Tekijä: Kyyrä

Job 9 1. Kor. 2

Miten kertoa evankeliumi?

Miten sitten pitäisi kertoa Jumalan salaisuudesta, ristiinaulitusta Kristuksesta? Paavalin esimerkki on lohdullinen, sillä hän piti itseään pienenä, arkana ja pelokkaana itsessään, mutta suurena ja voimakkaana Jumalan kanssa. Paavali ehkä tarkoituksella vähättelee itseään, koska Apolloksen puolta pitävät olivat varmaan ihastuneet hänen puhetaitoon. ”Apollos oli Aleksandriassa syntynyt juutalainen, joka oli etevä puhuja ja tunsi kirjoitukset perin pohjin” (Apt. 18:24). Paavali korostaa sitä, että kaikki työ on Jumalan työtä ja pelastus hänen lahjansa alusta loppuun. Saamme käyttää Hengen emmekä ihmisviisauden opettamia sanoja ja selitämme hengelliset asiat Hengen avulla.(13) Erilaisina voimme oman persoonamme ja elämämme kautta viedä evankeliumia eteenpäin. Toiset ovat evankelistoja, toiset kertovat Jeesuksesta palvelun ja ystävyyden avulla. Jumala antaa meille mahdollisuuksia olla mukana, jos sitä haluamme ja pyydämme!

Pietarin ohje on aika leppoisa tähän aiheeseen. ”Vaan pyhittäkää Herra Kristus sydämessänne ja olkaa aina valmiit antamaan vastaus jokaiselle, joka kysyy, mihin teidän uskonne perustuu. Mutta vastatkaa sävyisästi ja kunnioittavasti ja säilyttäkää omatuntonne puhtaana” (1.Piet.3:15). Voitaisiin varmaan nyt myös muistaa rukouksessa ystäviämme ja tuttujamme, jotka eivät vielä tunne  Jeesusta!?

Juha

Job 8 1. Kor. 1

Kutsuttu yhteyteen

Tärkeäksi sanaksi nousi kutsu, joka mainittiin useampaan kertaan luvussa. Kutsu Jumalan yhteyteen, kutsu Jumalan pyhiksi (Jumalalle erotetuksi) sekä kutsu apostoliksi (lähetiksi, lähettilääksi). Kutsutuille ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus (24), mutta muille hullutus! Kutsuttujen keskeinen tuntomerkki oli, että he huusivat kaikessa avukseen Herran Jeesuksen nimeä.

Miten Jumala sitten kutsuu? Kristinoppi kertoo, että Jumala kohtaa meidät luonnossa, elämämme kohtaloissa ja kansojen vaiheissa. Hän puhuu meille omassatunnossamme. Mutta erityisesti Jumala ilmaisee itsensä meille Pyhässä Raamatussa ja Vapahtajassamme Jeesuksessa Kristuksessa.

Muistelin vielä omaa kutsuani ja muutama asia tuli mieleen. Muistan kun kuusivuotiaana kummitätini vei minut lasten ohjelmaan, jossa oli aiheena tie Jumalan luo. Valinta oli tehtävä kaidan ja lavean tien välillä. Sitten opiskeluajasta tuli mieleen se, miten joskus tunsin elämäni tyhjäksi ja merkityksettömäksi, vaikka kaikki oli periaatteessa ihan kunnossa. Veljeni sairastuminen syöpään oli myös tärkeä muistutus, varmaan meille molemmille. ”Etsikää ensin Jumalaa”… muistan hyräilleeni ajaessa pyörällä Yliopistonkatua luennolle. Jumalan Sana haastoi laulussa kohta valmistuvaa opettajaa miettimään elämänsä tarkoitusta;)

Kiitän Jumalaa kutsusta ja ihmisistä, jotka välittivät hänen kutsuaan!

Juha

Job 7 Room. 16

Tervehdykset Rooman kristityille

Vähän yhteenvedonomaisesti voisi sanoa, että evankeliumin levittäminen näyttäisi olevan tiimityötä, jossa työtoveruus ja ystävyys on tärkeää. Työhön tarvitaan erilaisia ihmisiä, mutta kaikkein tärkein näyttää olevan halu palvella Herraa. Silloin jaksaa, vaikka vaivannäkö voi olla jopa henkensä alttiiksi panemista (4). Eikä pidä unohtaa oikeaa oppia ja kuuliaisuutta sille. Kunnia evankeliumin leviämisestä  kuuluu Jumalalle, jonka voimalla työtä tehdään yhdessä kiitosmielellä.

Itsetutkiskeluna jäin miettimään sitä, että on hienoa saada olla mukana olla Jumalan valtakunnan työssä. Minulle se merkitsee mm. osallisuutta KohtaamisPaikan työhön. Sieltä löytyy työtovereita ja ystäviä, joiden kanssa saadaan olla toteuttamassa lähetyskäskyä ja elämässä todeksi Jumalan lapsien yhteyttä. Sinne kutsun sinuakin mukaan, jollet vielä ole meille tuttuja! Sanoohan Jeesus (Matteus 16:25) , että ”se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä.” Kyllä todellinen onni on olla Herraa lähellä ja saada elää mukana hänen suuressa suunnitelmassa!

– Juha