Kategoria: Luemme Raamattua

Julkaistu

Ps. 143, 1. Kor. 9

Ps. 143

1. Kor. 9

Psalmit ovat rikkaita ja syvältä koskettavia. Tämän päivän Psalmissa minua kosketti erityisesti jae 9: ”Herra, pelasta minut vihollisteni käsistä! Sinun luonasi olen turvassa”.
Ja erityisesti tuo jakeen loppuosa: ”Sinun luonasi olen turvassa.”
 
Kuten useimmat teistä tietävät, niin meillä on lastenlapsia. Näin kevään tullessa pihalla ollessa joskus kimppuun hyökkää joku pörriäinen! Silloin kuuluu huuto: ”Mummo, tule auttamaan, joku ampiainen pörrää!” Ja auttamaan mennään, eikä pörriäistä enää näy! Toisaalta kaikki varmaan olemme seuranneet Ukrainan järkyttäviä sotauutisia. Monen elämä on särkynyt ja vielä useamman turvallisuus horjunut. Oli myös surullista seurata suurta tulipaloa Valmetilla  (7.5.). Sekin kosketti meistä monia läheltä. Elämässä kohtaamme erilaisia uhkaavia tilanteita. Välillä pieniltä tuntuvia ja välillä megalomaanisen isoja.
 
Psalminkin jakeissa puhutaan monenlaisista uhkista. Osa niistä on ulkoisia, osa omasta sisimmästä nousevia. Syyllisyyttä. Voimien loppumista, uupumista. Kuoleman uhkaa. Vihollisen uhkauksia, vainoamista, pimeyttä. Ja kaiken tämän uhkan ja uhkailun keskellä kaikuu toivo! Psalmissa Daavid kaivaa rohkeutta muistellen sitä, miten Herra on häntä aiemmin auttanut nostaen katseensa ja kätensä uusien uhkien edessä Herran puoleen. 
 
”Sinuun minä turvaan – osoita laupeutesi jo aamuvarhaisesta! Sinun puoleesi minä käännyn – opeta tie, jota kulkea! 
Herra, pelasta minut vihollisteni käsistä! Sinun luonasi olen turvassa” , Ps 143:8,9
 

Tiina

Julkaistu

Ps. 142, 1. Kor. 8

Ps. 142

1. Kor. 8

Opetus epäjumalille uhratun lihan syömisestä voi tuntua meistä vieraalta. Mutta periaate opetuksen taustalla on meillekin ajankohtainen.

Todellisuudessa on vain yksi Jumala. Sellaiset ulkoiset asiat, kuten ruokavalio ja tietyistä ruoista kieltäytyminen tai ravintolisien tai vitamiinien nauttiminen eivät vie meitä lähemmäs Jumalaa. Olemme vapaita noudattamaan vaikkapa erilaisia ruokavalioita mieltymystemme mukaan. Alkoholiakaan ei ole uskovilta kielletty.

Mutta jos syömisemme, juomisemme tai jokin muu elämäntapamme horjuttaa toisen uskoa, meidän tulee muuttua.

Onko rakkautta ja huomaavaisuutta, jos juomme viiniä tai olutta uuden elämän alkuun päässeen raittiiksi pyrkivän alkoholistin kyläillessä luonamme? Tai jos tuputamme herkkuja tekonivelleikkaukseen valmistautuvalle ja painoaan vähäkalorisella ruokavaliolla pudottavalle ystävälle?

Toisesta välittämistä on luopua jostakin toisen hyväksi. On kunnioitusta ja rakkautta lähimmäistä kohtaan pidättäytyä sellaisesta, mikä saattaa hänet kiusaukseen tai vahingoittaa häntä.

Heli

Julkaistu

Ps. 141, 1. Kor. 7

Ps. 141

1. Kor. 7

Yhteen Jumalaan ja juutalaisuuteen pohjautuvan kristinuskon moraalikoodisto poikkesivat voimakkaasti hellenistisestä maailmankuvasta ja monien jumalien palvontaan liittyvistä menoista. Pakanuudesta kristinuskoon kääntyneet korinttilaiset kaipasivat neuvoja ja esimerkkejä siihen, miten elää kristittynä arjessa. Uusi kristittyjen yhteisö joutui muun yhteisön silmätikuksi erilaisten tapojensa ja uskonsa vuoksi. Heidät koettiin uhkana ja heitä ahdisteltiin.

Kun luemme Paavalin korinttilaisille antamia elämänohjeita, tulee huomioida kirjoitushetken tilanne. Apostolit, Paavali mukaan lukien odottivat Jeesuksen palaavan maan päälle hetkenä minä hyvänsä. Ilosanoma Jeesuksesta tuli kiireesti kertoa kaikkialle maailmaan. He eivät nähneet asiakseen puuttua yhteiskunnan rakenteellisiin ongelmiin kuten orjuuteen. Sen sijaan, Paavali ja muut apostolit korostivat uskon tuomaa sisäistä vapautta ja muutosta. Ja koska keho, sielu ja henki muodostavat erottamattoman kokonaisuuden, uskon tuli näkyä myös kristittyjen elämäntavoissa ja moraalissa.

Paavali neuvoi Korintin uskovia pysymään elämässä entisellään, orjia orjina, naimattomia naimisissa, avioliitossa olevia avioliitossa, ja niin edelleen. Kristityn sisäinen vapaus ylittää kaikki ulkoisen elämän rajoitukset.

Jumalan valtakunta ei kuitenkaan jää siihen. Yhteiskunnallisiin epäkohtiin puuttumisen aika oli myöhemmin. Jumalalla on valta muuttaa yhteiskuntia. Alkukirkon jälkeen tulleet uskovat elämän eri aloilla ovat vaikuttaneet radikaalisti muun muassa naisten asemaan, orjuuteen, köyhyyteen ja moniin muihin epäkohtiin ja muuttaneet niitä parempaan. Uskon, että nykyisetkin maailman turvallisuuteen liittyvät ja poliittiset murrokset ovat Jumalan antamia aikoja meille. Ne voivat olla kairos-hetkiä, joissa kohtaamme Jumalan ja näemme hänen läsnäolonsa voimakkaana, kaiken epävarmuuden keskelläkin.

Olen miettinyt, ovatko esimerkiksi nyt pinnalla olevat ilmasto- ja ympäristö- ja turvallisuusasiat sellaisia, joihin osallistuminen avaa mahdollisuuksia tavoittaa Jeesukselle yhä uusia ihmisiä?

Heli