Ps. 95, Tit. 1

Ps. 95 Tit. 1

Ikäsyrjinnästä työpaikoilla ja työnhaussa puhutaan paljon. Seurakunnan johtajissa ja paimenissa (vanhimmat, kaitsijat) Raamattu sen sijaan arvostaa kokemusta, harkitsevaisuutta, itsensä hillitsemistä ja muita vastaavia avuja. Kirjeessä Timoteukselle Paavali neuvoo, että seurakunnan vanhimmaksi ei kannata valita vasta uskoon tullutta henkilöä, vaan mieluummin pidempään uskossa olleen (1. Tim. 3:6). Nämä ohjeet viittaavat siihen, että seurakunnan vastuuhenkilöillä kokemus ja myös riittävä ikä ovat toivottavia ominaisuuksia.

Kun Paavali puhui Tiitukselle seurakunnan vastuuhenkilöiden ominaisuuksista, hän asetti riman todella korkealle. Kykeneekö kukaan niin vaativaan tehtävään? Ymmärrän tästä ainakin sen, että seurakunnan johtajien, opettajien ja paimenten tehtävä ei ole helppo. Jos omassa perheessä on kovasti huolia, seurakuntalaisten huolehtimiseen voi jäädä heikosti energiaa.

Minut ja meidät on kutsuttu siunaamaan ja tukemaan johtajiamme, jotta he voisivat ja jaksaisivat toimia tehtävässään ja opettaa ja rohkaista meitä Jumalan sanalla. Jeesus on ihmiseksi tullut Jumalan sana. 

Psalmissa 95 jatkuu rukous, nyt kiitosrukouksena. Voimme yhtyä rukoukseen ja ylistää Jumalaa siitä, että hänen omaansa on kaikki, koko luonto sekä ihmiset.

Heli

Ps. 94, 2. Tim. 4

Ps. 94 2. Tim. 4

Psalmit ovat rehellisiä ja aitoja rukouksia. Psalmissa 94 rukoilija valittaa Jumalalle ja vaatii, että hän maksaisi ylvästelijöille, julkeasti puhuville, toisia sortaville ja murhaajille heidän ansionsa mukaan. Ennen ajattelin närkästyneenä, miten Raamattuun on voinut eksyä tällaisia rukouksia. Nyt ymmärrän, että Jumalalle ei tarvitse koskaan teeskennellä. Kaikki tunteet ovat tosia ja sallittuja. On parempi purkaa tunteet ja huutaa ne Jumalalle kuin padota ne. Padotut tunteet kun purkautuvat ennemmin tai myöhemmin ulos ja voivat aiheuttaa silloin hallitsematonta vahinkoa ympärillämme.

Tärkeät asiat toistuvat Raamatussa kerta toisensa jälkeen. Paavali kehottaa Timoteusta puuttumaan ikäviin ja vääristyneisiin asioihin ja asenteisiin kärsivällisesti opettaen: ”Julista sanaa, astu esiin sopivaan ja sopimattomaan aikaan. Nuhtele, moiti ja kehota, aina kärsivällisesti opettaen.”

Jeesus on Raamatun tärkein persoona, koko Raamatun punainen lanka. Hän muutti koko maailmanhistorian. Häntä on lupa pitää esillä, Paavalin sanoin sopivaan ja sopimattomaan aikaan, kuitenkin kärsivällisesti opettaen.

Rukoillaan, että uskallamme näyttää olevamme Jeesuksen seuraajia ja osoittaa sitä sanoin ja teoin niin sopivissa kuin sopimattomissa hetkissä.

Heli

Job 41, Gal. 5

Job 41 Gal. 5

Tässä pieni ajatusleikki. Oletetaan, että olet koko ikäsi haaveillut kartanosta kauniissa maisemassa. Siellä sinulla olisi mahdollisuudet harrastaa mitä haluat, ruokahuolto pelaisi ja tilaa riittäisi ystäville ja sukulaisille. Kartanossa sinulla olisi omaa rauhaa mutta myös mahdollisuus kokea yhteyttä isommallakin porukalla, jos niin tahtoisit.

Nyt sinulle tarjotaan perinnöksi unelmiesi täyttymystä. Sinun tulee vain valita kahdesta vaihtoehdosta: joko hyväksyt kaiken lahjana, ilman mitään erityisvelvoitteita tai sinulle annetaan loputon lista tehtäviä, jotka sinun tulee suorittaa moitteettomasti. Lisäksi sinun tulisi vielä osoittaa kaikkia mahdollisia hyveellisiä luonteenpiirteitä kuten kärsivällisyyttä, hyvyyttä, uskollisuutta, lempeyttä ja itsehillintää kaikissa tilanteissa. Jos teet yhdenkin virheen, menetät koko perinnön. Kumman vaihtoehdon valitsisit?

Äskeisen esimerkin valossa tuntuu järjettömältä valita tekojen tie. Lahjaksi vastaanottamisessa on vain yksi ongelma. Lahjan vastaanottaja jää kiitollisuuden velkaan lahjan saajalle. Emme ole enää täysin riippumattomia.

Paavali muistuttaa, että Kristus on vapauttanut meidät (Gal. 5:1) ja elämme täysin armon varassa. Jumala on kaiken lisäksi antanut sydämeemme Hengen (jae 5), joka lohduttaa, rohkaisee, ohjaa, antaa viisautta, parantaa ja tekee kaikkea hyvää. Henki myös vakuuttaa meidät siitä, että olemme Jumalan lapsia. Sen vuoksi on järjetöntä tavoitella Jumalan ja ihmisten hyväksyntää millään teoilla.

Paavali kirjoittaa vielä lihan teoista ja Hengen hedelmästä. Siinä astuu kuvaan kiitollisuus Jumalaa kohtaan. On luonnollista, että lahjan saaja tuntee kiitollisuutta lahjan antajaa kohtaa. Kiitollisuudesta haluamme miellyttää Jumalaa.

Hengen hedelmän saa aikaa Jumala, sitä ei voida tehdä. Hedelmä kypsyy ajastaan, kun hedelmäpuu ja sen oksat saavat riittävästi valoa, ravinteita ja vettä. Lihan teot sen sijaan tehdään, niissä me olemme aktiivisia.  Jos yritämme tehdä Hengen hedelmiä, niistä tuleekin itsekorostusta ja lihan tekoja.

Emme siis voi saada aikaan Hengen hedelmää itse. Se, mitä voimme tehdä, on antaa Hengen ohjata elämäämme (jae 16). Yhdellä yksinkertaisella kuvalla se on Jumalan päästämistä elämämme laivan ruoriin. Raamatun lukeminen ja sen neuvojen todesta ottaminen, uskovien yhteys seurakunnassa ja ehtoollisella käynti ovat käytännön keinoja Hengen ohjauksen etsimiseen.

Heli