2. Sam. 8, 2. Tim. 2

2. Sam. 8 2. Tim. 2

Takana on pari kiireistä päivää ja lyhyitä yöunia. Väsyneenä harkintakyky, josta eilen kirjoitin, helposti sumenee. Pienet asiat saattavat paisua mielessä suuriksi ja toisten ihmisten sanomisiin ja tekemisiin suhtautuu helposti kriittisemmin kuin olisi aihetta. Kun oma mieli ja voivat vaihtelevat, olen todella iloinen, että Jumala ei muutu. Jumala on luotettava.

Jumala on syvimmältä olemukseltaan uskollinen. Uskollisuutensa osoituksena Jumala tuli Jeesuksessa maan päälle ja meitä lähelle. Tuhlaajapoikavertauksen isä kertoo uskollisesta Jumalasta. Jeesuksen suhtautuminen opetuslapsiin, jotka hän valitsi, kertoo Jumalan uskollisuudesta.

Vaikka opetuslapsilla oli hyvin vähän uskoa (pelkäsivät myrskyssä Gennesaretinjärvellä), he toivoivat saavansa Jeesukselta mainetta ja kunniaa (“anna meidän hallita sinun oikealla puolellasi taivaassa”), he eivät jaksaneet tukea Jeesusta tämän elämän vaikeimmilla hetkillä Getsemanessa (kolme läheisintä ystävää nukkuu), he juoksivat pakoon, kun Jeesus vangittiin Getsemanessa ja jopa kielsivät tuntevansa Jeesuksen (Pietari ylipapin pihalla), Jeesus pysyi uskollisena.

“Jos olemme uskottomia, hän pysyy silti uskollisena, sillä omaa olemustaan hän ei voi kieltää.” (2. Tim. 2:13).

Mistä löytäisit toisen samanlaisen Jumalan?

Heli

2. Sam. 7, 2. Tim. 1

2. Sam. 7 2. Tim. 1

Silloin kun ongelmat vyöryvät päälle, ei ole varaa aikailla eikä pelätä. Ehkä Timoteus oli luonteeltaan varovainen ja arka. Kokemattomuus ja nuoruus vielä korostivat näitä piirteitä. Timoteus tarvitsi Paavalilta rohkaisua:

“Eihän Jumala ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman, rakkauden ja terveen harkinnan hengen.” (j. 7).

Ongelmatilanteissa tarvitsemme rohkeutta “tarttua härkää sarvista”.  Tarvitsemme voimaa toimia nopeasti. Tarvitsemme myös rakkautta ja toisten ihmisten kunnioitusta. Jotta voimme toimia toisten parhaaksi, meidän tulee käyttää harkintaa ja kyetä myös tunnistamaan tekojemme ja tunteidemme vaikuttimia. Terve harkinta auttaa. Joskus harkinta johtaa toimimaan tunteiden mukaan, toisinaan taas toisin kuin tunteet kertovat. Esimerkiksi ahdistuksen, epävarmuuden tai  pelon tunne  voi johtaa meidät välttelemään tärkeitä tilanteita, jos annamme niiden viedä.

Jukka Norvanto kertoi raamattuopetuksessaan, että laupias samarialainenkaan ei olisi pysähtynyt ja auttanut autiolla tiellä ryövättyä ihmistä, ellei hän olisi toiminut voiman, rakkauden ja terveen harkinnan hengessä. Voima oli uskallusta, rakkaus välittämistä ja sääliä lähimmäistä kohtaan ja terve harkinta  auttoi erottamaan halun paeta paikalta mahdollisimman nopeasti ja suojautua erämaaryöväreiltä lähimmäisenrakkauden vaatimuksesta, joka kutsui auttamaan pelosta huolimatta.

Jumalan lahjojen käyttö vaatii harjoittelua ja harjaantumista. Pistetään saamamme voima, rakkaus ja harkinta käyttöön taas seuraavan tilaisuuden tullen. Pyhä Henki auttaa meitä siinä. (vrt. jae 14).

Heli

2. Sam. 6, 1. Tim. 6

2. Sam. 6 1. Tim. 6

Eilen ihmettelin, miten Daavid pystyi säilyttämään nöyrän, rohkean ja moraalisesti tinkimättömän asenteen läpi elämänsä vaikeuksista ja menestyksestä huolimatta. Daavid oli kutsumukselleen uskollinen ja malttoi odottaa, että Jumala antoi Daavidille lupaamansa kuninkuuden.

Uskollisuuden hyve kuuluu myös Paavalin kehotuksessa Timoteukselle hoitaa tälle määrättyä tehtävää moitteettomasti ja tahrattomasti (1. Tim. 6:12, 14, 20).

Daavid oli kutsuttu soturiksi, kuninkaaksi ja Israelin kansan paimeneksi. Timoteus oli kutsuttu Paavalin avustajaksi ja työtoveriksi ja myöhemmin kristillisen seurakunnan opettajaksi ja paimeneksi.

Daavid ja Timoteus tarvitsivat vahvistusta ja rohkaisua jotta löysivät paikkansa ja jaksoivat pysyä uskollisina kutsumukselleen. Jumalan kutsu ja paikka meille saattaa välillä olla hukassa, ja tunnemme levottomuutta ja turhautumista. Silloin tarvitsemme rohkaisua. Uskallathan kertoa siitä jollekin luotettavalle ihmiselle tai ihmisille? Ja uskallathan pyytää asiaan rukousta, vaikka Kohtaamispaikan rukousringiltä?

Myrskyssä ja sateessa ei kannata rakentaa taloa eikä purkaa sitä. Elämän isoja päätöksiä ei kannata lähteä tekemään suuren tunnekuohun vallassa, vaan vasta, kun pystyy arvioimaan tilannettaan rauhallisemmin. Jumalan läsnäolon, joka tuo elämäämme siunauksen ja rauhan (vrt. 2. Sam. 6:12, Fil. 4:7 ja 1. Tim. 6:6).

Heli