Tekijä: Kyyrä

2. Kun. 4 Joh. 10

Hyvä paimenen seurassa

Olen usein kysellyt Jumalalta kutsumustani, ja riittävän usein Joh. 21 luvun kohta Jeesuksen ja Pietarin kohtaamisesta nousee esiin. Eräänä kesänä olin NewWine- tapahtumassa mukana seminaarissa, jossa rukoiltiin kutsumuksen löytämisen puolesta ja kuulin Jumalan puhuvan minulle, että kaitse lampaitani ja ruoki karitsoitani. Se oli hämmentävä kokemus, johon sain vielä vahvistuksen kuuntelevan rukouksen harjoituksessa myöhemmin. Sieltä lähdin pois mukanani kuva itsestäni paimenena, jolla on paimensauva kädessä. On se varmaan vähitellen oltava kiitollinen näin selvästä puheesta, vaikka eihän se helppoa ole olla paimen, vaan ehkä sitä olisi halunnut jotain toista?;)

Tässä luvussa Jeesus kuvaa tehtäväänsä paimenena ja saan olla oppimassa omaa paimenuutta Hyvän Paimenen laumassa. Paimen tuntee omansa ja lampaat tuntevat hänet. Hän kutsuu lampaita nimeltä ja ne seuraavat, koska tuntevat hänen äänensä. Hyvä Paimen täyttää lampaittensa tarpeita, ja huolehtii heistä (Ps 23). Hyvä paimen etsii kadonneen, suojelee lampaitaan ja panee henkensä alttiiksi lampaiden puolesta. Se on sitä yltäkylläistä elämää.

”Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän” (10).

Juha

2. Kun. 3 Joh. 9

Sokeat saavat näkönsä

Lukiessani sokean ja Jeesuksen suhdetta, ryhdyin samalla muistelelemaan menneitä ja miettimään omaa suhdettani Jumalaan. Jotain samankaltaisuutta kai tunsin sokean miehen kanssa. Joten tässä on elämäntarinaani pieni pätkä.

Opin lapsuuden kodissa tuntemaan Isää Jumalaa, mutta joku sokea piste minulla oli, sillä vielä opiskeluaikana täällä Jyväskylässä en tajunnut Jeesuksen merkitystä. Näin, miten jotkut olivat innoissaan Jeesuksesta, mutta en sitä itse tajunnut sokeudessani. Kunnes sitten opiskelujen loppuvaiheessa olin valmis ottamaan oikeasti selvää, oliko jotain, mitä en ollut vielä ymmärtänyt. Vastaus etsintään tuli aika pian, kun tapasin Arton eräässä hengellisessä tilaisuudessa. Hän kysyi, että olinko minäkin tullut uskoon. Silloin pyysin häntä kertomaan, mistä on kysymys. Kohta rukoilimme yhdessä, ja sain tunnustaa Jeesuksen Herrakseni. (Room. 10:9-10) lupaa, että sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.

Muistan hyvin, miten helpottunut ja iloinen olin sisimmässäni siitä, että olin lähtenyt Jeesuksen mukaan ja ymmärtänyt evankeliumin ytimestä tärkeimmän omakohtaisesti. Sitten vaan mukaan raamikseen ja opetusiltojen pariin opiskelemaan lisää kristityn elämästä. Pian minua pyydettiin myös opiskelijailtaan kertomaan uskoontulostani. Koska minulla oli aika selkeä tarina kerrottavana, (ja opekoulutus lähes suoritettu), suostuin kertomaan uskoontulostani. En osannut vielä kovin paljon kertoa, mutta sekin riitti. Pikku hiljaa uskalsin kertoa asiasta myös veljilleni ja vanhemmilleni. Monet olivat iloisia puolestani, joten oma ahdistus ja pelko uskoon tulon vaikutuksista hälveni pikku hiljaa. Pyörävertaus tuli tutuksi. Siinä kuvassa Sana, rukous, todistaminen ja yhteys muodostivat yhdessä pyörän puolat ja pyörän piti pyörimässä kuuliaisuus Kristukselle. Näillä prinsiipeillä on sitten elämää eletty, ja kiitollisuus valtaa mielen, kun on Jeesuksen kanssa näin pitkälle päästy. Armoa on riittänyt ja Jumalan on ollut uskollinen!

”Sinä olet nähnyt hänet. Hän on tässä ja puhuu kanssasi” (37).

Juha

2. Kun. 2 Joh. 8

Valoa maailmaan

Maailma on pimeyden ja synnin vallassa. Todellinen valo, joka valaisee jokaisen ihmisen, tuli maailmaan, (Joh. 1:9). Tästä Jeesus haluaa opettaa aviorikoksesta tavatun naisen kohtaamisessa. Jeesuksen läheisyys paljastaa meillekin syntisyytemme samoin kuin luvussa aviorikoksen tehneen naisen kivittäjienkin. ”Se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven” (7). ”ellette usko, että minä olen se joka olen, te kuolette synteihinne” (24).

Jeesuksen valo ohjaa myös oikeaan elämään ja osoittaa tien perille, jota käydä. ”joka pitää kiinni minun sanastani, ei milloinkaan näe kuolemaa” (51). Jeesuksen opetuslapsille keskeinen asia on Raamatun sanassa pysyminen ja juurtuminen siihen. ”Jos te pysytte uskollisina minun sanalleni, te olette todella opetuslapsiani. Te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teistä vapaita” (31-32). Kun luen Raamattua ja annan sen lukea minua, opin tuntemaan lisää Jumalaa, hänen pelastussuunnitelmaansa ja itseäni suhteessa siihen. Millainen Jumala on? Millainen minä olen? Voin oppia ymmärtämään paremmin Jumalan suurta suunnitelma ja omaa osaani siinä. Armollisen Jumalan löytyminen vapauttaa syyllisyydestä, häpeästä ja kuolleista teoista johtaen merkitykselliseen elämään Jeesuksen yhteydessä. ”Minun ruokani on se, että täytän lähettäjäni tahdon ja vien hänen työnsä päätökseen” (Joh. 4:34).

Jeesus on maailman valo, joka antaa seuraajilleen tehtävän: ”Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa” (Matt 5:16).

Juha