Tekijä: Kyyrä

Job 11 1. Kor. 4

Opetuslapsen tehtävä

Korinttilaisille oli uskottu paljon erilaisia armolahjoja, ja ehkä siksi joillakin näyttäisi olevan varaa arvosteluun, rehentelyyn ja pahan puhumiseen. Paavali sanookin heitä kylläisiksi, rikkaiksi ja kuninkaiksi. Paavali antaa ajattelemisen aihetta kertomalla omat tunnelmansa apostolina. Se ei näytä olevan voittosaattoa, vaan kaikkea muuta: ”Jumala näyttää asettaneen meidät apostolit vihoviimeisiksi: olemme kuin kuolemaantuomitut areenalla, koko maailman katseltavina, enkelien ja ihmisten. Me olemme hulluja Kristuksen tähden, te viisaita Kristuksessa. Me olemme heikkoja, te voimakkaita; teitä kunnioitetaan, meitä halveksitaan” (9-10) jne.

Se on sitä Kristuksen palvelemista ja luottamuksen arvoiseksi osoittautumista, johon hän korinttilaisia myös kutsuu, jotta evankeliumi menisi eteenpäin:”Vaikka teillä Kristukseen uskovina olisi tuhansia kasvattajia, teillä on vain yksi isä. Minähän teidät olen evankeliumia julistamalla synnyttänyt Kristukseen Jeesukseen uskoviksi. Kehotan teitä siis noudattamaan omaa esimerkkiäni” (15-16).

Itsetutkistelu osoitti, että on aika kylläinen ja tyytyväinen olo. Muistui mieleen New Winen innostava opetus, jossa puhuja haastoi meitä valmistamaan tietä Jumalan valtakunnan tulemiselle. Nautimme usein niin paljon elämän tarjoamista aineellisista asioista, että annamme sen heikentää hengellistä elämää. Meidät on kutsuttu etsimään Jumalan valtakunnan näkyä ja tekemään parannusta ”epäjumalistamme”. Wake up church! Meitä jokaista kutsutaan aloittamaan herätys rukoilemalla oman heräämisen puolesta!

Juha

Job 10 1. Kor. 3

Kasvu kristittynä

Olivatkohan korinttilaiset kilpailuhenkistä porukkaa kun pitää yrittää olla toisia parempia uskovina ja jakaa puolia paimenen paremmuuden mukaan. Paavali, Keefas ja Apollos olivat keränneet kannattajajoukkonsa. Paavali ei selvitä, kuka on oikeassa ja kuka väärässä, vaan ohjaa seurakuntaa pääasiaan, eli Kristuksen tuntemisen lisääntymiseen. Ihmiset ovat vain palvelijoita, jotka ovat tehtävässään johtaneet pakanoita uskoon.

Luvussa puhutaan paljon kristittynä kasvusta. Siihen tarvitaan monia ihmisiä, joilla jokaisella on oma roolinsa. Kaikkein tärkein on tietenkin Sana, joka on elävä ja voimallinen ja jota tulisi nauttia päivittäin. Maitoa ja vahvaa ruokaa tarvitaan kasvun eri vaiheissa. Luonteen kasvuun tarvitaan myös tahdon lujuutta ja onnistumisen kokemuksia sekä seurakuntaa tukena ja apuna.

Työtoveruus on tiedon lisäksi myös tärkeä oppimisen väline. Sitä Jeesus käytti omassa koulussaan. Hän antoi opetuslapsille teoriaa ja tietoa monin vertauksin, jota tuli sitten soveltaa heti käytäntöön. Aina ei kaikki onnistunut, mutta sekin kasvattaa, sillä Jumala antaa kasvun henkilökohtaisen suunnitelman mukaan! Kannattaa siis olla mukana aktiivisesti seurakunnan toiminnassa. Palvelupaikkoja kyllä riittää!

Mistä kaikki alkoi? On hyvä muistaa tapahtuma, jossa Jeesus valitsee opetuslapset ja kutsui heidät olemaan kanssaan eli elämään suhteessa häneen. Hän halusi elää arkensa näiden miesten kanssa. Se oli tärkeää! Niin myös tänäänkin!

Juha

Job 9 1. Kor. 2

Miten kertoa evankeliumi?

Miten sitten pitäisi kertoa Jumalan salaisuudesta, ristiinaulitusta Kristuksesta? Paavalin esimerkki on lohdullinen, sillä hän piti itseään pienenä, arkana ja pelokkaana itsessään, mutta suurena ja voimakkaana Jumalan kanssa. Paavali ehkä tarkoituksella vähättelee itseään, koska Apolloksen puolta pitävät olivat varmaan ihastuneet hänen puhetaitoon. ”Apollos oli Aleksandriassa syntynyt juutalainen, joka oli etevä puhuja ja tunsi kirjoitukset perin pohjin” (Apt. 18:24). Paavali korostaa sitä, että kaikki työ on Jumalan työtä ja pelastus hänen lahjansa alusta loppuun. Saamme käyttää Hengen emmekä ihmisviisauden opettamia sanoja ja selitämme hengelliset asiat Hengen avulla.(13) Erilaisina voimme oman persoonamme ja elämämme kautta viedä evankeliumia eteenpäin. Toiset ovat evankelistoja, toiset kertovat Jeesuksesta palvelun ja ystävyyden avulla. Jumala antaa meille mahdollisuuksia olla mukana, jos sitä haluamme ja pyydämme!

Pietarin ohje on aika leppoisa tähän aiheeseen. ”Vaan pyhittäkää Herra Kristus sydämessänne ja olkaa aina valmiit antamaan vastaus jokaiselle, joka kysyy, mihin teidän uskonne perustuu. Mutta vastatkaa sävyisästi ja kunnioittavasti ja säilyttäkää omatuntonne puhtaana” (1.Piet.3:15). Voitaisiin varmaan nyt myös muistaa rukouksessa ystäviämme ja tuttujamme, jotka eivät vielä tunne  Jeesusta!?

Juha