Dan. 4, Mark. 10

Dan. 4 Mark. 10

Olen monta kertaa miettinyt, miksi Jeesus ottaa lapsen Jumalan valtakunnan esikuvaksi. Onhan pieni lapsi myös itsekeskeinen ja hänen tarpeensa tulevat ennen kaikkea muuta. Jeesus itse tarkentaa: ”Joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse. (j. 15)”. Sanoma piilee vastaanottamisessa. Pieni lapsi ei epäile, onko hän lahjan arvoinen. Kun hän saa lahjan, hän ottaa sen muitta mutkitta vastaan ja alkaa leikkiä sillä.

Tämä päivä on hyvä päivä opetella lapsenkaltaista Jumalan hyvyyden vastaanottamista. Saamme ottaa vastaan pelastuksen ja kaikki muutkin Jumalan lahjat vastaan epäröimättä. Ja jos hyvyyttä tuntuu puuttuvan, voimme lapsen tavoin pyytää ja jopa kärttää Jumalalta, että hän vastaa pyyntöihimme (vrt. Mark. 11:24).

Heli

Dan. 3, Mark. 9

Dan. 3 Mark. 9

Oletko sinä koskaan tuskaillut, että Jumala on jotenkin kaukana ja ettei hän ole puhunut sinulle henkilökohtaisesti pitkiin aikoihin? Onkohan Jumala unohtanut minut? Luulen, että ainakin minä etsin silloin Jeesusta eri paikasta kuin missä hän on.

Saatan etsiä sisäistä rauhaa ja voimakasta tunnetta Jumalan läsnäolosta. Elämä kuitenkin etenee tavanomaista rataansa ilman erityisiä ilmestyksiä tai tunnekokemuksia. Tai sisäisen rauhan sijasta ympärillä velloo täyttymättömien tarpeiden meri. Kohtaamme ihmisiä, yksi toistaan tarvitsevampia.

Jeesus muistuttaa, että silloin, kun otamme vastaan yhden heikoimmista ja eniten apua tarvitsevista lähimmäisistämme, silloin otammekin vastaan hänet!

Jeesus itsekään ei rakastunut pyhiin hetkiin. Hiljaisuudessa rukoiltuaan hän aina palasi ihmisten keskelle. Kirkastusvuorella se oli Pietari, ei Jeesus, joka halusi tehdä majan ja jäädä vuorelle (j. 5–7)!

Heli

Dan. 2, Mark. 8

Dan. 2 Mark. 8

Markuksen evankeliumissa Jeesusta seuraa tavallinen kansa. Jeesuksen vastustajia puolestaan ovat fariseukset ja kirjanoppineet sekä Herodes. Joissakin kohdissa kirjanoppineet liittoutuvat Heroksen kannattajien kanssa, jotta saisivat Jeesuksen kiinni Mooseksen lakia tai Rooman valtaa vastaan asettumisesta (vrt. esim. Mark. 12:13).

Jeesus varoittaa opetuslapsiaan Heroksen ja fariseusten hapatteesta. Mitä hän tarkoittaa? Fariseusten hapate oli uskoa ihmisen tekoihin ja ihmisten tekemien sääntöjen noudattamista. Myös Heroksen hapate oli uskoa ihmisen tekoihin, erityisesti ihmisen valtaan.

Jeesuksen seuraaminen on toisenlaista. Se on itsemme kieltämistä, omien tekojemme mitättömyyden näkemistä ja Jeesuksen varaan jäämistä (j. 34–35).

Heli