Tekijä: Heli

Tuom. 21 1. Kor. 15

Tuomarien aika oli musta ajanjakso Israelin kansan historiassa. Israelin kansa oli jättänyt Jumalan käskyn vastaisesti vieraita kansoja elämään keskuuteensa Luvatussa maassa, eikä ollut tuhonnut noiden kansojen jumalien alttareita. Viattomilta vaikuttaneet pienet myönnytykset johtivat suurempiin. Uuden sukupolven israelilaiset ajautuivat palvelemaan kanaanilaisten jumalia, baaleja (Tuom. 2:7–11).

Israelilaiset eri puolilla Luvattua maata joutuivat ryöstelevien rosvojoukkojen kohteeksi ja vihollismielisten naapurikansojen armoille. Jumalan kansan johtajiksi asettamat tuomaritkin toivat vain hetkellisen avun, sillä israelilaiset eivät totelleet tuomareita. Jokainen toimi niin, kuin itse hyväksi näki (Tuom. 17:6 ja 21:25).

Kaaoksen aika johti moniin ahdinkoihin, väkivallantekoihin ja jopa sisällissotaan Benjaminin heimon ja muiden Israelin heimojen välillä (Tuom. 21). Kuin ihmeestä, Benjaminin heimo säästyi tuhoutumasta kokonaan.

Paavali tiesi, että Jeesuksen ylösnousemus on kristinuskon ydinopetus ja ruumiillinen ylösnousemus odottaa jokaista uskovaa. Keskeistä oppia ei ole lupa peukaloida ilman, että uskon voima katoaa.

Sen vuoksi Paavali oikaisee Korintin nuorta seurakuntaa tiukoin sanakääntein. Jeesuksen ylösnousemuksella oli runsas määrä todistajia, joista moni näki Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen täydessä päivän valossa. Jeesuksen opetuslasten täyskäännös piilottelevista pelkureista rohkeiksi ylösnousemuksen julistajiksi ja Paavalin muuttuminen kristittyjen vainoajasta Kristuksen apostoliksi todistavat myös, että kyseessä ei ollut ihmisten keksintö vaan todellinen ihme.

Paavali kuvasi Korintin nuorille kristityille myös sitä, millainen ihminen tulee olemaan ylösnousemuksen jälkeen. Sairaus ja kuolema jäävät toiseksi, kun saamme kuolemattoman, katoamattoman ja täynnä voimaa olevan, hengellisen ruumiin.

Heli

4. Moos. 11 Matt. 25

Erämaassa Israelin kansa kyllästyi kapeaan leipään ja päivästä toiseen samana toistuvaan ruokaan, mannaan. Kansa alkoi nurista ja valittaa Moosekselle. Myös Mooseksen mitta täyttyi ja hän vei valitukset Jumalalle. Tekivätkö kansa ja Mooses väärin, kun he valittivat?

Tekstissä kerrotaan, että Jumala suuttui. Siitä huolimatta hän kuuli valitukset ja vastasi niihin: kansa sai kauan kaipaamaansa liharuokaa ja Mooses avukseen seitsemänkymmentä kokenutta miestä kansan johtamiseen ja riita-asioiden selvittelyyn. Kaikki mikä meitä painaa, kannattaa siis viedä eteenpäin oikeaan osoitteeseen, Jumalalle. Filippiläiskirjeessä neuvotaan, että huolet tulisi viedä Jumalalle rukoillen, anoen ja kiittäen (Fil 4:6). Siis aika lailla eri tavoin kuin israelilaiset tekivät! Epäkohdat on hyvä viedä myös asiasta vastaaville johtajille tai esimiehille. Tarvitsemme kuitenkin rutkasti viisautta ja nöyryyttä, että osaisimme nostaa epäkohdat esiin rakentavammin kuin Israelin kansa.

Jeesus kuvaa lopun aikoja vertauksella morsiusneidoista. Kun sulhasen odotus venyi, sekä viisaat että tyhmät morsiusneidot väsähtivät odotukseen ja nukkuivat kesken kaiken. Mutta vain viisaat morsiusneidot olivat varautuneet siihen, että jos odotus venyy, hääpaikan löytämiseen pimeässä yössä tarvitaan valoa: he ottivat mukaansa ylimääräistä öljyä (Matt. 25:4).

Tiedämme, että öljy on Pyhän Hengen vertauskuva. Ilman Pyhää Henkeä uskomme sammuu. Into hiipuu nopeasti. Koska Raamattu on hyvin käytännöllinen kirja, Heprealaiskirjeessä annetaan tähänkin ongelmaan hyvä lääke:

”Pitäkäämme huolta toinen toisestamme ja kannustakaamme toisiamme rakkauteen ja hyviin tekoihin. Me emme saa lyödä laimin seurakunnan kokouksia, niin kuin muutamilla on tapana, vaan meidän tulee rohkaista toisiamme, sitä enemmän, mitä lähempänä näette Herran päivän olevan.” (Hepr. 10:24–25).  

Heli

4. Moos. 10 Matt. 24

Israelin kansa oppi lähtemään liikkeelle ja kulkemaan erämaavaelluksen aikana hyvässä järjestyksessä heimoittain. Se oppi kulkemaan sotajoukon tavoin. Israelilaiset oppivat myös seuraamaan Jumalan johdatusta: pilvi suojasi ja ohjasi kansan liikkumista ja leeviläisten kantama liitonarkku, jossa lepäsi Jumalan läsnäolo, etsi kansalle levähdys- ja leiriytymispaikat. Israelilaiset oppivat taitoja ja elämänasennetta, jota he tarvitsivat myöhemmin taisteluissa luvatusta maasta ja muussa elämässä.

Mitä Jumala opettaa minulle ja sinulle kuivien, samanlaisina toistuvien elämänvaiheiden aikana tai aikoina, jolloin olemme jaksamisemme rajoilla?*

Lopun merkeistä puhuessaan Jeesus avaa ikkunan toisenlaiseen todellisuuteen, kuin mitä silmämme näyttävät meille. Taistelut, vainot ja ahdistus ovatkin merkki kevään tulosta, Jumalan valtakunnan läheisyydestä.

Heli

Jatka lukemista ”4. Moos. 10, Matt. 24”