Saarn. 1, Fil. 2

Saarn. 1 Fil. 2

Fil. 2 Kutsu nöyryyteen ja palveluun

Meillä on vihkisormuksissamme muutama jae tästä toisen luvun alusta. En muista, miksi juuri nämä jakeet valitsimme, mutta hyvänä muistutuksena ne ovat olleet matkan varrella. Vaikka Paavali puhuu seurakunnalle, sopii ohje hyvin myös parisuhteen perustaksi. Pysymme yhdessä ja kasvamme rakkaudessa, kun etsimme yhteyttä toisiimme ja itseemme Kristuksen tuntemisen kautta. Rakkaus, hellyys, myötätunto, sopu ja sama mieli ovat tärkeitä ihmissuhteen rakennusaineita. Luonteen kasvusta ja toisen palvelemisen tärkeydestä ajatuksia herättelee Kristuksen nöyryys ja esimerkki.

Juha

Snl. 31, Fil. 1

Snl. 31 Fil. 1

Fil. 1

Alkuun vähän taustaa kirjeestä. Paavali vangittiin ja vietiin Roomaan kahleissa, jossa hän odotteli oikeudenkäyntiä kotiarestissa 2 vuotta. Siellä hän kirjoitti kirjeen Filippin seurakunnalle, joka oli ensimmäinen Euroopan kohde, johon Paavali perusti seurakunnan aika pikaisen visiitin avulla. (Apt 16).

Nykyään puhutaan paljon itsensä tuntemisen merkityksestä hyvinvoinnin ja onnellisuuden lisääjänä. Pelkkä fyysinen terveys ei takaa onnellisuutta, vaan on tärkeää tietää kuka on ja mitä haluaa elämältään. Paavali on kyllä hyvä esimerkki tästä. Hän oli oppinut mies, jolle oli kertynyt sekä maallista ja hengellistä viisautta. Hän kutsuu itseään Jeesuksen palvelijaksi ja oli löytänyt Jeesuksen armon ja rauhan. Hänen elämäntehtävänsä oli levittää evankeliumia Jumalan valittuna aseena!

Aika rajulta kuulostaa ja näyttää kuitenkin Paavalin elämä, sillä hän haluaa laittaa kaiken peliin:”Minulle elämä on Kristus ja kuolema on voitto” (21)” Uskollisena kutsulleen hän saikin tosi paljon aikaiseksi kristinuskon levittäjänä ja vakiinnuttajana. Jumala käytti Paavalia ihmeellisellä tavalla, jossa näkyy suurena evankeliumin voima ja Jeesuksen tuntemisen kautta tapahtuva muutos. Onneksi hänen tunne-elämänsä oli vielä vahva ja hengissä, vaikka hän kuolemaansa ehkä jo odottelikin. Se luo kirjeeseen inhimillisen, rakkaudentäyteisen ja luottavaisen sävyn, jota hän vankilassakin kokee. Kirjettä filippiläisille kutsutaankin ilon kirjeeksi.

Evankeliumin työhön hän esimerkillään kutsuu myös filippiläisiä välillä suorasanaisesti ja toisinaan kiitokseen ja iloon käärittynä rukouksena. Hän on luottavainen ja suuri uskossaan siihen, että Jumala tekee työnsä valmiiksi sekä filippiläisten että oman elämänsä kanssa, vaikka vastustusta on aina evankeliumin työssä odotettavissa.

Kiitos esimerkistäsi ja rukouksistasi Paavali!

Juha

Snl. 30, Luuk. 24

Snl. 30 Luuk. 24

Erittäin mielenkiintoinen ja aina ajankohtainen aihe. Missä on Jeesus? Valtaako murhe ja masennus mielen, kun Jumala taas unohtanut minut. Miksi rukouksiin ei vastata, kaikki menee pieleen eikä kukaan auta? Miksiköhän sitä niin usein unohtaa, että Jeesus elää ja haluaa olla meille Ihmeellinen Neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhanruhtinas ja tietenkin Immanuel – Jumala kanssamme. (Jes 7:14, 9:5)

Kävimme viime viikolla Brunssikirkossa vaimoni kanssa pitkästä aikaa. Jostain syystä mieli oli vähän alavireinen mennessä, mutta kotiin palatessa oli iloinen ja toiveikas olo. Vaimokin totesi, että onpa hienoa, että tällainen yhteys on meille aina tarjolla. Mitähän siellä tapahtui? Siellä tavattiin pitkästä aikaa tuttuja maukasta brunssia syöden. Sen jälkeen ylistettiin, kuultiin opetusta Raamatusta ja todistuksia rukousvastauksista, ja lopuksi rukoiltiin. Jeesus oli Henkensä kautta meitä kaikkia virvoittamassa ja ravitsemassa, vaikka hän olikin näkymätön.

Tervetuloa KohtaamisPaikkaan!

Juha