Kategoria: Luemme Raamattua

Hes. 17

Gal. 4

Jumala lähetti Jeesuksen maailmaan juuri oikeaan aikaan. Jumalan suunnitelmat toteutuvat silloin, kun on Jumalan aika. Välillä meistä tuntuu omissa asioissamme, että Jumala on myöhässä. Jumalan apu ei tule kuitenkaan myöhässä, mutta ei myöskään etuajassa. Tämä on vaikea opittava, sillä tarvitsemme uskoa ja luottamusta kaiken aikaa.

Jeesuksen yhteydessä suhde Jumalaan muuttuu lapsen ja Isän suhteeksi. Henki vakuuttaa tätä meille. Paavalin ajan juutalaisille Jumala oli etäinen. Siksi ajatus Jumalasta Isänä oli jotain hyvin erilaista ja uutta. Kun Jeesus opetti kaikkein tärkeimmän rukouksen, niin se alkoi näin: ”Isä meidän, joka olet taivaissa”. 

Jeesus puhui Jumalasta Isänä monessa tilanteessa. Hän tunsi Isän, koska tuli Hänen luotaan maailmaan. Kun Jeesus opetti siitä, millainen Jumala on, niin hän kertoi vertauksen kahdesta pojasta ja heidän isästään, Lk 15. Isä juoksi perinnön tuhlannutta poikaansa vastaan ja otti tämän syleilyynsä. Isä antoi pojalleen takaisin tälle kuuluneen aseman perheessä, vaikka muut eivät olisi nähneet siihen aihetta. Isä suorastaan tuhlasi rakkauttaan poikaansa.

Tämän päivän luvun äärellä mieleeni tuli Sakari Heikkilän laulu Kaikki, joita Henki johtaa. Voit kuunnella sen tästä linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=WFDtapsKBFI

Mika

Hes. 16

Gal. 3

Keskeiset käsitteet ihmisen suhteessa Jumalaan ovat usko, armo ja Jeesus. Kyse on nimenomaan suhteesta Jeesukseen. Laki on tämän vastakohtana jotain sellaista, jossa ihminen yrittää kelvata Jumalalle omien tekojensa avulla. Tällaisessä elämänasenteessa korostuvat oikeassa oleminen ja erilaisten sääntöjen mukaan eläminen. Jumalaa pitää lepyttää, Hänen rakkauteensa ei voi luottaa.

Paavali käyttää luvun alussa voimakkaita sanoja kuvatessaan galatalaisten pyrkimyksiä kelvata Jumalalle lakia noudattamalla. He ovat mielettömiä. Paavali oli rakentanut tervettä perustaa ja korostanut ristiinnaulittua Kristusta, mutta sen jälkeen väärät opettajat olivat päässeet vaikuttamaan galatalaisiin kristittyihin. 

Pysähdyin erityisesti jakeeseen viisi: “Lahjoittaako Jumala teille Hengen ja antaako hän voimatekojen tapahtua teidän keskuudessanne sen tähden, että te noudatatte lain käskyjä, vai sen tähden, että te uskotte kuulemanne evankeliumin?” Jumalan suunnitelma on, että Pyhä Henki vaikuttaa meissä Jumalan mielen mukaista elämää. Henki tekee uskosta Jeesukseen elävän ja läheisen. Ilman Pyhää Henkeä kristillisyydestä tulee voimatonta ja ilotonta yrittämistä. Voimme tänäänkin pyytää, että Pyhä Henki koskettaisi meitä. 

Mika

Hes. 15

Gal. 2

Paavali oli kohdannut Jeesuksen, hän käytti sanaa ilmestys jakeessa kaksi. Vaikka Jumala oli puhunut hänelle hyvin selkeästi ja vakuuttavasti, niin Paavali matkusti Jerusalemiin tekemään selkoa toiminnastaan ja sen perusteista seurakunnan keskeisille johtajille. Paavali toimi tässä viisaasti ja Jerusalemin seurakunnan johtoa arvostavasti. 

Paavali oli tarkka siitä, että evankeliumi Jeesuksesta säilyi pelastuksen ytimessä. Hän ojensi  jopa Pietaria, joka joidenkin juutalaisuudesta kääntyneiden kristittyjen pelossa ei osallistunut pakanuudesta kristityiksi kääntyneiden kanssa yhteisille aterioille. On vaatinut melkoista rohkeutta moittia julkisesti Pietaria! Tässä näkyy jotain Paavalin luonteesta ja toisaalta tilanne osoittaa sen, miten varma Paavali oli Jeesukselta saamastaan tehtävästä. 

Luvun lopussa on upea kiteytys siitä, miten usko Jeesukseen vaikuttaa. “Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa. Sen elämän, jota tässä ruumiissani vielä elän, elän uskoen Jumalan Poikaan, joka rakasti minua ja antoi henkensä puolestani.” Gal 2:20. 

Mika