Kategoria: Luemme Raamattua

Nah. 1

Profeetta Joona oli julistanut myös aikaisemmin Niinivelle tuomion. Silloin Niiniveläiset olivat kääntyneet Jumalan puoleen ja Jumala oli armahtanut heitä. Niiniveläiset olivat kuitenkin kääntyneet takaisin pahuuteen, synnin tekemiseen. Niinive oli aikansa suurkaupunki. Jumalan armo kohdistui heihin, mutta he hylkäsivät sen. “Näin sanoo Herra: – He ovat vahvoja ja heitä on paljon, mutta heidät lyödään maahan eikä heitä enää ole. Minä olen kurittanut sinua, Juuda, mutta en kurita enää.”Nahumin kirja‬ ‭1:12‬ ‭

Jumala on armollinen Jumala, mutta hän on myös oikeudenmukainen. Pahuus ei jää rankaisematta. Meitä hänen omiaan, hän kurittaa, koska rakastaa meitä. Sitä, jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa Hepr. 12:6. Kuri on rajojen asettamista, suojelua synniltä, joka haavoittaa meitä. Jumala vihaa syntiä ja haluaa suojella meitä haavoittamasta toisiamme. Kurin tarkoitus on varjella meitä kaikelta pahuudelta ja ohjata meitä olemaan yhteydessä armolliseen Jumalaan aina ikuisuuteen asti. 

1 Piet. 2

”Olettehan te maistaneet Herran hyvyyttä”. Maistamiseen liittyy kaikki aistit, jos hajuaisti menee, niin emme maista mitään. Maistaminen on jotain joka on kokonaisvaltaista. Jumalan hyvyyden maistaminen tuo halun tehdä hyvää toisille. Hyvyys tuottaa halun jättää pois elämästä pahuuden, vilpin, teeskentelyn, kateuden ja juoruilun. Jumala on hyvä Jumala, mutta näemme ympärillämme pahuutta. Välillä nousee ihmetys, missä on hyvyys. Sitä voi kuitenkin huomata muualta kuin lehtien palstoilta. Ihmisen pahuus, järjettömät teot ylittävät uutiskynnyksen. Harvoin ihmisten hyvät teot. Meidän jotka olemme saaneet maistaa Jumalan hyvyyttä, tulisi olla hyvyyden edistäjiä pahuuden keskellä. Kyse ei kuitenkaan ole meidän hyvyydestä, vaan Jumalan. Hyvät teot kertovat Jumalan hyvyydestä, hyvät teot tuovat kunniaa Jumalalle. Hyvät teot eivät aina tuo kiitosta, vaan myös kärsimystä, hyljeksintöön, halveksuntaa. Jeesus, sielujemme kaitsija, ohjaa askeleitamme hyvyyden tekoihin. Voimme hyvillä teoilla, rohkaisevilla sanoilla, monella hyvällä asialla olla parantamassa toisiamme, me joiden haavat hyvä Jumala on parantanut ja parantaa.

Mika M

Miika 7

Profeetta Miikan viimeisessä luvussa tuskaillaan Israelin kansan ympärillä olevien kansojen syntiä, lopulta katse joka pikku hiljaa kääntyy muiden synneistä omiin synteihin. Synti saa aikaan ihmisten, jopa lähimpien vihan toisia vastaan. Jeesus viittaa näihin sanoihin, kun sanoo ettei hän ole tuomassa rauhaa maanpäälle. Kun synti paljastetaan se tuo häpeän, jopa vihan, ainoa lääke siihen on kääntyminen Jumalan puoleen. Miika kääntyy syntiensä keskellä Jumalan puoleen, “mutta minä kohotan katseeni Herraan, odotan pelastusta Jumalaltani. Jumalani kuulee minua!” Miikan kirja‬ ‭7:7‬. ‬‬Jumalan puoleen kääntymisen tuloksena on anteeksianto. “Sinä armahdat meitä yhä, poljet syntimme jalkojesi alle. Kaikki syntimme sinä heität meren syvyyteen.” Miikan kirja‬ ‭7:19‬. Joudumme näkemään syntiä keskellämme, joudumme kärsimään synnistä, kauhistumaan sitä ympärillämme ja omassa itsessämme. Haavoitamme toisia pahoilla sanoilla, teoilla ja ajatuksilla. Kaiken keskellä, meillä on puolustaja, Pyhä Henki, joka muistuttaa. Joka syntinsä tunnustaa saa armon. Kaikki syntimme on heitetty Kristuksen sovitustyön ansiosta meren syvyyteen.

1 Piet. 1

Jeesuksen kieltänyt, Jeesuksesta peloissaan irtisanoutunut, Pietari kirjoittaa: tulkoon armo ja rauha yhä runsaampana osaksenne. Hän oli saanut kaiken anteeksi, hän armosta sai kirjoittaa näitä rohkaisevia sanoja meille. Jeesuksen vangitsemisen hetkellä hön oli elänyt kolme vuotta Jeesuksen kanssa, parantanut sairaita, nähnyt Jeesuksen kirkkauden, kuitenkin hänellä oli jäljellä omavoimaisuus. Jeesuksen ollessa vangittuna Pietari kohtasi oman heikkoutensa ja riippuvaisuutensa Jumalan varjeluksesta. Vasta Jeesuksen ylösnousemuksen ja Hengellä täyttymisen jälkeen hänen omavoipaisuutensa oli hävinnyt, tilalle oli tullut Jumalan Pyhän Hengen voima ja rohkeus. Uudestisyntymisessä ylhäältä toi uskon, joka kesti koetuksissa. Usko oli niin vahva, että perimätiedon mukaan hänet ristiinnaulittiin pääalaspäin. Hän pystyi jopa riemuitsemaan kärsimysten keskellä täytyttyään Hengellä. Usko oli koeteltu ja todettu aidoksi.

Pietari todistaa aidon uskon voimasta. Hän rohkaisee meitä pitämään kiinni toivosta. Pitämään kiinni armosta, turvautumaan Kristuksen sovitustyöhön ristillä. Hän muistuttaa meitä perinnöstä, uskon päämäärästä, joka ei vielä näy. Aidossa uskossa on aitoa rakkautta, joka näkyy rakkautena Isää Jumalaa ja Herraamme Jeesusta kohtaan, se todellistuu rakkaudessa toisiamme kohtaan.  Rakkaus on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Pyhä Henki luo meissä rakkauden siteen toisiimme, se on rakkautta, joka ei ole tästä näkyvästä maailmasta lähtevää. Rakkaus on Pyhää, synnistä ja kaikesta pahuudesta erotettua. Ajatusten pitäminen kirkkaana ei unohda sitä toivoa, että olemme armosta pelastettuja. Jumalan Pyhä Henki on puolustajamme meissä ja ympärillämme olevaa syntiä vastaan. Ainoa toivomme on hänen voimansa, hänen puhtautensa , pyhyytensä. Kristuksessa pysyen olemme pyhiä, hänen ristillä vuodattamansa lunastuksen tähden.

Jos koet että olet tehnyt niin suuria syntejä ettet voi tulla Jeesuksen luokse, juuri sinua hän odottaa. Isä, luojasi, haluaa ottaa sinut, kaiken tuhlanneen syleilyysi. Hän on sinun rakkauden janon täyttäjä, hänen poikansa Jeesus on kuollut sinun takiasi. Hänen verensä, joka on vuodatettu kalliilla hinnalla, puhdistaa sinut kaikesta synnistä. Saat tulla Isän syliin, perilliseksi, jonka velat on maksettu.

Mika M

Miika 6

Vanhassa testamentissa Egyptiä kuvataan synnin ja orjuuden paikkana, josta Jumala lunasti israelilaiset. Jumala osoitti rakkauttaan heille antamalla maan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa, mitään ei tulisi puuttumaan kansalta. Israelin tuli antaa antaa Jumalan palveluspaikassa omaisuudestaan pienen osan Jumalalle. Lisäksi tuli tehdä hyvää lähimmäiselle. Hyvä Jumala oli antanut heille kaikkea hyvää. Samaa hyvää hän halusi israelin tekevän toisilleen, rakkautta, kaikessa Jumalaa kuunnellen.

“– Sinulle, ihminen, on ilmoitettu, mikä on hyvää. Vain tätä Herra sinulta odottaa: tee sitä mikä on oikein, osoita rakkautta ja hyvyyttä ja vaella valvoen, Jumalaasi kuunnellen.” Miikan kirja‬ ‭6:8‬ ‭FB92‬‬. Jumalan tarkoittama hyvän tekeminen oli jotain muutakin kuin pelkästään Jumalan palvelukseen menemistä.

Ensin piti tehdä parannusta, mielenmuutosta suhteessa lähimmäiseen. Parannusta tuli tehdä vääristä mitoista, heikompi osaisten riistämisestä, vääryydellä hankitusta rikkaudesta. Samasta asiasta kritisoi Jaakob rikkaita seurakuntalaisia, jotka olivat saaneet rikkautensa maksamalla työmiehilleen liian alhaista palkkaa. Raamattu ei turhaan puhu ahneudesta eikä rikkauden vaaroista. Ahneus on jotain sellaista, joka on petollista lähimmäisestä hyötymistä. Se on myös sellaista, joka käyttää lähimmäistä vain välikappaleena, ahneelle ei riitä mikään.

Onko ahneutta myös se, jos käytän liikaa aikaa työn tekemiseen, vaikka siihen ei olisi mikään pakko? Viekö työni kaiken energian ja kaiken aikani, niin ettei minulla ole aikaa lähimmäiselleni? Uhraanko jopa perheeni, lapseni kiireelle, joka vie sen huomion, jota lähimmäiseni tarvitsivat? Herra armahda minua. Kumpa minulla olisi halua antaa lähimmäiselleni, ei pelkästään rahaa, vaan aikaani ja kuuntelevia korvia. Kumpa en riistäisi heiltä aikaani, läsnäoloani, kuuntelevia korviani. Onko minulla aikaa edes hiljentymiselle Jumalan äänen kuuntelemiseen. Herra käännyn puoleesi, armahda minua. Tulkoon sinun rakkautesi ja hyvyytesi kauttani lähimmäisen hyväksi. Herra auta pysähtymään lähimmäisen vierelle kuuntelemaan, kohtaamaan hänet, osoittamaan, miten arvokas Pysähtymällä lähimmäisen vierelle kuuntelemaan, osoitan hänelle, että hän on arvokas ja hänen ajatuksensa ovat tärkeitä. Jeesus, kaiken elämän lähde.

 

Jaak. 5

Jaakobin kirjettä voisi kuvata meitä uskovien uskoa haastavaksi kirjeeksi. Siinä herätellään meidän uskoamme, käsketään tekemään tekoja. Augustinus käytti sanoja käske mitä tahdot, anna mitä käsket. Huomaan etten kykene toteuttamaan käskyjä, joita Jaakob kehottaa tekemään omalla voimallani tai tahdollani. Voima tulee Jumalalta. Kärsivällisyys odotuksessa on äärimmäisen vaikeaa, monesti olen yrittänyt hoputtaa Jumalaa toimimaan, mutta hänellä on omat aikataulunsa. Voima odottaa, rauhoittua, tulee häneltä. Rukous yksi asia, joka tuntuu olevan niin vaikeaa tai olen tehnyt siitä raskaan taakan itselleni. Jaakob muistuttaa Elian olleen samanlainen heikko ihminen kuin me ja Jumala kuuli häntä. Uskon ja vanhurskaan rukous kertoo enemmänkin Jumalasta ja hänen vallastaan ja vanhurskaudestaan kuin meidän vajavaisten syntisten ihmisten voimista. Jaakob kehottaa meitä tunnustamaan toisillemme syntejä, kertomaan toisillemme avoimesti, että tarvitsemme armahtajaa, armoa elämäämme. Armosta olemme vanhurskaita rukoilijoita, armosta voimme rukoilla uskon rukouksia, armosta Jumala parantaa ihmisiä, meidän syntisyydestä ja vajavaisuudesta huolimatta. Hän kuulee meitä, koska olemme hänen rakkaita lapsiaan.

 

Mika M