Joos. 1 Jaak. 5

Joos. 1

Jaak. 5

Luku etenee muutaman eri aiheen parissa. Alussa on varoitus meille kaikille rikkaille, joiksi meitä voidaan varmaan kutsua täällä pohjoisessa hyvinvointivaltiossa. Rikkaus ja varsinkin sen kokoaminen antaa vääränlaisen turvallisuudentunteen, jolloin Jumala ja köyhät saattavat unohtua. Sen sijaan oikea elämäntapa Jaakobin ohjeen mukaan on auttaa hädässä olevia:“Puhdasta, Jumalan ja Isän silmissä tahratonta palvelusta on huolehtia orvoista ja leskistä, kun he ovat ahdingossa, ja varjella itsensä niin, ettei maailma saastuta” (Jaak.1:27).

Herran tulon kärsivälliseen odotukseen lisäisin luvun viimeisen aiheen rukouksesta. Meitä kehotetaan rukoilemaan ja laulamaan kiitosvirsiä Herran tuloon asti ottaen mallia Elian kestäväisyydestä. Parantavaan rukoukseen liitetään öljyllä voitelu, uskossa lausuttu rukous sekä syntien tunnustaminen. “Vanhurskaan rukous on voimallinen ja saa paljon aikaan”. Tuttuja toimia myös Kaupunginkirkon iltamessuissa! Toivottavasti saamme nähdä ja kuulla myös paljon parantumisia! 

”Herra siunatkoon meitä ja varjelkoon meitä…

Juha

4 Moos. 7 Luuk. 8

4 Moos. 7

Luuk. 8

Kevät on kylvämisen aikaa. Huomasin, miten vaikea on saada aikaa hyvä maaperä kylvöön. Vaimo lähetti minut asialle hakemaan kylvömultaa ja niinhän siinä sitten kävi, että en onnistunut tässä vaativassa tehtävässä, vaan väärä multasäkki kainalossa tulin kotiin. Seuraavana aamuna huomasin keittiössä lautasen, jossa oli märkä paperi ja mielessäni harmittelin, että onpa taas siivous jäänyt kesken, mutta onneksi minä osaan laittaa roskat oikeaan paikkaan. Jälkeen päin tuli mieleen, että mikähän paperi se oli kun siinä oli jotain pilkkuja. Menin tarkastamaan tilanteen ja tajusin, että olin toiminut vertauksen Paholaisen tavoin keskeyttäen kasvun mahdollisuuden. Onneksi siemenet ja paperi olivat aika hyvässä kunnossa ja levittelin ne takaisin lautaselle. No nyt ovat siemenet jo hyvässä maassa, kylvö- ja taimimullassa, joten kaikki hyvin toistaiseksi ja hyvää satoa odotellaan;)

“Mutta hyvään maahan pudonnut siemen tarkoittaa niitä, jotka sanan kuultuaan pysyvät siinä puhtain ja ehein sydämin ja kestävinä tuottavat satoa” (15). 

Tämä kylväjävertaus on aika poikkeuksellinen, sillä yllättäen Jeesus selittää sen yksityiskohtaisesti opetuslasten sitä kysyessä. Neljästä erilaisesta kylvömaasta ainoastaan hyvään maahan pudonneet siemenet tuottivat kasvun ja satakertaisen sadon. 

Meidät kaikki on kutsuttu kylvämään Jumalan sanaa. Sitä on kylvettävä kaikkialle, sillä koskaan ei tiedä, minkälainen on kenenkään sydämen maaperä. Yllättäviä asioita voi tapahtua Jumalan sanan kautta. Itse olen päässyt Jumalan puhuteltavaksi useasti juuri sanan kautta. Muistan, miten laulu “Etsikää ensin Jumalan valtakuntaaa…” puhutteli minua ennen Jeesuksen löytymistä. Tuli myös mieleen tapaus, kun olimme odottelemassa lähtöpäätöstä lähetyskentälle. Silloin päivän jakeeksi tuli Apostolien teoista (7:3) sanat “Lähde maastasi ja sukusi parista ja mene maahan, jonka minä sinulle osoitan”. Sanoin vaimolle, että lähtö tuli ja niinhän siinä sitten kävi.

Sanan kylväminen ei ole helppoa. Se vaatii vaivaa ja rohkeutta. Tuli mieleen myös toinen tapa evankelioida Jeesuksen esimerkkiä seuraten. “Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme” (Joh. 1:14). Jeesuksen kanssa voimme olla Hänen kirjeitään, joita luetaan. Meillä kaikilla on ystäviä ja tuttuja, jotka seuraavat elämäämme ja tekemisiämme. Fransiskus Assisilaisen on kerrottu sanoneen viisaasti jotenkin tähän tapaan: ”Menkää kaikkeen maailmaan ja julistakaa evankeliumia. Ja jos on aivan pakko, käyttäkää siihen sanoja!”

Juha

4 Moos. 6 Luuk. 7

4 Moos. 6

Luuk. 7

“Sokeat saavat näkönsä ja rammat kävelevät, spitaaliset puhdistuvat ja kuurot kuulevat, kuolleet herätetään henkiin ja köyhille julistetaan ilosanoma. Autuas se, joka ei minua torju” (22). Näitä Jesajan ennustamia asioita Jeesus toteutti kohtaamiensa ihmisten kanssa. Jesajan otsikkona on “Israel saavuttaa rauhan ja onnen”.

Tähän otan nyt mukaan myös VT:n lukukappaleesta Herran siunauksen (22-26). Kun Jumalan nimi laskettiin kansan ylle, Jumalan läsnäolo ja sen myötä hänen hyvyytensä tuli kansan osaksi. Siunaaminen tärkeä tapa, jolla mekin voimme edistää Valtakunnan asioita ja agendaa meidän keskuudessamme. Kun Jumala siunaa, niin näitä Luukkaassa mainittuja asioita tapahtuu! Siunaus on Jumalan läsnäoloa, huolenpitoa, varjelusta, armoa, rauhaa ja onnea, jota vain Jumala voi meille antaa. 

Mietiskelin vielä vähän tarkemmin, mitä Herran siunauksessa sanotaan. Kun useasti sillä siunaa, niin helposti unohtuu tehdä se ajatuksen kanssa. Siinä voidaan nähdä kolme osaa. Ensin siunaus koskee Jumalan isällistä huolenpitoa ihmisen koko elämästä kun hänen hyvyytensä tulee ihmisen osaksi. Seuraavaksi Jumalan kirkkaus ja armo tulevat todeksi. Kolmanneksi Jumalan hyväksyvät ja rakastavat kasvot mahdollistavat turvallisen ja läheisen kohtaamisen, jonka seurauksena voimme uskoa ja kokea rauhan hänen kanssaan. Kun me siunaamme Herran nimeen, hän antaa siunauksen.

Siunailin viime syksyn Mission innoittamana muutamaa tuttua BLESSin mukaan. Joitain asioita näin tapahtuvan parin miehen elämässä tuona aikana. Toinen meni 30 vuoden seurustelun jälkeen naimisiin Kortepohjan kirkossa, mikä oli kyllä melko ihmeellinen asia! Toisella miehellä todettiin ärhäkkä syöpä, joka on nyt onneksi saatu hoidettua. En tiedä siunasiko Jumala heitä näillä tapahtumilla, mutta eniten rukoilin heidän hengellisen heräämisen puolesta. Siitä ei ole tullut vielä mitään ilmi, joten kannattaisi varmaan jatkaa siunaamista.

Eli eiköhän siunata nyt heti jotakin ystävää lähellä tai kaukana Herran siunauksella?

Juha