Tekijä: Kyyrä

Miika 4 2. Kor. 6

”Jumalan työtovereina me vetoamme teihin: ottakaa Jumalan armo vastaan niin, ettei se jää turhaksi”! Paavali muistuttaa, että toimiessamme Jumalan työtovereina ja palvelijoina, emme saa antaa loukkaantumisen aihetta kenellekään. Mahdoton tehtävä, mutta tämän periaatteen tulee antaa ohjata elämäämme kristittynä, sillä olemmehan ”Kristuksen tuoksu ja kirje”, joka on todistuksena lähimmäisillemme. Walk ja talk tulisi olla samannäköistä!

Paavalin mukaan vaikeuksia tulee olemaan monipuolisesti ja riittävästi. Fyysinen, psyykkinen , sosiaalinen ja henkinen hyvinvointi joutuvat koetelluksi. Itsestä täytyy opetella pitämään huolta, jotta ei huonoilla elitavoilla ja valinnoilla ole tuhoamassa Jumalan ”temppeliä”.

Varsinkin kompromissit tämän maailman arvojen ja ihanteiden kanssa voivat viedä meidät tuhoon ja eroon Jumalasta. Ei kannata luovuttaa, sillä Jumala lupaa:” Minä asetun heidän keskelleen ja vaellan heidän mukanaan. Minä olen oleva heidän Jumalansa ja he minun kansani.”(16) Tärkeää on myös se, että ei jää huolineen yksin, vaan tulee ihmisten ilmoille ja seurakuntaan, vaikka vain netin kautta!

Juha

Miika 3 2. Kor. 5

Maallinen majamme rapistuu joka päivä vaikka emme sitä haluaisikaan. Rappeutuminen alkaa kuulemma kolmenkymmenen ikävuoden jälkeen, joten siitä saakka meitä riisutaan kohtaamaan rajallisuutemme. Nyt tässä pandemia-ajassa tämä teema ja kuolema on läsnä päivittäin jokaisessa uutislähetyksessä, kun tilastoja kuolleista luetaan. Se saa varmaan aikaan mielen järkkymistä ja ehkä myös kaipuuta Jumalan puoleen ja jumalanpelkoa sekä uskovissa että ei uskovissa. Itsekin huomaan, että alun välinpitämättömyys on jo vaihtunut huoleen. Vaikka jatkuvaa tilanteen seuraamista olen ryhtynyt jo välttelemään, pandemia on asettunut taloksi! Luvussa meitä kuitenkin muistutetaan, että Jumalalla on meitä varten taivaassa ikuinen asunto, joka ei ole ihmiskätten työtä. Voimme olla turvallisella mielellä.

Riittävän hyvä syy tähän turvallisuuteen on luvun loppupuolen ilosanoma, jossa kerrotaan Jumalan aikaan saamasta sovinnosta Kristuksen välityksellä. Jumala itse teki Kristuksessa sovinnon maailman kanssa eikä lukenut ihmisille viaksi heidän rikkomuksiaan (18-19).

Erityiseksi tämän sovinnon tekee, että Jumala on uskonut meille sovituksen viran. Elämällämme on tärkeä tehtävä ja tarkoitus! Saamme olla Jumalan työtovereina ja Kristuksen lähettiläinä mukana maailman lähetyksessä jakamassa ilosanomaa lähellä ja kaukana.

Juha

Miika 2 2. Kor. 4

Paavalin puolustupuhe jatkuu. Hän oli kovin varma siitä, että hän tuo esiin totuuden toimiessaan Jumalan palvelijana. Paavalin varmuus perustui varmaan hänen oman elämänsä todistukseen, joka oli aivan ainutlaatuinen. Suhde Jeesukseen alkoi aivan yllättäen hänen vielä vainotessaan kristittyjä. Jeesus ilmestyi hänelle valona ja loisti hänen sydämeensä saakka. Ihmeellisten tapahtumien kautta hän kasvoi kutsumuksessaan pakanoiden apostoliksi.

Hän ei anna periksi eikä luovuta, vaikka tunnustaa ja tunnistaa oman rajallisuutensa saviastiana sanoman julistajana. On lupa olla heikko, sillä valo tuleekin Jumalasta. Heikkous antaa enemmän tilaa Jeesuksen elämälle meissä ja meidän kauttamme. ”Sen tähden emme lannistu. Vaikka ulkonainen ihmisemme murtuukin, niin sisäinen ihmisemme uudistuu päivä päivältä” (16). Tässä meillekin evankeliumia, sillä armo riittää, uudistaa ja menee eteenpäin. ”Let the Son shine”.

Juha