2. Aik. 9, Kol. 3

2 Aik. 9

Kuvaus Salomon voittokulusta jatkuu. Salomo on viisain, rikkain ja mahtavin, kuten Jumala lupasi. Tämä toimii muistutuksena siitä, etteivät nykypäivän ihmiset ole viisaampia tai parempia kuin tuhansia vuosia sitten. Tuolloin on ollut huikean paljon tietoa ja taitoa. Nyt voimme katsoa kuvitteellisia kuvia Salomon palatsista, temppelistä ja muista rakennuksista, mutta todellisuus on luultavasti ollut upeampi kuin kuvitelmat. Itse len välillä pohtinut miksi Jumala antoi niin paljon menestystä, eikä ainoastaan viisautta, jota Salomo pyysi. Ehkä vastaus on tässä luvussa. Maine Salomosta ja samalla Israelin voimallisesta Jumalasta levisi ympäri tunnettua maailmaa.

Kol. 3

Mitäpä tähän lisäisi. Harvinaisen selkeää puhetta Paavalilta! Hän kehottaa tavoittelemaan sitä mikä on ylhäällä, luopumaan siitä mikä on vahingollista ja sen sijaan toimimaan rakkaudessa ja rakentamaan itseämme ja toisia. Ei ole kreikkalaista, juutalaista, barbaaria, skyyttalaista, orjaa tai vapaata. Seurakunta on siitä ihmeellinen paikka, että en keksi yhteiskunnassamme muuta paikkaa, jossa saan tutustua ihmisiin niin puhtaasti samanarvoisina ihmisinä asemasta tai taustasta riippumatta. Eräs uskova tuttu puki tämän hyvin sanoiksi kertoessaan harrastuskaveristaan, joka oli kysynyt häneltä pitkähkön tuttavuuden jälkeen ”miten voit tuntea noin erilaisia ihmisiä?” Seurakunnassa tutustumme kaikenlaisiin ihmisiin ja se on iso rikkaus.

Anna

2. Aik. 8, Kol. 2

2 Aik. 8

Tässä kuvataan käytännössä Salomon menestystä, jonka Jumala (luvussa 1) lupasi Salomolle unessa Salomon uhrattua edellisenä päivänä tuhat polttouhria. Nyt  Salomon valta laajeni, hän sai verotuloja, rikkauksia ja hänellä oli poliittisia kontakteja. Kaiken keskellä hän noudatti Mooseksen lakia ja Daavidin ohjeita ja sai temppelin rakentamisen päätökseen. Jumala pitää sanansa, häneen saamme turvata niin menestyksen kuin vastoinkäymisten keskellä. Menestyksen keskellä se monesti vain meinaa unohtua.

Kol. 2

En varmasti ole ainoa, joka Jeesusta seuraamaan lähdettyään on miettinyt mitä saan ja mitä en saa tehdä. Pohjimmiltaan kysymys kuuluu: ”Mikä saastuttaa ihmisen?”. Tiedän monia asioita, jotka eivät ole hyväksi, mutta rajanveto on mahdotonta. Eri kirkkokunnissa on erilaisia ratkaisuja. Jotkut eivät hyväksy alkoholia, kahvia, tupakointia, televisiota tai muuta ulkoista asiaa. Martti Lutherkin yritti munkkina ollessaan puhdistautua kieltäytymällä nautinnoista ja kurittamalla itseään. Rauhan ja pelastuksen hän löysi kuitenkin Jeesuksesta. Itselle tämä aukesi konkreettisesti, kun katsoin animaation, jossa kuvattiin ensin Vanhan testamentin opetusten mukaisesti kuinka erilaiset asiat saastuttivat ihmisen. Sen jälkeen näytettiin, kuinka Jeesus tuli ja häneen ei saastuminen tarttunut, vaan hän puhdisti kaiken mihin kosketti. Jeesuksen ansiosta kysymys siitä, mikä saastuttaa, on vanhentunut. Sen sijaan keskeistä on, että Jeesus puhdistaa. Meitä ei ole kehotettu seuraamaan mitään pyhää kalenteria, vaan riittää kun seuraamme Jeesusta.

Siunausta päivääsi!

Anna

2. Aik. 7, Kol. 1

2 Aik. 7

Tässä luvussa näkyy kuinka suuri ja voimallinen meidän Jumalamme on. Minua pysäyttää aina Vanhassa testamentissa kertomukset uhraamisesta. Tässä luvussa uhrataan niin paljon, että sitä varten tarvitaan esipiha avuksi. Osa uhratusta lihasta poltetaan, mutta iso osa kypsennetään ja syödään ja ihmiset ovat yhdessä koolla Jumalan edessä syöden ja juhlien. Tuolloin on ollut valtava määrä ihmisiä koolla juhlimassa ja kiittämässä Jumalaa. Jumala iloitsee yhteydestä ihmisiin ja hän otti vastaan uhrit näkyvällä tavalla (tuli taivaasta) ja tuli kirkkaudessaan asumaan ihmisten keskelle! Juhlat jatkuivat viikon ja kaikki olivat takuulla kylläisiä ja iloitsivat ja ylistivät Jumalaa. Lopuksi Jumala vielä ilmestyy unessa Salomolle ja vahvistaa kuulevansa rukoukset. Hän antaa lupauksia, mutta myös seuraamuksia tottelemattomuudelle. Jumalan lahjoja seuraa myös vastuu.

Kol. 1

Luin vähän taustaa tälle kirjeelle ja joidenkin lähteiden mukaan Kolossassa alkoivat uskonnot ja uskomukset sekoittua jopa niin, että Jeesusta ei seurakunnassa enää täysin pidetty Jumalana. Paavali ei kuitenkaan aloita kirjettään kyseenalaistamalla tai tenttaamalla, vaan aidosti näkee Kolossan seurakunnassa paljon hyvää, mistä hän kiittää Jumalaa. Samoja rakkauden laseja isä tarjoaa Jeesuksessa meille jokaiselle. Meidät on kutsuttu nostamaan toisiamme Jumalan yhteyteen, ei painamaan alas. Samalla Paavali nostaa Jeesusta keskiöön. Hän on uskomme tunnustus, evankeliumi, kirkkauden toivo. Mietin mitä se tarkoittaa käytännössä. Yksinkertaisesti sitä, ettemme voi turvata itseemme vaan Jeesukseen ja hänessä meillekin on luvassa ilo ja toivo. Aikakirjassa oli suuret maanpäälliset juhlat, joissa Jumala oli läsnä, mutta ne loppuivat viikon kuluttua. Meille on luvassa kuitenkin se oikea juhla Jumalan läsnäolossa ja ilman tuomiota.

Paavali rukoilee Kolossalaisille asioita, joita mekin voimme rukoilla toisille: mm. viisautta, ymmärrystä, Jumalan ja hänen tahtonsa tuntemista, kestävyyttä ja kärsivällisyyttä, Jumalan mielen mukaista elämää Jumalan kunniaksi.  Tätä kaikkea rukoilen teillekin tähän päivään.

Anna