Kategoria: Luemme Raamattua

Neh. 12 Mark. 14

Neh 12

Tämän luvun loppupuolella avataan taas yhteisten vastuiden järjestelmää. Kansan tehtävänä oli huolehtia, että temppelissä palvelevilla oli toimeentulo. Tämä vastuu on edelleen olemassa. Uskaltaudutaanpa taas antamaan omastamme yhteisen seurakuntamme toiminnan tukemiseen. Antaessa ei lopulta sittenkään köyhdy. Jumalan matikka on erilaista.

Mk 14

Jeesuksen tappamissuunnitelmasta vaikuttaisi olleen sovittu. Tässä luvussa etsitään todistusta Jeesusta vastaan (jae 55) ja kootaan perusteluja jo annetulle tuomiolle. Nurinkurinen ajattelumalli. Eikö ensin pitäisi olla syytteet, todistajat, puolustus ja sitten vasta tuomion langettaminen.

Jeesuksen suurin ”synti” oli olla Jumalan Poika ja se että Hän sanoi sen ääneen. Jeesuksen tunnustaminen Herraksi kuohuttaa maailmassa edelleen ja kuohuttaa loppuun saakka. Nyt on meidän aikamme julistaa Jeesuksen herruutta, uhrin kattavuutta, armon riittävyyttä. Aloita vaikkapa armon julistamisella itsellesi juuri nyt. Mikä muuttui?

Pirkko

Neh. 11 Mark. 13

Neh 11

Tämä luku kertoo, kuinka asukkaita asutettiin maahan. Jerusalem oli hallintokaupunki. Johtajat asuivat siellä. Loput asukkaat arvottiin. En tunne tuon ajan maantiedettä, mutta luen rivien välistä, että tavoitteena oli koko maan asuttaminen. Kullakin asutuskeskuksella oli papit ja sukujen päämiehet. Aikanaan Suomessakin on ollut tärkeä, että kullakin on jossain jonkinlaisen matkan päässä kirkko. Tuskin tämä tarve kuulua hengelliseen yhteisöön ja yhteyteen on pohjimmiltaan mihinkään hävinnyt, vaikka päällepäin niin näyttääkin. Kiitos edelliset sukupolvet. Me jatkamme nyt.

Mk 13

Pelastus on Jeesuksen meille ansaitsema, se on peruspilari Uuden testamentin mukaan. Tämä on tarpeen muistaa, kun lukee tähän lukuun koottuja listaa lopunajan merkeistä. Jeesus kertoi niistä. Merkit eivät ole kovin iloista luettavaa. Ei ihme, että voi olla taipumus etsiä Kristusta sieltä täältä tai antaa periksi. Tämä luku voi olla pelottavaa luettavaa, jos tuo mainitsemani peruspilari unohtuu.

Kun luen tätä, huomaan ajattelevani, että Jeesus varustaa meitä kohtaamaan näitä aikoja. Joitain tällaisia tapahtumia on jo ollut ennen meitä, on juuri parhaillaan joidenkin uskovien elämässä ja tulee käsittääkseni aina olemaan, kunnes Jeesus tulee takaisin. Valvominen tarkoittanee Sanassa pysymistä, Jeesuksen Herrana tunnustamista ja ymmärtääkseni seurakunnan lähetystehtäväkin pysyy loppuun saakka.

Pirkko

Neh. 10 Mark. 12

Neh 10

Kansa sitoutui noudattamaan lakia ja sitoumus sinetöitiin. Luvussa on pitkä lista sinetöijien nimiä. Julkinen kannanotto lienee tukenut monia kansalaisia sitoutumisessa Jumalan laiksi ymmärrettyihin sääntöihin. Jumalan kunnioitus ilmeni hyvin käytännöllisinä, toteutettavissa olevina toimintatapoina. Vastuita jaettiin jopa arvalla. Eittämättä tulee mieleen Uuden testamentin puolelta seurakunta ja seurakunnan vertaaminen ruumiiseen, jossa on monia vastuita ja tehtäviä, erilaisia jäseniä. Sinä ja minä olemme yksi osa jotain suurempaa, ihan tavallisina ihmisinä Jeesuksen tähden. Meidän ei tarvitse tukehtua näköalattomuuteen.

Mk 12

Tässä luvussa Jeesus opetti vertauksen kautta viinitarhan omistajasta, joka jätti viinitarhan vuokraviljelijöille. Omistajan palvelijat tulivat noutamaan satoa. Palvelija toisensa jälkeen pahoinpideltiin, jopa tapettiin, kun ei ollut kunnioitusta viinitarhan omistajaa kohtaan. Lopulta omistaja lähetti oman poikansa ja oletti, että sentään omistajan poika saisi kunnioituksen. Hänetkin tapettiin. Tämän vertauksen kautta Jeesus ilmaisi edellisen luvun murhan suunnittelijoille heidän oman ajattelunsa tilan. Tyylikäs tapa tulla ojennetuksi. Pyhä Henki ojentaa meitäkin hienotunteisesti, jos ajattelussamme pöljyys pääsee vallalle. Tarvitsemme Jumalan oikomishoitoa kuka missäkin asiassa.

Pirkko