Tekijä: Kyyrä

Joos. 11 Room. 6

Joosua 11, Voitto kotiin!

”Herran Moosekselle antaman käskyn mukaisesti Joosua valloitti koko maan. Hän jakoi sen Israelin heimoille antaen kullekin heimolle sille kuuluvan osuuden. Näiden sotien jälkeen maassa vallitsi rauha. (23) 

Ei ole helppoa elää Jumalan antamien ohjeiden mukaan, vaikka se näyttää tuottavan hyvän lopputuloksen. Joosua oli rohkea ja periksiantamaton johtaja, jolta voi ottaa mallia.

Room. 6, Uusi elämän Kristuksessa  

Uusi identiteetti Jumalan lapsena tuo elämään paljon uutta. Matka kohti eheyttä kestää koko elämän, mutta on työstämisen ja vaivannäön arvoista. Olen hyväksytty Jeesuksessa ilman suorituksia Jumalan yhteyteen, jossa löytyy myös merkitys ja tehtävä, kun saa omilla lahjoillaan ja elämällä palvella suurempaa päämäärää! Tekeminen ei siis lopu, vaikka pelastus tuleekin armosta. Ef. 2:10 ohjaa meitä Jeesuksen yhteydessä toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumalan on meidät tarkoittanut. ”Olette päässeet vapaaksi synnin orjuudesta ja palvelette nyt vanhurskautta ”(18).

Vaikka rauha on saavutettu, synnin valta voitettu ja lahjaksi on saatu armolahjana iankaikkinen elämä, ei elämä ole helppoa. Vanha ja uusi eli synti ja vanhurskaus taistelevat toisiaan vastaan. Meidän tulee oppia johtamaan itseämme, harjoittamaan itsehillintää ja hyveitä sekä huolehtimaan hyvinvoinnistamme. Sillä: ”Älkää antako ruumiinne jäseniä synnin käyttöön vääryyden aseiksi. Kun nyt olette siirtyneet kuolemasta elämään, antakaa itsenne Jumalalle ja ruumiin jäsenet hänelle vanhurskauden aseiksi ” (13). Vallan tulee siis vaihtua. Heprealaiskirjeessä 3:13 muistutetaan myös siitä, että voimme olla toinen toisiamme tukemassa tässä taistelussa:” Rohkaiskaa toinen toistanne joka päivä… ettei kukaan teistä lankeaisi synnin viettelyksiin ja paatuisi”.

Juha

Joos. 10 Room. 5

Joosua 10, Herra kävi sotaa Israelin puolesta

Erikoisia tapahtumia löytyi jakeista 11-13. Kun Herra kävi sotaa, luonnonvoimat olivat hänen käytössään. Raekuurot surmasivat enemmän vihollisia kuin miekat, ja aurinko ja kuu pysyivät paikallaan antaen enemmän aikaa tuhota viholliset. Joosualla oli hyvä luottamus ja usko Jumalan voimaan, sillä hänen kansan kuullen ääneen sanottu rukous toi vastauksen säiden Herralta ja päivä piteni.

Kun tämän lisäksi Joosua toimi kuuliaisesti Herran ja Mooseksen ohjeiden mukaan, tuli työ valmiiksi:”Hän kukisti yhdellä kertaa kaikki tämän alueen kuninkaat, sillä Herra, Israelin Jumala, soti kansansa puolesta” (42).

Room. 5, Rauha Jumalan kanssa

Paavali ottaa uudestaan käsittelyyn VT:n ja UT:n, lain ja evankeliumin. Aadam ja Kristus ovat vastinparit, joiden kautta synti tuli maailmaan ja myös hoidettiin. Yhden kautta tuli synti ja yhden kuuliaisuuden kautta tulee Jumalan armo jokaisen osaksi uskon kautta. ”Laki tuli maailmaan, että rikkomus tulisi suuremmaksi. Mutta missä synti on tullut suureksi, siellä armo on tullut ylenpalttiseksi” (20). Jos syntiä (synnintuntoa?) ei ole, ei tarvita myöskään Jeesusta. Lain tavoitteena on ohjata tarvitsemaan armoa ja anteeksiantamusta, ja siten korostaa Jeesuksen työn merkitystä.

Yhteyden syntyminen Jumalan kanssa tuo mukanaan rauhan. Jumalan rauhasta sanotaan, että se on kaikkea ymmärrystä ylempi ja varjelee sydämemme ja ajatuksemme Kristuksessa Jeesuksessa (Fil.4:6-7). Rauhan ja armon kokemus antaa ilon siitä toivosta, että pääsemme kerran Jumalan luo. Rukous on myös tärkeä rauhan kanava, ei murehtiminen. Näin uskovan elämässä toivo lisääntyy ja auttaa myös jaksamaan ahdingossa ja selviytymään koetuksista.

Jumala ei ole jättänyt meitä yksin, vaan rauhan ja toivon vakuudeksi olemme saaneet Pyhän Hengen, joka on rakkauden lähde, puolustajamme ja eläväksi tekijä. Rauha on myös yksi Pyhän Hengen hedelmistä. Rukoillaanko tätä rauhaa ja muutakin hedelmää itsellemme ja ympärillemme. 

Juha

Joos. 9 Room. 4

Joosua 9, Sopimus gibeonilaisten kanssa

Kanaaninmaan valloitus eteni vaivalloisesti. Kun muut kuninkaat olivat kuulleen mitä oli tapahtunut, he liittoutuivat ryhtyäkseen yhteisvoimin sotimaan Joosuaa ja Isrealia vastaan. Muutkin konstit otettiin käyttöön. Naapuriheimot huijasivat itselleen rauhan ja elämän, sillä israelilaiset olivat vannoneet heille valan Herran nimeen eivätkä siksi voineet sitä rikkoa. Sen sijaan gibeonilaisista tuli israelilasten orjia. Tässä tilanteessa toimittiin väärin, kun ei kysytty neuvoa Herralta (14).

Palaan vielä eiliseen aiheeseen eli miten elää monikulttuurisessa ympäristössä. Mitä tarkoittaa että elää maailmassa mutta ei maailmassa ja miten toteuttaa lähetystehtävää? Sitä joudumme varmaan itse kukin kysymään kohdatessamme ajan ilmiöitä ympärillämme. Toisaalta pelkään astua esiin puolustamaan uskoani ja itselleni tärkeitä arvoja ja asioita. Toisaalta moniarvoisuuden nimissä saatan vähän kertoa omasta maailmankuvastani vain sopivat kohdat, jos minulta satuttaisiin jotain kysymään. Kannattaa varmaan kysyä neuvoa Jumalalta ja ottaa Joosuasta mallia olemalla rohkea!

Room. 4, vanhurskaus uskon kautta

Kirkon historiassa on monia suurmiehiä, joiden elämästä kerrotaan meille hyvinä esikuvina. Aabraham on meidänkin kantaisä, joka sai armon ja vanhurskauden uskon kautta, ei tekojen. Toinen meille tuttu on uskonpuhdistajamme Luther, joka on jäänyt historiaan saman löydön ansiosta eli uskosta vanhurskas on elävä.

Tätä samaa löytöä tarvitsee jokainen syntinen. Miten kelpaan Jumalalle? Vaikka olen itse laittanut toivoni Jumalan lupaukseen Room. 10:9-10 uskoen ja suullani sen tunnustanut, on se järjellä vaan vaikea ymmärtää. Prosessi jatkuu koko elämän ajan. Näkyykö armo suhteessani Jumalaan, lähimmäiseen ja itseeni? Uskonko, että Jumala on minua kohtaan hyvä ja rakastava? Uskallanko lähimmäisteni joukossa olla myös heikko ja armoa tarvitseva (aito), vai pitääkö pyrkiä täydellisyyttä kohti, jotta olisin hyväksytty?

Juha