Tekijä: Heli

Hoos. 2

Välirikko. Hoosean kirja kertoo yhteyden rikkoutumisesta Jumalan ja hänen omiensa välillä ja välirikon ikävistä seurauksista. Mutta ennen kaikkea kirja kertoo Jumalan rakkaudesta ja sovinnosta, jonka Jumala omiensa kanssa tekee. ”Katso! Minä suostuttelen hänet mukaani, vien hänet autiomaahan, puhun hänelle suloisesti. —Siellä hän vastaa kutsuuni kuin nuoruutensa päivinä—” (Hoos. 2:16–18).

1. Tess. 3

Yhteys ravitsee. Kohtaamisen ja kosketuksen merkitys korostui korona-aikana, koska niitä meiltä monelta on puuttunut. Paavalikin korostaa kohtaamisen merkitystä. Hän joutui useamman kerran vankilaan ja eli elämänsä viimeiset vuodet Roomassa vangittuna. Matkustamaan ei päässyt ja ihmisten tapaamista oli rajoitettu. Paavali tiesi nahoissaan, miltä tuntuu, kun yhteys puuttuu ja kuinka hyvältä yhteys tuntuu. Tessalonikalaiskirjeessä Paavali kertoo, kuinka hän toivoo pääsevänsä Tessalonikaan tapaamaan henkilökohtaisesti Tessalonikan uskovia, jotta voisi antaa heille mitä heidän uskostaan puuttui, hengellisiä lahjoja (1. Tess. 3:10; vrt. Room. 1:10–11).

Yhteydessä toisiin uskoviin ja seurakuntaan saamme hengellisiä lahjoja, joista meillä ei muuten olisi mitään tietoa. Nämä lahjat eivät ole ylimääräistä luksusta, vaan elinehto.

Yhteyden löytämiseen liittyy myös epäonnistumisia ja kipuja. Meille on voinut tapahtua Hoosean kirjan kuvaama välirikko. Siitäkin huolimatta rukoilen, että löytäisimme sopivan ja ravitsevan yhteyden toisiin uskoviin ja seurakuntaan. Mitä sinä toivot ja rukoilet tässä asiassa? Ja mikä olisi sellainen konkreettinen askel, jonka voisit ottaa kohti yhteyttä?

Kohtaamispaikan kesäkohtaamiset, iltakirkko, brunssikirkko ja kohtaamisryhmät ovat mahdollisuus yhteyteen, katso Kohtaamispaikan kalenteri.  Tai jos sinun paikallisseurakuntasi on jokin muu, lähde kokeilemaan. Ei haittaa vaikka takana olisi pidempikin tauko.

Heli

Hoos. 1

1. Tess. 2

Mihin Pyhä Henki meitä kutsuu? Apostolien tekojen 16. ja 17. luvuissa kerrotaan, kuinka sanoma Jeesuksesta tuli Tessalonikaan. Vainot ja ahdinko pakottivat Uuden testamentin uskovat monessa kohtaa siirtymään paikasta toiseen. Samalla ilosanoma Jeesuksesta levisi uskovien mukana. Samoin kävi Paavalille lähetysmatkoillaan useampaan otteeseen. Filippissä Paavali ja Silas ruoskittiin ja vangittiin. Vankilassa Paavalin ja Silaksen rukoillessa ja ylistäessä Jumalaa tuli maanjäristys, joka avasi vankilan ovet selkoselälleen. Tuossa rytäkässä vanginvartija perhekuntineen tuli uskoon ja kastettiin pika-aikataululla. Aamulla Paavali ja Silas vapautettiin. Filippistä Paavali ja Silas jatkoivat Tessalonikaan.

Paavalin sanoista paistaa valtava lämpö ja rakkaus tessalonikalaisia kohtaan (1. Tess. 2:7–8). Ahdinko ja uskon vuoksi kärsiminen yhdistivät Paavalia ja tessalonikalaisia. Emme luonnostaan halua vaikeuksia. Mutta kun meillä on vaikeaa, rukous syntyy kuin itsestään ja pyydämme vaikeuksien hellittämistä. Vaikeuksissa olen oppinut kysymään Jeesukselta myös sitä, mitä hän oikein haluaa tehdä minussa tai jossakin toisessa ihmisessä.

Voi olla, että juuri vaikeudet tekivät tessalonikalaisista niin vastaanottavaisia Jumalan sanalle (2:13). Vaikeudet voivatkin olla Pyhän Hengen puhetta meille. Emme ihannoi emmekä tavoittele kärsimystä. Jumala voi kuitenkin osoittaa, missä tai keitä Jumala kutsuu meitä auttamaan ja palvelemaan. Jeesuksen kutsumus kiteytyi tähän:

”Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan hurskaita vaan syntisiä.” (Matt. 9:12–13)

Mihin Pyhä Henki kutsuu sinua ja minua tänään?

Heli

Dan. 12

Jumalan tuntemisen iloa. Danielin kirjan 12. luku on Vanhan testamentin selkeimpiä kuvauksia viimeistä tuomiosta, kadotuksesta sekä ikuisesta elämästä (12:2). Kohdasta käy ilmi myös se, miten tärkeää ja palkitsevaa on opettaa Jumalan totuuksia ja johtaa toisia ihmisiä Jumalan tuntemiseen.

”Oikeat opettajat loistavat niin kuin säteilevä taivaankansi, ja ne, jotka ovat opastaneet monia vanhurskauteen loistavat kuin tähdet, aina ja ikuisesti.” (12:3).

1. Tess. 1

Ilman Pyhää Henkeä ei ole kristittyjä. Paavali iloitsee siitä, että evankeliumi ei tullut kolossalaisten luo vain sanoina, vaan myös Pyhän Hengen voimana (1. Tess. 1:5). Tätä Raamatunpaikan lukiessani mietin aina, miten Pyhän Hengen voima Tessalonikassa ilmeni. Ainakin se näkyi niin, että ihmiset ottivat Jumalan sanan vastaan ahdingon keskellä riemulla (1. Tess. 1:6). Usko Jumalaan ei synny eikä se kestä ilman Pyhää Henkeä (vrt.1. Kor. 2:5). Samasta puhui Jeesus, kun hän lupasi lähettää seuraajilleen puolustajan, Pyhän Hengen: ”Hän, Totuuden Henki, lähtee Isän luota ja todistaa minusta.” (Joh. 15:26.)

Ilman Jumalan Pyhää Henkeä kukaan ei voi uskoa Jumalaan eikä varsinkaan Jeesukseen. Ilman Henkeä ei ole kristittyjä. Myös 1. Kor. 12. luvussa Paavali mainitsee uskon syntymisen Pyhän Hengen lahjana (jae 3) mutta myös monen monta muuta lahjaa.

Ja kun meistä on tullut kristittyjä, saamme Pyhän Hengen voimaksi Jumalan palvelemiseen eli uskon elämään. Tessalonikassa usko vaikutti rakkautta toisia uskovia kohtaan (1: 4).

Pyhän Hengen voima ilmeni todennäköisesti myös Tessalonikassakin tunnustekoina ja ihmeinä kuten Apostolien teoissa:

”He puhuivat rohkeasti, turvaten Herraan, ja Herra vahvisti armonsa sanan tunnusteoin ja ihmein, jotka tapahtuivat heidän kättensä kautta.”? (Apt. 14:3).

Pyhä Henki osoittaa aina Jeesukseen ja johtaa hänen luokseen. Pyydetään ja etsitään siis Pyhän Hengen voimaa. Ja harjoitellaan Pyhän Hengen ohjauksessa elämistä tänäänkin. 

Heli