Tekijä: Heli

Jes. 36 Joh. 18

Öljymäen rinteellä Jeesus antautui itse vangitsijoidensa armoille. Hän meni häntä vangitsemaan tulleita miehiä vastaan ja kysyi heiltä, ketä he etsivät. Etsijät vastasivat: ”Jeesusta, sitä nasaretilaista.” Jeesus vastasi: ”Minä se olen.” (Joh. 18:4–5).

Jeesusta etsimään tulleet henkilöt eivät uskoneet Jeesuksen olevan Messias. Tämä käy ilmi siitä, että he kutsuivat Jeesusta nimellä Jeesus Nasaretilainen.  Jeesus vastasi heille ”Minä se olen.” Hän käytti sanoja, joita kukaan juutalainen ei lausunut ääneen, koska pelkäsi lausuvansa Jumalan nimen turhaan. Jeesus ilmaisi sanoillaan, että hän on Messias.

Seuraavissa jakeissa näemme, mitä tapahtui. ”Kun Jeesus sanoi: ”Minä se olen”, kaikki perääntyivät ja kaatuivat maahan. (j. 6). Hetkeksi raavaat miehet järkyttyivät ja kaatuivat, mitä ilmeisimmin Jumalan voimasta. Hetkeksi heille paljastui, että Jeesus todella oli Jumala.

Tilanne kesti vain hetken, ilmestys työnnettiin syrjään ja vangitseminen eteni kohtalokkain seurauksin. Kaikki mitä Jeesukselle tapahtui, tapahtui kuitenkin Jeesuksen ja Jumalan tahdosta.

Rukoillaan, että näitä ”Minä se olen” -oivalluksia ja ilmestyksiä alkaisi tapahtua monille ympärillämme eläville ihmisille ja että ne johtaisivat elämänmuutokseen. Elämän merkitys ja todellinen hyvinvointi syntyvät, kun tunnemme itsemme ja Luojamme. Rukoillaan, että saamme itsekin kokea ja ymmärtää Jeesuksen rakkauden ja voiman yhä uudestaan.

Heli

Jes. 35 Joh. 17

Ikuinen elämä kuulostaa kovin uskonnolliselta ja monelle meille nykyihmiselle vieraalta sanalta. Jos tekisi katugallupin siitä, kuinka moni haluaa iankaikkiseen elämään, moni voisi vastata kieltävästi. Sen sijaan nykyisin puhutaan valtavan paljon hyvästä elämästä, hyvinvoinnista ja onnellisuudesta. Tiedämme sen, että kokonaisvaltainen hyvinvointi koostuu niin psyykkisestä, fyysisestä kuin henkisestä/hengellisestä hyvinvoinnista.

Iso osa onnellisuutta ja hyvinvointia on se, koemmeko elämän merkitykselliseksi ja onko elämällämme jatkuvuutta. Mitä merkitsen muille ihmisille; jääkö minusta jälki, kun joskus astun tästä ”elämän huoneesta” pois? Vai unohdetaanko minut kokonaan?

Jeesus sanoi, että ikuinen elämä on sitä, että me tunnemme Isän, ainoan todellisen Jumalan sekä Jeesuksen Kristuksen (Joh. 17:3). Minä kun luulin, että ikuinen elämä on harpun soittelua pilven reunalla, kristallivirtoja ja kultaisia katuja, ja mitä muuta hengellisissä lauluissa ja Ilmestyskirjassa puhutaankaan!

Johanneksen evankeliumi kuvaa ikuista elämää rakastavana suhteena Jumalan kanssa. Rakastettuna oleminen tuo hyvinvointia ja merkitystä elämään.  Saamme jo nyt elää Jeesuksen seurassa.  Elämme siis ikuisen elämän alkueriä.

Ikuisuus tuo elämään jatkuvuutta ja toivon. Jäähyväisrukouksessaan Jeesus oli hyvin lähellä siirtymistä ikuiseen elämään. Voimme joutua kohtaamaan sairautta, kärsimystä ja kuolemaa samoin kuin Jeesus. Iankaikkinen elämä kuitenkin odottaa. Siellä saamme olla vapaita kaikista niistä ongelmista.

Usko ikuisuuteen ei ole luulottelua. Se on looginen seuraus siitä, mitä Jeesukselle tapahtui hänen kuolemansa jälkeen. ”Jos olemme panneet toivomme Kristukseen vain tämän elämän ajaksi, olemme säälittävimpiä kaikista ihmisistä. Mutta nyt Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena niiden joukosta jotka ovat kuolleet.” (1. Kor. 15:19–20.)

Heli

Jes. 34 Joh. 16

Jeesuksen kuolema, ylösnouseminen ja taivaaseen siirtyminen on ollut parasta, mitä meille ihmiskuntana on tapahtunut. Maan päällä Jeesus pystyi olemaan läsnä vain yhdessä paikassa kerrallaan. Hän taittoi matkaa hitaasti jalan tai veneellä ja ehti kohdata elämänsä aikana joitakin tuhansia ihmisiä. Sairas ihminen tarvitsi Jeesuksen kosketuksen tai sanan häneltä, jotta voi parantua. Ja rukouskin näytti toimivan parhaiten niin, että ihmiset tulivat kertomaan pyyntönsä Jeesukselle, joka kääntyi kohti taivasta ja esitti tarvitsevien ihmisten puolesta rukouksen Jumalalle (vrt. esim. viisi leipää ja kaksi kalaa, Joh. 16:26)

Nyt kaikki on toisin. Jeesus sanoi: ”Sinä päivänä te esitätte pyyntönne minun nimessäni, enkä minä enää sano, että käännyn Isän puoleen teitä auttaakseni. Rakastaahan Isä teitä…” (Joh. 16:26–27) ja ”Mitä ikinä te pyydätte minun nimessäni, sen hän antaa teille.” (Joh. 16:23).

Meillä on jatkuvasti pätkimätön ja nopea langaton yhteys taivaaseen Kaikkivaltiaalle Isälle. Voimme vuodattaa hänelle kaiken, mikä sydäntämme painaa ja pyytää apua. Voimme olla täysin varmoja, että Jumala kuulee jokaisen tarpeemme ja toiveemme.

”…vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa.” (Fil 4:6–7).

Jumala ei vastaa jokaiseen rukoukseen niin kuin toivoisimme, mutta hän antaa enemmän: rauhan, joka ylittää kaiken ymmärryksen. Yhteydessä Jeesukseen rukouksemme alkavat muotoutua sellaisiksi, jotka Jeesus ”allekirjoittaa”. Alamme pyytää asioita Jeesuksen nimissä. Ja niihin myös vastataan.

Onko sinulla nyt jokin rukousaihe, tai ihminen, jolle erityisesti pyydät apua? Sano se ääneen ja pyydä vaikka tuttavaa tai ystävää myös rukoilemaan kanssasi tuon asian puolesta. Odotetaan sitten, miten Jumala alkaa toimia.

Heli