Job 8, 1. Kor. 1

Job 8 1. Kor. 1

Kutsuttu yhteyteen

Tärkeäksi sanaksi nousi kutsu, joka mainittiin useampaan kertaan luvussa. Kutsu Jumalan yhteyteen, kutsu Jumalan pyhiksi (Jumalalle erotetuksi) sekä kutsu apostoliksi (lähetiksi, lähettilääksi). Kutsutuille ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus (24), mutta muille hullutus! Kutsuttujen keskeinen tuntomerkki oli, että he huusivat kaikessa avukseen Herran Jeesuksen nimeä.

Miten Jumala sitten kutsuu? Kristinoppi kertoo, että Jumala kohtaa meidät luonnossa, elämämme kohtaloissa ja kansojen vaiheissa. Hän puhuu meille omassatunnossamme. Mutta erityisesti Jumala ilmaisee itsensä meille Pyhässä Raamatussa ja Vapahtajassamme Jeesuksessa Kristuksessa.

Muistelin vielä omaa kutsuani ja muutama asia tuli mieleen. Muistan kun kuusivuotiaana kummitätini vei minut lasten ohjelmaan, jossa oli aiheena tie Jumalan luo. Valinta oli tehtävä kaidan ja lavean tien välillä. Sitten opiskeluajasta tuli mieleen se, miten joskus tunsin elämäni tyhjäksi ja merkityksettömäksi, vaikka kaikki oli periaatteessa ihan kunnossa. Veljeni sairastuminen syöpään oli myös tärkeä muistutus, varmaan meille molemmille. ”Etsikää ensin Jumalaa”… muistan hyräilleeni ajaessa pyörällä Yliopistonkatua luennolle. Jumalan Sana haastoi laulussa kohta valmistuvaa opettajaa miettimään elämänsä tarkoitusta;)

Kiitän Jumalaa kutsusta ja ihmisistä, jotka välittivät hänen kutsuaan!

Juha

Job 7, Room. 16

Job 7 Room. 16

Tervehdykset Rooman kristityille

Vähän yhteenvedonomaisesti voisi sanoa, että evankeliumin levittäminen näyttäisi olevan tiimityötä, jossa työtoveruus ja ystävyys on tärkeää. Työhön tarvitaan erilaisia ihmisiä, mutta kaikkein tärkein näyttää olevan halu palvella Herraa. Silloin jaksaa, vaikka vaivannäkö voi olla jopa henkensä alttiiksi panemista (4). Eikä pidä unohtaa oikeaa oppia ja kuuliaisuutta sille. Kunnia evankeliumin leviämisestä  kuuluu Jumalalle, jonka voimalla työtä tehdään yhdessä kiitosmielellä.

Itsetutkiskeluna jäin miettimään sitä, että on hienoa saada olla mukana olla Jumalan valtakunnan työssä. Minulle se merkitsee mm. osallisuutta KohtaamisPaikan työhön. Sieltä löytyy työtovereita ja ystäviä, joiden kanssa saadaan olla toteuttamassa lähetyskäskyä ja elämässä todeksi Jumalan lapsien yhteyttä. Sinne kutsun sinuakin mukaan, jollet vielä ole meille tuttuja! Sanoohan Jeesus (Matteus 16:25) , että ”se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä.” Kyllä todellinen onni on olla Herraa lähellä ja saada elää mukana hänen suuressa suunnitelmassa!

– Juha

2. Aik. 36, Apt. 3

2. Aik. 36 Apt. 3

2. Aik. 36

Taas tuli eteen tämä pahuuden ongelma. Nyt Jumala rankaisee kovalla kädellä ja se kansan osa, joka säilyi hengissä, viedään pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan. Miten ihmeessä kuninkaat lähtevät tekemään väärin eivätkä noudata Jumalan ohjeita, vaikka jo lähihistoriasta voisi ottaa oppia? Kuningas Josian elämän tarinasta löytyi yksi hyvä syy. Kun lakikirja oli hukassa, ei kukaan tietänyt miten pitäisi elää oikein.

Entäpä minä ja me? Antaako rakkaus maailmaan enemmän kuin Jumalan rakkaus? Ruumiin halut, silmien pyyteet ja mahtaileva elämä (1. Joh. 2:15) ovat varsin kiehtovaa monelle, joita seuraten saa kokea paljon ”syntisen hyvää” elämässään. Miten paljon Paholaisella onkaan valtaa ihmisten ja kansojen elämässä! Inhimillisesti ajatellen myös elämässä koetut pettymykset, arvottomuus, häpeä, syyllisyys ym. ongelmat vähentävät uskoa hyvään Jumalaan, ja saattavat aiheuttaa luopumusta ja kyynisyyttä.

Itsehillintää ja elämänhallintaa on tärkeä harjoittaa, jotta ei antaisi pahan viedä mennessään. Paavalia siteeraten:” Siksi teen kaikkeni, että minulla aina olisi puhdas omatunto Jumalan ja ihmisten edessä” (Apt. 24:16). Pietari kirjoittaa myös aiheesta: ”Pitäkää mielenne valppaina ja valvokaa. Teidän vastustajanne Saatana kulkee ympäriinsä kuin ärjyvä leijona ja etsii, kenet voisi niellä. Vastustakaa häntä, uskossa lujina! Tiedättehän, että veljenne kaikkialla maailmassa joutuvat kokemaan samat kärsimykset (1.Piet. 5: 8-9).

Paavali ohjeistaa keskittymään olennaiseen:”Älkää antako ruumiinne jäseniä synnin käyttöön vääryyden aseiksi! Kun nyt olette siirtyneet kuolemasta elämään, antakaa itsenne Jumalalle ja ruumiinne jäsenet hänelle vanhurskauden aseiksi!” (Room. 6:13).

Ennen kaikkea kannattaa kuitenkin pysyä Jeesuksen seurassa, sillä mikään ei voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Jeesuksessa (Room. 8:38-39).

Herran haltuun!

Juha