Kategoria: Luemme Raamattua

Ps. 6

Psalmin kirjoittaja vakuuttuu Jumalalta saamastaan avusta purettuaan tuskaansa suoraan Jumalalle. Hän sai varmuuden, että hänen asiansa oli kuultu (9-10). Meillä taitaa olla harvoin ihmisvihollisia, toki monenlaisia, vihollishenkisiäkin ihmissuhteita voi olla. Tavallisempaa lienee, että taistelua riittää erilaisten elämää hankaloittavien asioiden kanssa, on sairautta, työttömyyttä, taloudellisia vaikeuksia, huolta läheisistä ja ties mitä. Kaikki nämä asiat on mahdollista tuoda Jumalan eteen joko yksin tai yhteisessä rukouksessa. Auta Jeesus.

Mark. 12

Tässä luvussa kiinnitin huomioni jakeesta 18 eteenpäin, jossa saddukeukset kysyvät ylösnousemukseen liittyvän kysymyksen, vaikka eivät itse edes usko ylösnousemukseen. Asetelmaan liittyy ilmiselvästi vinoilua ja pilkallisuutta Jeesuksen opetusta kohtaan. Saddukeukset kysyivät Jeesukselta, kenelle toistuvasti leskeksi jäänyt nainen on vaimona kuoleman jälkeen. Jeesus vastasi suoraan, että te kuljette eksyksissä, koska ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa. Jeesus opettaa suoraan, että Jumala on elävien Jumala, kuoleman jälkeen siis ollaan eläviä, mutta ei ole enää avioliittoja. Jeesus toteaa vastauksen lopuksi uudelleen: ”Te olette pahasti eksyksissä.”

Jeesus, tarvitsemme edelleen tuota selkeää ohjettasi, jos olemme ymmärtäneet jonkin asian tietämättömyyttämme vinosti ja puutteellisesti. Jos olemme pahasti eksyksissä, sano se meille sellaisella tavalla, että voimme sen vastaanottaa. Auta meitä, että saamme lisää ymmärrystä myös Jumalan voimasta.

Pirkko

Ps. 5

Mark. 11

Eri puolilta maailmaa tulleet juutalaiset olivat tulleet pyhään kaupunkiin muistelemaan ja juhlimaan sitä, miten Jumala vapautti kansansa Egyptin orjuudesta. Nyt Jumalan valtakunta ratsastaa konkreettisesti Jumalanpalveluspaikan ytimeen. Orjuudesta vapauttaminen on jälleen tapahtumassa. Jeesuksen rooli on toteuttaa profeetta Sakarjan ennustusta (9:9), jossa kerrotaan nöyrän kuninkaan tulevan aikanaan aasilla ratsastaen Jerusalemiin.  “Hän julistaa kansoille rauhaa, hänen valtansa ulottuu merestä mereen, Eufratista maan ääriin asti” (Sak. 9:9-10). Ikivanhat lupaukset Daavidin valtakunnan uudelleenpystyttämisestä olivat nyt vihdoinkin toteutumassa. Siksi Jeesus saa kuninkaallisen vastaanoton. Hurraava väkijoukko tunnistaa ja tunnustaa hänet Kristukseksi, luvatuksi kuninkaaksi, joka tulee Herran nimessä. “Kristus ja Messias ovat siis käytännössä samaa tarkoittavia. Kummankin sanan merkitys on ”se, joka on voideltu”. Tämä viittaa alunperin Israelin kuninkaaseen, joka asetettiin virkaansa voitelemalla” (evl.fi/sanasto).

Teksti puhuttelee minua ainakin kahdella tavalla. Haluan olla muiden kanssa huutamassa apua Jeesukselta ja toivottamassa Jumalan valtakuntaa tervetulleeksi huutamalla hoosiannaa, joka siis tarkoittaa auta, pelasta. Toisaalta ajatus oman temppelin puhtaana pitämisestä ja päivittäisestä hiljentymisestä Jumalan edessä jäi myös vähän vaivaamaan ja olisi hyvä haaste näin alkuvuodesta, kun tulee mietittyä mahdollisia uusia hyviä tapoja arkiseen eloon.      

”Kuninkaani ja Jumalani, kuule, kun huudan sinulta apua. Sinua minä rukoilen. Herra, jo aamulla kuulet ääneni, aamun hetkellä tuon sinulle pyyntöni ja odotan vastaustasi. Mutta minä saan tulla sinun temppeliisi suuren hyvyytesi tähden. Minä saan kumartaa pyhäkköösi päin, osoittaa sinulle kunnioitusta” (Ps. 5: 3-4, 8).

Juha

Ps. 4

Mark. 10

Vertailu ja ihmisten luokittelu jonkin kriteerin mukaan ovat varmaan tuttuja juttuja myös monelle meistä. Niin oli opetuslastenkin keskuudessa. Ehkä he  olivat mielestään onnistuneet niin hyvin, että heillä oli varaa jopa kiistellä omasta erinomaisuudestaan ja valtakunnan ensimmäisistä sijoista. Jeesus palauttaa opetuslapset ruotuun ottamalla tällä kertaa itsensä esimerkiksi Ihmisen Poikana, joka ei tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan. Hän uhrasi itsensä ja lunasti meidät syntiset Jumalan omiksi. Jeesus kertoo myös  jo hieman Valtakunnan luontoiseduista Pietarin sitä kysyessä. Se, joka luopuu Jeesuksen ja evankeliumin tähden monista elämän tärkeistä asioista, ei jää palkkaansa vaille. Jeesus lupaa jo nyt satakertaisesti enemmän, tosin myös vainoja, ja tulevassa ajassa iankaikkisen elämän! Lopuksi Jeesus lisää vielä vähän arvoituksellisen ajatuksen:” Mutta monet ensimmäiset tulevat olemaan viimeisiä ja viimeiset ensimmäisiä” (31).

Jeesus rakastaa lapsia! Tämä tuli selväksi, kun hän närkästyi opetuslapsille, jotka olivat moittineet lapsia Jeesuksen luo tuoneita vanhempia. Jeesus näki pienessä lapsessa vastakohdan opetuslapsilleen, jotka pitivät aikalaistensa tavoin tärkeänä ulkonaista kunniaa ja valtaa. Jeesus siunaa ja koskettaa lapsia, vaikka monet epäilivät lasten olevan liian pieniä oppimaan Jeesukselta. Itse asiassa tilanne on aivan päinvastoin. Jeesus nostaa lapsen esikuvaksi, sillä  Jumalan valtakunta on otettava vastaan lapsen tavoin. Lapsen kaltainen usko kertoo sydämen nöyryydestä, luottamuksesta ja rohkeudesta olla heikko ja tarvitseva, koska Taivaan Isä pitää huolta. Lapseus on kristityn oikea olotila, joka uskaltaa elää armosta, ja jatkaa uuden elämän ihmettelyä lapsen uteliaisuudella. “Hänen on tultava suuremmaksi, minun pienemmäksi”, sanoi Johannes Kastaja.

Itse koen olevani etuoikeutettu, kun saan tehdä työtä lasten parissa. Vaikka työ on vastuullista ja vaativaa, tulee sen kautta usein muistutetuksi ja haastetuksi elää lapsen kaltaisuuden huolettomuudessa ja tässä hetkessä. Jeesus lupasi myös aika ihmeellisesti  tulla lasten mukana paikalle:” Joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut” (9:37).

“Mutta sinä annat sydämeeni suuremman ilon kuin kukaan saa viinin ja viljan runsaudesta. Rauhassa menen levolle ja nukahdan. Sinä, Herra, sinä yksin olet minun suojani, minä saan elää turvassa” (Ps 4: 8-9).

Juha