Kategoria: Luemme Raamattua

Julkaistu

Hoos. 3 1. Tess. 4

Hoos. 3

1. Tess. 4

Tänään Paavali kutsuu meitä elämään Jumalan mielen mukaan. Ja jatkaa vielä, että pitäisi pyrkiä vielä paremmin elämään Jumalan mielen mukaan. (1 Tess 4:1) 
En tiedä sinusta, mutta minussa tämä herättää helposti lievää ahdistusta. Omasta sisimmästä löytyy niin paljon kaikkea muutakin kuin Jumalan mielen mukaisia ajatuksia. Eikä kyllä kaikki aina jää edes ajatuksen tasolle, kyllä sanani ja tekonikin kertovat tästä. Miten ihmeessä pystyn parempaan? Pinnistelmällä? Olemalla kiltti ja hymyilemällä aina? Lukemalla Raamattua ja rukoilemalla enemmän? Taitaa suoritusten kautta kierrokseni vain lisääntyä ja joudun lain alle. Miten päin tämä nyt oikein menee? 
 
Roomalaiskirjeen luvut palaavat mieleen. Niistä löytyy lohtua ja apu tähänkin. Synti roikkuu ja riippuu minussa, lihassani kiinni. En pääse siitä itse irti. Mutta Jumala on antanut meille Pyhän Hengen, joka haluaa luoda meissäkin uutta Jumalan mielen mukaista elämää. (Room 7:18-25 , Room 8:1-5) Jeesuksen tähden saan anteeksi syntini ja Pyhä Henki vaikuttaa elämässäni Hengen hedelmää. Rakkautta, iloa, rauhaa, kärsivällisyyttä, ystävällisyyttä, hyvyyttä, uskollisuutta, lempeyttä, itsehillintää. Jeesuksen kaltaisuutta.(Gal 5:22,23)
 
Kaikki lähteekin siitä, että Jeesus kohtaa minut rakastaen. Antaa anteeksi ja puhdistaa. Siitä kumpuaa halu toimia oikein ja siihen haluun Pyhä Henki antaa voiman toimia oikein. ”Jumala teki sen, mihin laki ei pystynyt, koska se oli ihmisen turmeltuneen luonnon vuoksi voimaton. Syntien sovittamiseksi hän lähetti tänne oman Poikansa syntisten ihmisten kaltaisena. Näin Hän tuomitsi ihmisessä ihmisten synnin, jotta meissä, jotka elämme Hengen emmekä lihamme mukaista elämää, toteutuisi lain vaatima vanhurskaus.” (Room 8:1)

Tiina

Julkaistu

Hoos. 2 1. Tess. 3

Hoos. 2

Välirikko. Hoosean kirja kertoo yhteyden rikkoutumisesta Jumalan ja hänen omiensa välillä ja välirikon ikävistä seurauksista. Mutta ennen kaikkea kirja kertoo Jumalan rakkaudesta ja sovinnosta, jonka Jumala omiensa kanssa tekee. ”Katso! Minä suostuttelen hänet mukaani, vien hänet autiomaahan, puhun hänelle suloisesti. —Siellä hän vastaa kutsuuni kuin nuoruutensa päivinä—” (Hoos. 2:16–18).

1. Tess. 3

Yhteys ravitsee. Kohtaamisen ja kosketuksen merkitys korostui korona-aikana, koska niitä meiltä monelta on puuttunut. Paavalikin korostaa kohtaamisen merkitystä. Hän joutui useamman kerran vankilaan ja eli elämänsä viimeiset vuodet Roomassa vangittuna. Matkustamaan ei päässyt ja ihmisten tapaamista oli rajoitettu. Paavali tiesi nahoissaan, miltä tuntuu, kun yhteys puuttuu ja kuinka hyvältä yhteys tuntuu. Tessalonikalaiskirjeessä Paavali kertoo, kuinka hän toivoo pääsevänsä Tessalonikaan tapaamaan henkilökohtaisesti Tessalonikan uskovia, jotta voisi antaa heille mitä heidän uskostaan puuttui, hengellisiä lahjoja (1. Tess. 3:10; vrt. Room. 1:10–11).

Yhteydessä toisiin uskoviin ja seurakuntaan saamme hengellisiä lahjoja, joista meillä ei muuten olisi mitään tietoa. Nämä lahjat eivät ole ylimääräistä luksusta, vaan elinehto.

Yhteyden löytämiseen liittyy myös epäonnistumisia ja kipuja. Meille on voinut tapahtua Hoosean kirjan kuvaama välirikko. Siitäkin huolimatta rukoilen, että löytäisimme sopivan ja ravitsevan yhteyden toisiin uskoviin ja seurakuntaan. Mitä sinä toivot ja rukoilet tässä asiassa? Ja mikä olisi sellainen konkreettinen askel, jonka voisit ottaa kohti yhteyttä?

Kohtaamispaikan kesäkohtaamiset, iltakirkko, brunssikirkko ja kohtaamisryhmät ovat mahdollisuus yhteyteen, katso Kohtaamispaikan kalenteri.  Tai jos sinun paikallisseurakuntasi on jokin muu, lähde kokeilemaan. Ei haittaa vaikka takana olisi pidempikin tauko.

Heli

Julkaistu

Hoos. 1 1. Tess. 2

Hoos. 1

1. Tess. 2

Mihin Pyhä Henki meitä kutsuu? Apostolien tekojen 16. ja 17. luvuissa kerrotaan, kuinka sanoma Jeesuksesta tuli Tessalonikaan. Vainot ja ahdinko pakottivat Uuden testamentin uskovat monessa kohtaa siirtymään paikasta toiseen. Samalla ilosanoma Jeesuksesta levisi uskovien mukana. Samoin kävi Paavalille lähetysmatkoillaan useampaan otteeseen. Filippissä Paavali ja Silas ruoskittiin ja vangittiin. Vankilassa Paavalin ja Silaksen rukoillessa ja ylistäessä Jumalaa tuli maanjäristys, joka avasi vankilan ovet selkoselälleen. Tuossa rytäkässä vanginvartija perhekuntineen tuli uskoon ja kastettiin pika-aikataululla. Aamulla Paavali ja Silas vapautettiin. Filippistä Paavali ja Silas jatkoivat Tessalonikaan.

Paavalin sanoista paistaa valtava lämpö ja rakkaus tessalonikalaisia kohtaan (1. Tess. 2:7–8). Ahdinko ja uskon vuoksi kärsiminen yhdistivät Paavalia ja tessalonikalaisia. Emme luonnostaan halua vaikeuksia. Mutta kun meillä on vaikeaa, rukous syntyy kuin itsestään ja pyydämme vaikeuksien hellittämistä. Vaikeuksissa olen oppinut kysymään Jeesukselta myös sitä, mitä hän oikein haluaa tehdä minussa tai jossakin toisessa ihmisessä.

Voi olla, että juuri vaikeudet tekivät tessalonikalaisista niin vastaanottavaisia Jumalan sanalle (2:13). Vaikeudet voivatkin olla Pyhän Hengen puhetta meille. Emme ihannoi emmekä tavoittele kärsimystä. Jumala voi kuitenkin osoittaa, missä tai keitä Jumala kutsuu meitä auttamaan ja palvelemaan. Jeesuksen kutsumus kiteytyi tähän:

”Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan hurskaita vaan syntisiä.” (Matt. 9:12–13)

Mihin Pyhä Henki kutsuu sinua ja minua tänään?

Heli