Kategoria: Luemme Raamattua

1. Moos. 2 Luuk. 14

”Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstään.” (1. Moos. 2:3)

”Herra Jumala sanoi ihmiselle: ”Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, älä syö, sillä sinä päivänä, jona siitä syöt, olet kuoleman oma.”” (1. Moos. 2:16-17)

Ihminen on alusta asti koetellut niitä hyvän elämän rajoja, joita Jumalan on hyvyydessään ihmiselle ilmoittanut ja asettanut. Huomenna luemme tästä tarkemmin (1. Moos. 3). Ihminen näyttää luonnostaan jatkuvasti käyttävän vapauttaan valita niin, että hän erkaantuu yhä kauemmaksi Jumalan tahdosta.

Katsoin pikaisesti Jumalan kymmentä käskyä (2. Moos. 20). Jos tulkitsin niitä yhtään oikein, niin nykylainsäädössä niistä on voimassa kolme (Älä tapa. Älä varasta. Älä todista valheellisesti toista ihmistä vastaan.). Näistä ihminen joutuu vastuuseen lain edessä ja hyvä niin. Muiden käskyjen osalta tällaista vastuuta ihmisellä ei ole. Tietysti voi aiheellisesti kysyä, ovatko kaikki käskyt sellaisia, että ne pitäisi lainsäädännössä huomioida, vai ovatko ne jopa lain yläpuolella? Ainakin yhdestä eli lepopäivän pyhittämisestä on tietoisesti ja laajasti luovuttu vain muutama vuosi sitten, kun kauppojen sunnuntaiaukiolo vapautettiin. Se lisäsi ihmisten vapautta kuluttaa, mutta sillä on myös selkeitä negatiivisia vaikutuksia, joista ei juurikaan julkisuudessa puhuta.

Länsimaisessa individualistisessa elämäntyylissä korostuvat yksilön oikeudet ja vapaudet eivätkä niinkään yksilön vastuut ja velvollisuudet. Jeesus kutsuu meitä kuitenkin varsin kovin sanoin kulkemaan vastavirtaan (Luuk. 14:25-35, vrt. Luuk. 9:23-26). Kutsuun sisältyy paradoksi: Jeesuksen seuraajasta tulee hänen orjansa, mutta hänestä tulee samalla vapaa. Länsimainen ihminen puolestaan luonnostaan luulee, että hän on vapaa, mutta hän on kuitenkin orja.

Auta, Herra Jeesus, meitä näkemään, mistä kaikesta sinä meidät vapautat! Anna meille ilo ja rauha seurata sinua ja palvella sinua ja lähimmäisiämme puhtain sydämin ja ajatuksin!

Pekka

1. Moos. 1 Luuk. 13

Luomiskertomuksessa minua on erityisesti puhutellut se, että jo siinä voidaan nähdä kolmiyhteinen Jumala, vaikkei sitä suoraan mainitakaan (ks. jae 26). Puhuttelevaa on myös se, että Raamatun toisessa jakeessa mainitaan Jumalan henki. Jeesus ja Pyhä Henki ovat siis olleet jo alusta mukana!

Monesti kuulee sanottavan, että ”kyllä minä uskon Jumalaan, mutta mitä merkitystä on Jeesuksella ja Pyhällä Hengellä”. Silloin voi todeta, että mitään ei ole luotu ilman Jeesusta ja Pyhää Henkeä. Kuva Jumalasta on vajaa, jos sitä ei ymmärretä kolminaisuuden kautta. Tämä on merkityksellistä myös uskon kannalta, koska Jeesuksessa Jumala on tullut kaikkia ihmisiä lähelle. Pyhä Henki puolestaan on puolustaja, jonka Jeesus on meille lähettänyt tähän maailmaan.

Ylistys ja kiitos sinulle tänäänkin, pyhä, kolmiyhteinen Jumala: Isä (Luoja), Poika (Lunastaja) ja Pyhä Henki (Eläväksi tekijä)!

Pekka

Mal. 3 Luuk. 12

”Hän kääntää isien sydämet lasten puoleen ja lasten sydämet isien puoleen.” (Mal. 3:24a)

Kristinuskon yksi merkittävä vaikutus oli naisten ja lasten yhteiskunnallisen aseman huomattava paraneminen. Malakian kirjan kohta selvästi viittaa siihen, että Uudessa liitossa tapahtuu myönteistä kehitystä vanhempien ja lasten välisissä suhteissa. Vaikka tässä erityisesti mainitaan isät, niin uskon, että tämä koskee myös äitejä.

Perheen sisäisellä dynamiikalla on todella suuri vaikutus lasten kasvuun ja kehitykseen. Suurin osa lapsista Suomessa saa hyvät lähtökohdat elämälleen, kun asiat ovat perheessä kunnossa. Valitettavan paljon on kuitenkin myös niitä lapsia, joiden perheessä vanhemmilla ei syystä tai toisesta ole edellytyksiä pitää huolta lapsista, heidän tarpeistaan ja turvallisesta kasvuympäristöstä.

Jeesukselle lapset olivat tärkeitä ja hän asetti lapset myös uskon esikuviksi (ks. esim. Matt. 18:1-6, 19:13-15). On tärkeää, että lapset saavat kuulla Jeesuksesta ja tutustua häneen. Uskovissa perheissä tämä tapahtuu varmasti hyvin luonnollisesti. Seurakunnan tuki on perheille tässä korvaamatonta. Arvostan todella paljon niitä KohtaamisPaikan sisaria ja veljiä, jotka ovat vuosien varrella antaneet aikaansa ja voimavarojaan lasten ja nuorten ohjelmien järjestämiseen ja heidän kohtaamiseensa. Sydämellinen kiitos meidän perheen puolesta!

Lasten aitous, ihmettely ja kysymykset ovat aikuisille monesti hyvin puhuttelevaa ja uskoa vahvistavaa. Monet parhaimmat oivallukset ovat itse asiassa tulleet silloin, kun asioita on saanut ihmetellä lapsen kanssa.

Kiitos, Jeesus, lapsista ja nuorista! Siunaa kaikkia KohtaamisPaikan toiminnan piirissä olevia perheitä, joissa on lapsia ja nuoria! Anna vanhemmille viisautta, rakkautta ja kärsivällisyyttä kohdata lasten ja nuorten kysymykset ja tarpeet! Anna lasten ja nuorten uskon kasvaa ja olla rohkaisuna vanhemmille ja koko seurakunnalle! Pidä huolta perheiden kaikista tarpeista!

Pekka