Kategoria: Luemme Raamattua

Dan. 12

Jumalan tuntemisen iloa. Danielin kirjan 12. luku on Vanhan testamentin selkeimpiä kuvauksia viimeistä tuomiosta, kadotuksesta sekä ikuisesta elämästä (12:2). Kohdasta käy ilmi myös se, miten tärkeää ja palkitsevaa on opettaa Jumalan totuuksia ja johtaa toisia ihmisiä Jumalan tuntemiseen.

”Oikeat opettajat loistavat niin kuin säteilevä taivaankansi, ja ne, jotka ovat opastaneet monia vanhurskauteen loistavat kuin tähdet, aina ja ikuisesti.” (12:3).

1. Tess. 1

Ilman Pyhää Henkeä ei ole kristittyjä. Paavali iloitsee siitä, että evankeliumi ei tullut kolossalaisten luo vain sanoina, vaan myös Pyhän Hengen voimana (1. Tess. 1:5). Tätä Raamatunpaikan lukiessani mietin aina, miten Pyhän Hengen voima Tessalonikassa ilmeni. Ainakin se näkyi niin, että ihmiset ottivat Jumalan sanan vastaan ahdingon keskellä riemulla (1. Tess. 1:6). Usko Jumalaan ei synny eikä se kestä ilman Pyhää Henkeä (vrt.1. Kor. 2:5). Samasta puhui Jeesus, kun hän lupasi lähettää seuraajilleen puolustajan, Pyhän Hengen: ”Hän, Totuuden Henki, lähtee Isän luota ja todistaa minusta.” (Joh. 15:26.)

Ilman Jumalan Pyhää Henkeä kukaan ei voi uskoa Jumalaan eikä varsinkaan Jeesukseen. Ilman Henkeä ei ole kristittyjä. Myös 1. Kor. 12. luvussa Paavali mainitsee uskon syntymisen Pyhän Hengen lahjana (jae 3) mutta myös monen monta muuta lahjaa.

Ja kun meistä on tullut kristittyjä, saamme Pyhän Hengen voimaksi Jumalan palvelemiseen eli uskon elämään. Tessalonikassa usko vaikutti rakkautta toisia uskovia kohtaan (1: 4).

Pyhän Hengen voima ilmeni todennäköisesti myös Tessalonikassakin tunnustekoina ja ihmeinä kuten Apostolien teoissa:

”He puhuivat rohkeasti, turvaten Herraan, ja Herra vahvisti armonsa sanan tunnusteoin ja ihmein, jotka tapahtuivat heidän kättensä kautta.”? (Apt. 14:3).

Pyhä Henki osoittaa aina Jeesukseen ja johtaa hänen luokseen. Pyydetään ja etsitään siis Pyhän Hengen voimaa. Ja harjoitellaan Pyhän Hengen ohjauksessa elämistä tänäänkin. 

Heli

Dan. 11

Kaikella on rajansa, pahallakin. Danielin kirjan loppunäky osoittaa, että suuretkin sotasankarit kukistuvat ja menettävät voimansa. Välillä näyttää siltä, että häikäilemätön hyökkääjä tekee mitä tahtoo ja tuhoaa mielin määrin. Pian hän kuitenkin sortuu, eikä häntä enää ole (jakeet 16,19). Joku onkin sanonut, että historian kuluessa vain nimet ovat vaihtuneet, eivät kohtalot. Pahalla on rajansa ja vain se tapahtuu, mikä on päätetty (Dan. 11:36).
Meille on kutsu ja lupaus: ”Ne jotka tuntevat Jumalan, pysyvät lujina ja täyttävät tehtävänsä.” (Dan. 12:32)

Kol. 4

Rukousta kaikki. Pietari oppi tuntemaan Jeesuksen sydänjuuriaan myöten yhdessä elämisen, intoilemisen, kieltämisen ja Tiberiaanjärven rannalla käydyn parantavan kohtaamisen kautta (Joh 21), jossa Jeesus vahvisti Pietarin elämäntehtävän. Gennesaretinjärven kalastajasta tuli alkukirkon seurakunnan johtaja ja monen uskovan esikuva. Meidän kutsumuksemme voi olla muuta kuin Pietarilla mutta Jumalan rakkaus meitä kohtaan on yhtä syvää ja lempeää ja voimakasta, kuin Jeesuksen järven rannalla Pietaria kohtaan osoittama rakkaus. Etsitään sitä, ja löydämme myös oman kutsumuksemme.
Paavalin ohjeet kristityn uudesta elämästä päättyvät kehotukseen rukoilla hellittämättä (Kol. 4:2–3). Taidan tajuta rukouksesta vain ripauksen, kun olen niin laiska rukoilemaan. Jos ymmärrän rukouksen vain sanoina, olo voi olla tämä. Koko elämästä voi tulla rukousta, kun tajuamme, että hänessä me elämme, liikumme ja olemme (Apt. 17:28). Koko olemuksemme rukoilee, kun Pyhä Henki täyttää meitä.

Pyhä Henki antaa viisautta suhtautua ei-uskoviinkin viisaasti, ystävällisesti ja sanamme suolalla (Jeesuksella) höystäen (Kol. 3:5–6).

Heli

Dan. 10

Mitä tapahtuu, kun rukoillemme? Danielin kirjan 9 ja 10. luku kertovat siitä. Kaikkein tärkein asia on, että Jumala rakastaa meitä ja kuulee heti rukouksemme (Dan. 9:23; 10:12). Vastauksen viipymiseen on kuitenkin syynsä. Yksi syy voi olla taistelu, jota käydään hengellisessä todellisuudessa. Jeesus hallitsee ylösnousemuksensa jälkeen kaikkia valtoja ja voimia sekä fyysisessä maailmassa että hengellisessä todellisuudessa. Vielä emme kuitenkaan voi havaita, että kaikki olisi hänen vallassaan. (Hepr. 2:8).

Rukous on paljon enemmän kuin kauniita sanoja ja ilmaan lausuttuja toivotuksia. (Esi)rukous vie keskelle henkivaltojen taistelua (10:13). Danielin näyt olivat hurjia ja hän kohtasi rukouksessa välkehtivän miehen (Jeesus?). Isojen asioiden äärellä voimme kokea Danielin tavoin voimattomuutta, heikkoutta, jopa tuskaa. (Dan. 10:8, 17). Pyhä Henki on kuitenkin kanssamme kaiken aikaa. Hän auttaa meitä ja rukoilee meidän puolestamme silloinkin, kun emme tiedä, miten meidän tulisi rukoilla. Jumalan Henki puhuu meidän puolestamme täsmällisesti oikeita asioita ja sanoja. (Room. 8:26–28).

Kol. 3

Uskovien elämä kietoutuu yhteen toisten uskovien elämään. Silloin esiin nousevat myös yhdessä toimeen tulemisen ongelmat. Paavali piti itsestään selvänä, että kristityt elävät yhteydessä toisiinsa. 

Kolossalaiskirjeen 3. luvussa Paavali opetti kristityn uudesta elämästä. Operaatio mobilisaation (OM) lähetyskoulussa opiskellessani opettelimme luvun ulkoa. Se todellakin on Raamatussa helmi, joka kannattaa muistaa opetella ulkoa. 

Saamme päivittäin pukeutua uuteen identiteettiimme Jumalan lapsina ja Jumalan valtakunnan perillisinä. Siitä kertovat Paavalin kehotukset: ajatelkaa, haudatkaa, luopukaa, älkää valehdelko, tulkaa Jumalan kaltaisiksi, pukeutukaa armahtavaisuuteen, tulkaa toimeen keskenänne, rakastakaa, vallitkoon sydämissänne rauha…

Ja sitten:

”pitäkää huolta, että tulette toimeen keskenänne, antakaa anteeksi toisillenne, vaikka teillä olisikin moittimisen aihetta. Niin kuin Herra on antanut teille anteeksi, niin antakaa tekin.”(Kol. 3:13).

Jumala rakastaa meitä, ensin ja ehdottomasti. Jeesus antoi meille kaiken, myös elämänsä. (1. Joh. 3:10). Jolle on paljon lahjoitettu, siltä riittää eteenpäin annettavaksi. 

Rukoukseni tänään on, että saisin itse kokea Jeesuksen rakkauden niin, etten pihistele omaa aikaani, vaivannäköäni ja anteeksiantoa toisille.  

Heli