Ps. 88, Apt. 19

Ps. 88 Apt. 19

Tänään epätoivoa ja voittoja. Vaikka tämän päivän uuden testamentin luvussa Paavalin kulku on vakuuttavaa ja hyvin voitokasta, niin silti vanhan testamentin luvussa voidaan nähdä minusta tätäkin vahvempaa uskoa. Vaikka kirjoittaja kokee että Jumala on asettanut kirjoittajan epätoivoiseen tilanteeseen, niin siitä huolimatta hän lähestyy Jumalaa asenteella että Jumala on hänen pelastajansa. 

Siinäpä asennetta jota olisi hyvä pohtia pidempään. Tuntuu selvälle että mitä pidempään ja mitä vaikempaa ihmisellä (myös meillä kristityillä) on, niin ennemmin tai myöhemmin sitä tulee ajatelleeksi että miksi Jumala sallii tämän. Tai myöhemmin ehkä tulee ajateltua että Jumala on näiden hankaluuksien takana. Tällaisessa tilanteessa on on suuri houkutus hylätä Jumala sen sijaan että jatkaisi avun pyytämistä Häneltä.

Toivoisin että oli tällainen tilanne sitten sinulla tai minulla, tai jollain läheisellämme, niin emme luovuttaisi, vaan jatkamme rukousta luottaen siihen että Jumalalle jokainen meistä on tärkeä ja rakas. 

–Tomppa

Ps. 87, Apt. 18

Ps. 87 Apt. 18

Into, omistautuminen, onnellisuus. Nuo sanat tulivat ensimmäisenä mieleen kun mietin tämän päivän raamatunkohtia. Varmaan kaikki meistä haluavat olla onnellisia. Kun luin tuota vanhan testamentin kohtaa, niin ajattelin että tuo psalmin kirjoittaja on ollut tuossa hetkessä varmaan onnellinen. On tulevaisuus, toivo ja lähde josta saa voimaa.

Uuden testamentin luvusta löytyy intoa ja omistautumista. Mietin että oliko Paavali onnellinen tuon luvun tapahtuma-aikoina. Olihan elämässä jatkuvasti ongelmia niin kanssa jotka eivät uskoneet Jeesuksen olevan Messias. Mutta työ, jolle Paavali oli omistautunut, meni eteenpäin. Ja intoa täynnä olevia työkavereita ilmaantui.

Sanoma Jeesuksesta ei tänä päivänä (ainakaan meidän asuinalueilla) etene samaan tahtiin kuin Paavalin aikoina. Tämä latistaa intoa, vähentää omistautumista ja sitä myötä vaikuttaa onnellisuuden kokemiseen uskoon liittyvissä asioissa. Tälle päivälle olisi hyvä pohtia, millä keinoin löytäisin intoa, millä tavoin voisin omistautua ja mikä tekisi minut onnelliseksi kristittynä.

–Tomppa

Ps. 86, Apt. 17

Ps. 86 Apt. 17

Tunnustan. Ensimmäisellä lukemalla tämä psalmi tuntui aika sekavalta, jakeet pomppivat asiasta toiseen. Luin uudelleen ja hitaammin, hitaastihan psalmeja pitää lukeakin. Pysähtyen, antaen sanojen painua syvemmälle.
 
Tämäkin koko psalmi on Daavidin rukousta. Jakeet jakaantuivat ajatuksissani kolmeen luokkaan. Daavid kuvaa omaa tilannettaan. Ja kohta hän muistaa sen, millainen Herra on. Ja kolmantena Daavid esittää pyyntönsä. Tässähän onkin hyvä rukouksen kaava. 
 
Voin kertoa Jeesukselle tilanteesi rehellisesti, mitään kaunistelematta tai tunteitani peittelemättä. Seuraavaksi voin kiinnittää katseeni ja ajatukseni Jeesukseen, siihen millainen Hän on, Hänen rakkauteensa, Hänen uskollisuuteensa, haluunsa ja kykyynsä auttaa. Muistaen sen, miten Hän tähänkin asti on auttanut. Ja sitten vielä kerrata ne omat pyyntöni ja tarpeeni. Kyllähän Hän ne jo tietääkin, mutta Hän haluaa kuulla meidän äänemme ja pyyntömme. Ja näin jättää asiani turvallisesti Jeesuksen huolenpitoon.
 
Alfasta on mieleeni jäänyt rukouksen kaava: Keep it real. Keep it simple. Keep on going. Ole rehellinen. Rukoile yksinkertaisti. Rukoile jatkuvasti. 

Tiina