Tekijä: Heli

3. Moos. 25 Matt. 19

Sapattivuosi ja riemuvuosi opettivat israelilaisille sen, että maa on Jumalan, ja kaikki maan sato on Jumalan lahjaa ihmisille. Sapattivuosi ja riemuvuosi opettivat myös tervettä riippuvaisuutta ja luottamusta Jumalaan. Jumala lupasi pitää kansastaan huolen silloinkin, kun he lepäisivät.

Vaikka yhteiskunta ympärillämme pyörii kellon ympäri, me ihmiset tarvitsemme edelleen lepoa päivittäin, viikoittain ja vuosittain.

Israelilaiset eivät saaneet käydä lepopäivänä kauppaa. Myös me tarvitsemme lepopäiviä, jolloin emme hoida omia ”bisneksiämme”. Minulle on tyypillistä suunnitella viikonloppuihin tai vapaapäiviin loputon lista töitä, jotka tulisi saada tehtyä ja tapaamisia, joita ei ole muuten ole ehtinyt hoitaa. Harrastukset ja elämyksetkin voivat uuvuttaa, jos havittelemme enemmän kuin elämäämme tällä hetkellä mahtuu.

Lepopäivänä on lupa pitää taukoa velvollisuuksista ja jättää töitä ”makaamaan”. On lupa antaa kiinnostavienkin asioiden mennä ohi. Nykymenolle tyypillinen ilmiö FOMO (fear of missing out) eli pelko siitä, että menetämme jotain olennaista, jos emme ole monessa mukana voi kääntyä JOMOksi (joy of missing out) eli iloksi siitä, että meidän ei tarvitse olla kaikessa mukana. On vapauttavaa huomata, että maailma pyörii ilman meitäkin ja meistä pidetään huolta vähemmälläkin vouhottamisella.

Englanninkielisessä Raamatussa psalmissa 46:11 sanotaan: ”Be still and know that I am God”,” eli ”Olkaa hiljaa, olkaa paikoillanne, heretkää – – – ja tietäkää, että minä olen Jumala.” Lepo auttaa näkemään asioita, joita kovassa vauhdissa ei pysty erottamaan. Senkin, että Jumala on Jumala ja hän pitää meistä huolen.

Heli

2. Moos. 24 Joh. 6

Kertomus, jossa Jeesus ruokkii viidellä leivällä ja kahdella kalalla viisituhatta miestä ja lisäksi toisen mokoman naisia ja lapsia, on ainut kaikissa neljässä evankeliumissa kerrottu tunnusteko. Sen vuoksi sitä voidaan pitää Jeesuksen tunnusteoista merkittävimpänä.

Kun Jeesus kysyi opetuslapsiltaan, mistä nälkäiseksi käyville ihmisjoukoille saisi ostettua syötävää, Filippus otti heti esille laskimen ja selvitti, ettei edes kahdensadan päivän palkka, kaksisataa denaaria, riittäisi ihmisten tarvitseman ruokamäärän ostamiseen. Andreas sen sijaan oli kulkenut ihmisjoukossa ja havainnut, että paikan päällä olevilla ihmisillä oli resursseja, joiden perään Jeesus kyseli. Ainakin pikkupoika, jolla oli eväänä viisi ohraleipää ja ja kaksi kalaa.

Filippus, Andreas ja muut opetuslapset sekä koko kansanjoukko saivat unohtumattoman opetuksen. Kun pienen pojan vaatimattomat eväät annettiin Jumalalle, Jumala ruokki niillä tuhansia ihmisiä. Ruokkimisihme ei ollut silmänkääntötemppu, ja siitä todisteena olivat jäljelle jääneet kaksitoista korillista leipää.

Mikä on se vähä, jota sinä ja minä suojelemme omassa ”nyssäkässämme”?  Jumala voi ottaa käyttöönsä senkin ja moninkertaistaa sen tuoman siunauksen.

Heli

2. Moos. 23 Joh. 5

Kun Jeesus pysähtyi Betesdan lammikolla vuosikausia sairastaneen miehen kohdalle ja kysyi: ”Tahdotko tulla terveeksi?”, vastaus oli ilmeinen. Tietenkin mies tahtoi! Sitä vartenhan hän oli maannut lammikon äärellä jo ikuisuudelta tuntuneen ajan.

Miehen koko huomio oli kiinnittynyt lammikkoon ja hän odotti hetkeä, jolloin lammen vesi alkaisi kuohua. Ehkä hän vihdoinkin saisi tilaisuuden päästä parantavaan veteen, kuten kerrottiin. Jeesus kyllä tiesi miehen vastauksen. Kysymyksellään hän sai miehen nostamaan katseensa itseensä.

Mekin voimme kaivata jotakin niin kovasti, että kaipaus vie kaiken huomiomme. Ainakin minulle on käynyt monesti niin. Ammatinvalinta, työ tai sen puute, taloudelliset ongelmat, kaipaus saada parisuhde, puoliso sekä lapsia ovat kaikki olleet suuren kaipauksen kohteita. Toiset toiveeni ovat täyttyneet, joitakin vastauksia olen joutunut odottamaan pitkään. Joihinkin pyyntöihini Jumala on nähnyt hyväksi vastata toisin.

Jeesus välittää meistä enemmän kuin ymmärrämme. Ja Jeesuskin kaipaa. Hän kaipaa, että nostamme katseemme omista tarpeistamme häneen. Hänellä on valta täyttää mutta myös muuttaa kaipauksemme. Vaikka Jeesus ei vastaisi toivomallamme tavalla, hän antaa enemmän: Jumalan rauhan, joka ylittää kaiken ymmärryksen niin, että pysymme Jeesuksessa (Fil. 4:7). Sen myötä voimme löytää enemmän kuin alun perin pyysimme: Jumala voi muovata meistä käyttöönsä astian, jota hän juuri nyt tarvitsee siunatakseen ja pelastaakseen monen muunkin kuin meidän oman elämämme.

Heli