Tekijä: Heli

Jes. 34 Joh. 16

Jeesuksen kuolema, ylösnouseminen ja taivaaseen siirtyminen on ollut parasta, mitä meille ihmiskuntana on tapahtunut. Maan päällä Jeesus pystyi olemaan läsnä vain yhdessä paikassa kerrallaan. Hän taittoi matkaa hitaasti jalan tai veneellä ja ehti kohdata elämänsä aikana joitakin tuhansia ihmisiä. Sairas ihminen tarvitsi Jeesuksen kosketuksen tai sanan häneltä, jotta voi parantua. Ja rukouskin näytti toimivan parhaiten niin, että ihmiset tulivat kertomaan pyyntönsä Jeesukselle, joka kääntyi kohti taivasta ja esitti tarvitsevien ihmisten puolesta rukouksen Jumalalle (vrt. esim. viisi leipää ja kaksi kalaa, Joh. 16:26)

Nyt kaikki on toisin. Jeesus sanoi: ”Sinä päivänä te esitätte pyyntönne minun nimessäni, enkä minä enää sano, että käännyn Isän puoleen teitä auttaakseni. Rakastaahan Isä teitä…” (Joh. 16:26–27) ja ”Mitä ikinä te pyydätte minun nimessäni, sen hän antaa teille.” (Joh. 16:23).

Meillä on jatkuvasti pätkimätön ja nopea langaton yhteys taivaaseen Kaikkivaltiaalle Isälle. Voimme vuodattaa hänelle kaiken, mikä sydäntämme painaa ja pyytää apua. Voimme olla täysin varmoja, että Jumala kuulee jokaisen tarpeemme ja toiveemme.

”…vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa.” (Fil 4:6–7).

Jumala ei vastaa jokaiseen rukoukseen niin kuin toivoisimme, mutta hän antaa enemmän: rauhan, joka ylittää kaiken ymmärryksen. Yhteydessä Jeesukseen rukouksemme alkavat muotoutua sellaisiksi, jotka Jeesus ”allekirjoittaa”. Alamme pyytää asioita Jeesuksen nimissä. Ja niihin myös vastataan.

Onko sinulla nyt jokin rukousaihe, tai ihminen, jolle erityisesti pyydät apua? Sano se ääneen ja pyydä vaikka tuttavaa tai ystävää myös rukoilemaan kanssasi tuon asian puolesta. Odotetaan sitten, miten Jumala alkaa toimia.

Heli

Jes. 33 Joh. 15

Kun jumalanpalveluksiin kokoontuminen on koronarajoitusten vuoksi välillä mahdotonta, Jeesuksen viinipuu ja oksat –vertaus on saanut uutta syvyyttä. Kirkkoon ei olekaan saanut mennä, eikä toisia uskovia tavata kuin arastellen ja tautia peläten. Ainakin minulle yksin uskominen ja toiveikkaana pysyminen on ollut vaikeaa nettikirkoista ja kavereiden kanssa soitetuista WhatsApp-puheluista huolimatta. Vaikka onneksi niitä on ollut!

Jos uskomme ja toivomme perustuvat johonkin muuhun kuin Jeesukseen, meille käy kuin puusta katkaistulle oksalle, joka kuivuu ja kuolee pian. Yhdessä toisten kanssa uskoessa usko pysyy lämpimänä ja elävänä helpommin kuin yksin. Se on kuin mehiläisyhdyskunta, joka selviää kylmän talven yli vain pesässä tiiviinä parvena, niin, että reunalla olevat mehiläiset vaihtavat vuorostaan parven keskelle, jossa lämpöä voi yli 20 astetta, vaikka ulkona oli kova pakkanen.

Hedelmän tuottaminen on myös jännittävä paradoksi. Hedelmä kypsyy vain yhteydessä Jeesukseen. Ilman Jeesusta emme saa aikaan mitään pysyvää. Hedelmää ovat muun muassa galatalaiskirjeessä listatut Hengen hedelmät rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Hedelmää syntyy myös, kun kohtaamme toistemme hätää ja tarpeita. Jumala vaikuttaa meissä sekä tahtomisen että tekemisen (Fil. 3:13). Hän antaa meille myös sanat ja voimaa auttaa ja palvella:

”Palvelkaa kukin toistanne sillä armolahjalla, jonka olette saaneet, Jumalan moninaisen armon hyvinä haltijoina. Joka puhuu, puhukoon Jumalan antamin sanoin, ja joka palvelee, palvelkoon voimalla, jonka Jumala antaa.” (1. Piet. 4:11.)

Meillä jokaisella on Jumalalta saatuja erilaisia persoonallisia ominaisuuksia, kiinnostuksia, taitoja ja intohimoja. Ne saavat meidät suuntautumaan erilaisiin asioihin ja kohtaamaan ihmisiä eri tavoin. Kuljetaan tänäänkin Jeesukselta kysellen, missä ja miten meidän on hyvä energiaamme ja aikaamme käyttää.

Heli

Jes. 32 Joh. 14

Oletko sinä viime aikoina huolehtinut ja pelännyt synkkiä tulevaisuuden näkymiä? Minä ainakin olen.

Jeesuksen sanat ovat nytkin todella ajankohtaiset: ”Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun.” (Joh. 14:1). Rauha ja lepo elämään tulevat ainoastaan, kun suhteemme itseemme ja ympäristöömme perustuu todellisuuteen, ei subjektiivisiin kokemuksiimme eikä myöskään esimerkiksi elämäntapagurujen opetuksiin. Raamatun mukaan totuus on se, Jeesus on Jumala, ja hän on luonut meidät jokaisen ja vain yhteydessä luojaamme löydämme elämän tarkoituksen ja merkityksen.

Kaanaan häiden häävieraat, samarialainen nainen kaivolla, kuninkaan virkamies, jonka pojan Jeesus paransi, 38 vuotta sairastanut rampa mies sekä moni muu ihminen uskoi Jeesuksen Jumalana, kun he saivat kokea ihmeitä, sairauden parantumisen tai ehdottoman hyväksynnän ja sisäisen parantumisen.

Jeesukseen Jumalana uskoo myös hiljattain kuoleman rajalla käynyt 92-vuotias mummoni. Mummoni ei koskaan ole ollut hanakka puhumaan ja tarinoimaan. Aiemmin hän oli sitä mieltä, että hänestä ei ikinä ole uskovaksi, kun uskovan tulee olla niin harras ja hyvä. Nyt hän oli vähällä menettää henkensä sydämen vajaatoiminnan ja verenmyrkytyksen vuoksi ja joutui sairaalaan antibioottitiputukseen useaksi viikoksi. Sairaalassa hän oli ollut lähellä kuolemaa. Hänelle oli tapahtunut jotain erikoista. Mummon päästyä kotiin, vierailimme hänen luonaan. Hänen hemoglobiininsa oli edelleenkin vain hiukan yli 80 ja hän oli todella uupunut. Hän nuokkui välillä istualtaan. Unet otettuaan, hän havahtui ja todisti silmät kirkkaina: ”Mikään muu elämässä ei kestä. Vain Jumala ja Jeesus pelastaa. Ja jokaisen tulisi pyytää anteeksi toisiltaan.”

Uskon, että kuoleman rajalla Pyhä Henki oli vahvistanut mummoani, ja hän oli kohdannut Jeesuksen uudella syvällisellä tavalla: ”…ja häntä minäkin rakastan ja ilmaisen hänelle itseni.” (Joh. 14:21).

Uskallatko sinäkin heittää omat epäilyksesi romukoppaan ja luottaa Jeesukseen Jumalanasi ja Pelastajanasi? Jos Jeesus pystyy auttamaan kuoleman rajalla, niin hän kykenee auttamaan kaikessa myös elämässä.

Heli