vain ihailla, erityisesti sellaisessa läheisessä suhteessa toiseen kuin avioliitossa. Pietari tuo esiin hienoja, tavoiteltavia asioita, joihin Jumala meitä kehottaa pyrkimään. Tiedämme kuitenkin oman syntisyytemme ja virheemme, joihin heikkoutemme takia sorrumme pyrkiessämme toteuttamaan tekoja ominamme. Kaiken keskellä turvaudutaan Jumalan armolliseen työhön itsessämme, sekä toisissamme.

Mika M