Tekijä: Heli

3 Moos. 20

Gal. 6

Mooseksen laissa on yksi asia, joka toistuu, olipa kyse mistä tahansa säädöksestä. Se on Jumalalle erottautuminen ja pyhittäytyminen. Nykypäivänä tuntuu todella vaikealta hahmottaa ja ymmärtää, miksi on tärkeää erottautua Jumalalle? Ja milloin meidän tulisi asennoitua, ajatella tai toimia eri tavoin kuin ympärillämme olevat ihmiset perheessä, työyhteisössä tai yhteiskunnassa?

24/7 yhteiskunnassa arki ja juhla, pyhä ja tavanomainen sekoittuvat. Eivät kuitenkaan kaikkialla.  Leikkaussalissa lääkäri ja hoitajat huolehtivat tarkasti, että leikkausinstrumentit ovat steriilejä, eikä vaatteiden, hengityksen tai käsien kautta leikkaushaavaan joudu bakteereja. On kyse hengestä ja elämästä.

Jotain samaa on tässä Jumalalle erottautumisessa. Olemme Jumalan luomuksia ja pyhiä. Luojamme Jumala on täysin pyhä. Pyhän ja puhtaan läheisyydessä ei menesty mikään likainen eikä epäpyhä.

Paavalin ääni galatalaisia kohtaan pehmenee kohti kirjeen loppua. Edellisessä luvussa hän terotti, että kristityn vapaus ei tarkoita hurvitonta omien mielitekojen mukaan elämistä. Hengen hedelmänä syntyy halu ja voima kieltää moniakin mielitekoja toisten hyväksi (Gal. 5:22 – 23).

Galatalaiskirjeen kuudennen luvun kautta meitä rohkaistaan tekemään hyvää kaikille ja erityisesti toisille uskoville: kantamaan toistemme taakkoja (jae 2), tukemaan hengellisiä opettajiamme ja seurakuntamme työntekijöitä (jae 6). Ja jos ojennamme toisia, meidän on hyvä tarkkailla omaa itseämme, ettemme asetu toisten yläpuolelle emmekä luule itse kykenevämme parempaan. (jakeet 1 – 4).

Millä tavoin Jumala kutsuu sinua kantamaan ympärilläsi olevia ihmisiä tänään? Samaa minäkin kysyn Jeesukselta omalle kohdalleni.

Siunattua pyhäpäivää! 

Heli

3 Moos. 19

Gal. 5

Tänään vertailussa ja toisiaan vastassa ovat vapaus ja säännöt sekä laki.

Jumalan lain säännökset eivät koskeneet vain pyhyyttä ja puhtautta ja Jumalalle kelpaavuutta. Jumalan laki antoi myös ohjeita ja rajoja oikeudenmukaiseen elämään ja toisten ihmisten kunnioittamiseen.

Esimerkiksi sääntö ”Älä pidä päivätyöläisen palkkaa itselläsi yön yli.” varmisti sen, että duunari sai hankittua illalla työpäivän päätyttyä ruokaa omalle perheelleen, eikä perheen tarvinnut mennä nälkäisenä nukkumaan. Tavallinen kansa eli tuolloinkin niukilla tuloilla ja ”kädestä suuhun”. 

Jumalan kunnioittamista on myös se, että emme pilaile heikommassa asemassa olevien ihmisten kustannuksella: ”Älä pilaile kuuron kustannuksella.” 

 

Gal. 5:1 mukaan Jeesus lahjoittaa meille suurimman mahdollisen vapauden. Vapauden luovuttaa elämämme Jumalan turvallisiin ja voimallisiin käsiin. Meidän ei tarvitsekaan kyetä ja haluta eikä osata olla hyviä ja elää oikein.

Vapaus ei tarkoita kuitenkaan ”pellossa elämistä”. Paavali neuvoo galatalaisia ja samalla meitä etsimään Jumalan Hengen ohjausta, jotta emme eläisi omien halujemme ja itsekkään luontomme mukaan. (Gal. 2:16-18).

Kun ajattelet tänään edessä odottavia asioita tai vastuita, mikä olisi lain orjuudessa elävän tapa suhtautua ja tarttua niihin? Entä mihin Jeesuksen Henki sinua ohjaa?

Heli

3 Moos. 18

Gal. 4

3. Moos. 18. luvussa annetut tarkennukset kymmenen käskyn lakiin tekivät eroa israelilaisten ympärillä olevien kansojen tapoihin. ”Älkää noudattako entisen asuinmaanne Egyptin tapoja älkääkä ruvetko seuraamaan niitä tapoja, joita noudatetaan Kanaaninmaassa, minne minä teidät vien.” (3. Moos. 18:3).

Lain tehtävä on osoittaa hyvän elämän rajat. Laki osoittaa myös sen, että itsessämme ei kukaan meistä pysty noudattamaan lakia täydellisesti. Laki ei siis anna keinoja eikä voimaa elää hyvää elämää. Sen vuoksi tarvitsemme välittäjää, Jeesusta, jälleen.

Paavalin kuvaa, että lain varassa eläminen ja pyrkimys löytää elämä ja rauha sitä noudattamalla on alaikäisten touhua, eli kypsymätöntä toimintaa. Silloin on lain määräysten orja.

Paavalin ääni galatalaisille pehmenee, kun tulee hyvä uutinen! Jumala on lunastanut meidät orjuudesta lapsikseen Jeesuksen kautta. Jumala antaa meidän sydämeemme Jeesuksen Hengen, joka kutsuu Jumalaa sanalla ”Abba”, isi.

Jumalan Isän rakkautta voi olla vaikea ottaa vastaa ja ymmärtää, jos omat isämme ja miehen mallimme ovat olleet ankaria ja vaativia. Mutta jo Abba-sana kertoo paljon. Se on täynnä luottamusta ja läheisyyttä.

Galatalaiskirjeen kauneimpia kohtia on mielestäni tämä: ”Mutta nyt te tunnette Jumalan, ja ennen kaikkea Jumala tuntee teidät.” (Gal. 4:9). Me siis tiedämme, että emme kykene noudattamaan lakia emmekä löytämään rauhaa elämäämme itse tekemällä, tunnemme Jumalan sen verran hyvin. Jumalakin tuntee meidät ja tietää kyvyttömyytemme. Täydellisestä tuntemista kumpuaa syvällinen läheisyys. Ei tarvitse peitellä mitään, ei teeskennellä, ei yrittää yli omien voimiensa. Voi luottaa ja levätä. Saamme luottaa Jumalaan.

Miten sinä voit osoittaa tänään luottamusta Jumalaa kohtaan?

Heli