Tekijä: Kyyrä

Jes. 48 Ilm. 4

Tästä luvusta nousi esiin teemaksi kiitollisuus. Nykyisin on paljon esillä positiivinen psykologia esim. kiitollisuuspäiväkirjoineen, joiden avulla voi paremmin huomata ja arvostaa arjen myönteisiä asioita. Kiitollisuuden on todettu mm. parantavan unta sekä vähentävän stressiä ja sairauksia.

Kun tähän lisätään vielä tietoisuus rakastavasta Jumalasta, ei liene mahdotonta löytää ja yhtyä jo nyt jotain luvussa koettuun mahtipontiseen Jumalan ylistykseen, kunnioitukseen ja kiitokseen. Se lähtee siitä että  ymmärtää paikkansa Jumalan maailmassa ja muistaa saamansa hyvän. Kaikki on Jumalan omaisuutta ja Jumala hallitsee ja myös ylläpitää kaikkea olevaista. ”Jumala ei kylläkään ole kaukana yhdestäkään meistä: hänessä me elämme, liikumme ja olemme” (Apt 17:27-28). ”

Asian ydin on siinä, että tunnistaa tulleensa rakastetuksi. Kiitollisuus nousee kokemuksesta, että on rakastettu. Jumalan hyvien tekojen ja siunausten muistaminen tuo rakkauden esiin kiitoksena ja rakkauden tekoina. Olkaamme rakkauden ja kiitoksen ihmisiä myös toinen toisillemme!

Voittojakeeksi sopiinee:” Ja suuri voitto onkin jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa” (1.Tim 6:6).

Juha

Jes. 47 Ilm. 3

Voittamisen pohdiskelu jatkuu. Jeesus haastaa jokaista seitsemästä seurakunnasta ”voittamaan”. Alkuperäisten seitsemän vastaanottajaseurakunnan haasteet liittyivät kompromisseihin uskon suhteen. Usein näiden myönnytysten takana oli menestyksen tavoittelu. Sardes oli kuollut, jonka piti herätä voittamaan. Voittaminen on tärkeää, mutta vaikeaa ja vaatii ponnistelua sekä kestäväisyyttä.

Luin jouluna Hintsasta kertovaa kuolevan miehen päiväkirjaa ja voittamisesta tuli mieleen myös hänen aiempi kirjansa Voittamisen anatomia. Siitä jäi mieleen ajatus, että menestys on hyvinvoinnin sivutuote. Uudessa kirjassa keskitytään enemmän menestyksen ympyrän kuuden osa-alueen coreen eli ytimeen. On tärkeä löytää kuka olen eli mistä identiteettini koostuu, mikä on elämäni päämäärä eli mitä haluan, ja onko elämänhallinnan taitoni kunnossa. Vaikka Hintsan lähtö tulikin kaikkien mielestä liian pian, sai syöpäsairas mies reilun vuoden ajan pohtia myös iankaikkisuus-corea eli omaa suhdettaan Jumalaan. Hintsan tavoitelauseeksi muovautui auttaa ihmisiä parempaan elämään ei vain tässä ajassa, vaan myös tulevassa. Eikä vain tulevassa, vaan myös tässä ajassa. Kirja herätteli tunteeni ja ajatukseni liikkeelle pohtimaan myös omaa elämääni.

Loppuun sopii mainiosti kutsu Jeesuksen läheisyyteen:” Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän” (20).

Juha

Jes. 46 Ilm. 2

Nyt alkavat seurakuntien puhuttelut, joiden hengellisen tilan Jeesus toi esille. Vaikka jokainen kirje on suunnattu yhdelle seurakunnalle, se päätetään sanoen: ”mitä Henki seurakunnille sanoo”. Tästä voinee tehdä sen johtopäätöksen, että kirje on tarkoitettu koko Kristuksen ruumiille eli meille kaikille.

Kaikki puhuttelut seurakunnille noudattavat samaa kaavaa. Ensin kerrotaan seurakunnan nimi, jonka jälkeen Kristusta kuvataan jollain ensimmäisen luvun kuvauksesta otetulla ominaisuudella. Tämän jälkeen kirkon Herra lausuu tuomionsa seurakunnan tilanteesta – missä se on mennyt vikaan ja missä se on tehnyt oikein. Seurakunnalle annetaan ohjeet tulevaa varten, ja lopuksi lausutaan lupaus ”sille, joka voittaa”. Yleensä hämmennyksen aiheuttaja on Saatana ja pahan voimat, jotka näyttävät olevan arkipäivää kaikkialla.

Vaikka seurakunnille annetaan myös positiivista palautetta, niin jostain syystä itse pysähdyn useimmin vaikeuksiin ja haasteisiin. Seurakuntien ongelmia tässä luvussa olivat luopuminen ensi ajan rakkaudesta ja harhaopit tai niiden suvaitseminen. Smyrna selvisi ilman moitteita. Näistä arvioinneista löytää vastakaikua myös omassa sydämessä! ”Jolla on korvat, se kuulkoon!”

Jäin vielä jumiin tuon voittamisen kanssa. Voisiko se olla Paavalin sanoittamana:” Olen kilpaillut hyvän kilpailun, olen juossut perille ja säilyttänyt uskoni” (2. Tim 4:7). Siinäpä tavoitetta tulevaan!

Juha