Tekijä: Heli

Ruut 1 1. Kor. 16

Ruutin kirja on kertomus siitä, miten Jumalan johdatus ilmenee elämän olosuhteiden kautta. Ruutin kirja kertoo yhden israelilaisen perhekunnan tarinan nälänhädän koettelemasta Israelista tuomarien aikana. Israelilainen Elimelek joutui lähtemään vaimonsa Noomin ja kahden poikansa kanssa viljavasta Betlehemistä (Betlehem = leivän talo) nälänhädän vuoksi siirtolaiseksi naapurimaahan Moabiin, jota kutsuttiin likaämpäriksi tai kaatopaikaksi.

Nälänhätä, siirtolaisuus, pakolaisuus, jopa kuolema, voivat olla osa Jumalan johdatusta matkalla, jossa Jumala muokkaa meistä ihmisiä, jollaisiksi meidät on luotu. Jumalalle ei riitä, mikään muu kuin täydellisyys. Jeesuskin sanoi: Olkaa täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen.” Kirjailija C.S. Lewis on todennut jotenkin niin, että meidän tulee ottaa tosissamme se, että Jumala haluaa muuttaa meissä kaiken.

Vastoinkäymiset voivat pakottaa meidät liikkeelle ja paikkoihin, joissa Jumala tulee entistä todellisemmaksi sekä itsellemme että ihmisille, joita emme muuten kohtaisi.   

Paavali neuvoo korinttilaisia laittamaan joka viikko syrjään varoistaan Jerusalemin kristittyjen auttamiseksi (1. Kor. 16:2). Suunnitelmallisuus on hyvä tapa myös Jumalalle antamisessa.

 

Heli

Tuom. 21 1. Kor. 15

Tuomarien aika oli musta ajanjakso Israelin kansan historiassa. Israelin kansa oli jättänyt Jumalan käskyn vastaisesti vieraita kansoja elämään keskuuteensa Luvatussa maassa, eikä ollut tuhonnut noiden kansojen jumalien alttareita. Viattomilta vaikuttaneet pienet myönnytykset johtivat suurempiin. Uuden sukupolven israelilaiset ajautuivat palvelemaan kanaanilaisten jumalia, baaleja (Tuom. 2:7–11).

Israelilaiset eri puolilla Luvattua maata joutuivat ryöstelevien rosvojoukkojen kohteeksi ja vihollismielisten naapurikansojen armoille. Jumalan kansan johtajiksi asettamat tuomaritkin toivat vain hetkellisen avun, sillä israelilaiset eivät totelleet tuomareita. Jokainen toimi niin, kuin itse hyväksi näki (Tuom. 17:6 ja 21:25).

Kaaoksen aika johti moniin ahdinkoihin, väkivallantekoihin ja jopa sisällissotaan Benjaminin heimon ja muiden Israelin heimojen välillä (Tuom. 21). Kuin ihmeestä, Benjaminin heimo säästyi tuhoutumasta kokonaan.

Paavali tiesi, että Jeesuksen ylösnousemus on kristinuskon ydinopetus ja ruumiillinen ylösnousemus odottaa jokaista uskovaa. Keskeistä oppia ei ole lupa peukaloida ilman, että uskon voima katoaa.

Sen vuoksi Paavali oikaisee Korintin nuorta seurakuntaa tiukoin sanakääntein. Jeesuksen ylösnousemuksella oli runsas määrä todistajia, joista moni näki Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen täydessä päivän valossa. Jeesuksen opetuslasten täyskäännös piilottelevista pelkureista rohkeiksi ylösnousemuksen julistajiksi ja Paavalin muuttuminen kristittyjen vainoajasta Kristuksen apostoliksi todistavat myös, että kyseessä ei ollut ihmisten keksintö vaan todellinen ihme.

Paavali kuvasi Korintin nuorille kristityille myös sitä, millainen ihminen tulee olemaan ylösnousemuksen jälkeen. Sairaus ja kuolema jäävät toiseksi, kun saamme kuolemattoman, katoamattoman ja täynnä voimaa olevan, hengellisen ruumiin.

Heli

4. Moos. 11 Matt. 25

Erämaassa Israelin kansa kyllästyi kapeaan leipään ja päivästä toiseen samana toistuvaan ruokaan, mannaan. Kansa alkoi nurista ja valittaa Moosekselle. Myös Mooseksen mitta täyttyi ja hän vei valitukset Jumalalle. Tekivätkö kansa ja Mooses väärin, kun he valittivat?

Tekstissä kerrotaan, että Jumala suuttui. Siitä huolimatta hän kuuli valitukset ja vastasi niihin: kansa sai kauan kaipaamaansa liharuokaa ja Mooses avukseen seitsemänkymmentä kokenutta miestä kansan johtamiseen ja riita-asioiden selvittelyyn. Kaikki mikä meitä painaa, kannattaa siis viedä eteenpäin oikeaan osoitteeseen, Jumalalle. Filippiläiskirjeessä neuvotaan, että huolet tulisi viedä Jumalalle rukoillen, anoen ja kiittäen (Fil 4:6). Siis aika lailla eri tavoin kuin israelilaiset tekivät! Epäkohdat on hyvä viedä myös asiasta vastaaville johtajille tai esimiehille. Tarvitsemme kuitenkin rutkasti viisautta ja nöyryyttä, että osaisimme nostaa epäkohdat esiin rakentavammin kuin Israelin kansa.

Jeesus kuvaa lopun aikoja vertauksella morsiusneidoista. Kun sulhasen odotus venyi, sekä viisaat että tyhmät morsiusneidot väsähtivät odotukseen ja nukkuivat kesken kaiken. Mutta vain viisaat morsiusneidot olivat varautuneet siihen, että jos odotus venyy, hääpaikan löytämiseen pimeässä yössä tarvitaan valoa: he ottivat mukaansa ylimääräistä öljyä (Matt. 25:4).

Tiedämme, että öljy on Pyhän Hengen vertauskuva. Ilman Pyhää Henkeä uskomme sammuu. Into hiipuu nopeasti. Koska Raamattu on hyvin käytännöllinen kirja, Heprealaiskirjeessä annetaan tähänkin ongelmaan hyvä lääke:

”Pitäkäämme huolta toinen toisestamme ja kannustakaamme toisiamme rakkauteen ja hyviin tekoihin. Me emme saa lyödä laimin seurakunnan kokouksia, niin kuin muutamilla on tapana, vaan meidän tulee rohkaista toisiamme, sitä enemmän, mitä lähempänä näette Herran päivän olevan.” (Hepr. 10:24–25).  

Heli