Tekijä: Remes

Esra 4

Miksi juutalaiset eivät antaneet samarialaisten auttaa temppelin rakentamisessa?  Kysymykseen saadaan osittainen vastaus jo ensimmäisessä lauseessa, kun heitä ei kutsuta samarialaisiksi vaan ”Juudan ja Benjaminin vihollisiksi”. Epäluulo oli todella syvää. Tämä on tietysti ymmärrettävää, mutta vähän jäi sellainen kuva, että vastakkainasettelun vähentämiseksi ei edes yritetty tehdä mitään.

Esran ja Nehemian kirjat ovat auttaneet minua ymmärtämään, miksi lakihenkisyys oli Jeesuksen aikana ainakin uskonnollisen eliitin valtavirtaa. Pakkosiirtolaisuus oli kipeä asia ja nyt haluttiin varmistaa, että samaa ei tarvitsisi kokea enää koskaan. Mutta valitettavasti  taidettiin keskittyä vain ulkoisiin asioihin. Ei kansa joutunut pakkosiirtolaisuuteen siksi, että se noudatti Mooseksen lakia epätäydellisesti. Syynä oli se, että se ei noudattanut sitä ollenkaan. Epäjumalien palvonta rehotti ja sen myötä myös yleinen epäoikeudenmukaisuus. Pakkosiirtolaisuuden jälkeen kansa luopui epäjumalista, mutta pääsikö se oikeasti lähemmäksi Jumalaa. Lakihenkisyyden ongelma on siinä, että käskyjen orjallinen noudattaminen ei estä ihmisiä olemasta sydämettömiä, itsekkäitä ja julmia. 

2. Piet. 2

Pietari lataa täyslaidallisen vääriä opettajia vastaan.  Se on raskasta luettavaa, mutta yritin päästä perille minkälaisia asioita he yrittivät seurakuntaan ujuttaa. Mikäli nyt oikein ymmärsin, niin kyse on ihmisistä, jotka elivät aika hillitöntä elämää. Minusta on merkillistä, miten helposti kristityn vapaus tulkitaan vapaudeksi tehdä mitä vaan. Jeesuksen opetukset ja elämä kutistetaan rusinaksi, josta jätetään jäljelle vain yksi lause: ”Olen pelastettu”. No, ehkä tämä oli vähän liioittelua, mutta vähän tältä tekstin lukeminen tuntui. Ei se, että olemme pelastettuja yksin uskon kautta merkitse sitä, että teoillamme, asenteillamme tai puheillamme ei ole mitään merkitystä.

Marko

Esra 3

Päivän luvussa lasketaan perustukset uudelle temppelille. Jo sitä ennen aloitettiin uhraaminen. Kaikesta näkee, että pakkosiirtolaisuudesta palanneiden elämässä jumalanpalvelus oli kaiken keskiössä. Babyloniassa vietetyn pakkosiirtolaisuuden aikana käsittääkseni syntyi  synagogalaitos, mutta siitä ei Esran kirjassa tai ylipäänsä Vanhassa Testamentissa,  puhuta mitään. Se osoittaa, kuinka merkittävä asia temppeli oli. Kaikki muut palvontapaikat olivat vain halpoja kopioita ja niitä ei ole edes mainittu. Uskon, että syy oli uhraamisessa. Päivittäisiä uhreja ei voitu toimittaa missä tahansa.

Tämä sai minut miettimään Jeesuksen sanoja samarialaiselle naiselle. Hänhän sanoi, että rukouspaikka ei ole niinkään merkittävä kuin se, että rukoilee hengessä ja totuudessa. Nämä sanat ennakoivat aikaa, jolloin uhreja ei enää tarvittu.

2. Piet. 1

Tässä luvussa on paljon tuttuja jakeita. Kiinnitin huomiota tällä kertaa erityisesti jakeessa 5 alkavaan listaan, koska se muistutti muistisääntöä:

Pyrkikää sen vuoksi osoittamaan uskossanne lujuutta, lujuudessa oikeaa tietoa, tiedossa itsehillintää, itsehillinnässä kestävyyttä, kestävyydessä jumalanpelkoa, jumalanpelossa keskinäistä kiintymystä, kiintymyksessä rakkautta.

Tämä on ehkä tarkoitettu  ulkoa opittavaksi listaksi ja lorumaisuus helpottaa mieleen painamista.  On se sitten loru tai ei, niin siinä on paljon sisältöä. Minulle nousi tästä seuraavia asioita mieleen. Luja  usko on varmaan jotain, mitä jokainen meistä haluaa. Pietari sanoo, että lujuus perustuu oikeaan tietoon. Usko ei ole siis tiedon vastakohta. Minusta oli hankalampi käsittää, mitä voisi tarkoittaa itsehillintä tiedossa. Voisiko olla, että Pietari varoittaa tässä elämästä pelkästään pään tiedon varassa ajatellen, että käyttäytymisellä ei ole mitään merkitystä. Itsehillintä varmasti joka tapauksessa vaatii kestävyyttä. Siinä auttaa tieto, että elämämme on avoinna Jumalan edessä. Jumalanpelko on tässä mielessä helppo liittää kestävyyteen. Mutta Jumala ei ole mikään kyylä, vaan Hän haluaa meille hyvää. Seurakunnassa olemme kaikki samalla tavalla Hänen edessään kulkemassa samaa tietä. Sen vuoksi keskinäinen kiintymys ja rakkaus on lopulta johdonmukainen tulos tästä kaikesta.

Minusta tämä lista sopii hyvin rukousmuistioksi.

Marko

1 Aik. 14

Daavid ymmärsi siitä, että Herra oli vahvistanut hänen kuninkuutensa, kun Tyroksen kuningas Hiram alkoi käydä hänen kanssaan kauppaa. Virkistävän käytännöllinen lähestymistapa johdatukseen. Tietenkään emme voi tehdä tällaisia johtopäätöksiä pelkästään ulkoisen menestyksen perusteella, mutta yhtenä kriteerinä se kyllä toimii. Kuulin vähän aikaa sitten kertomuksen miehestä, joka oli lukemassa papiksi amerikkalaisessa seminaarissa. Hän menestyi opinnoissaan niin huonosti, että seminaari ehdotti hänelle opintojen keskeyttämistä. Hän kuitenkin jatkoi ja lopulta, suurten vaikeuksien jälkeen, hän valmistui ja työskenteli menestyksekkäästi pappina koko loppuelämänsä. Miksi hän siis jatkoi opintojaan? Koska hänellä oli ympärillään paljon ihmisiä, jotka kannustivat häntä eteenpäin. Vaikka hänellä oli opintojen kanssa vaikeuksia, niin hänellä oli muita ominaisuuksia, jotka puhuivat sen puolesta, että hänestä tulisi hyvä pappi. Hän oli helposti lähestyttävä ja lämmin ihminen. Sitä paitsi hänellä oli vahva kutsumus tähän työhön. Myös Daavidilla oli ollut useitakin elämänvaiheita, jolloin oli epäselvää, onko kuninkuus hänen kohdallaan edes mahdollista. Mutta niissäkin tilanteissa monet muut asiat viittasivat siihen suuntaan.

Luuk. 7

Tässä luvussa on paljon sisältöä, mutta itselleni siitä nousi esille kaksi teemaa. Ensinnäkin,  Jeesus nosti uskon esikuviksi yllättäviä ihmisiä: roomalaisen sotapäällikön ja syntisen naisen. Erityisesti jälkimmäinen oli varmaan monille vaikea pala purtavaksi. Jeesus osoitti, että naisen rakkaus oli paljon suurempaa, kuin hänet luokseen kutsuneen fariseuksen. Tällainen puhe käänsi päälaelleen kaiken. Fariseukset selvästi ajattelivat, että syntisyys oli pysyvä tila tai ominaisuus. Syntinen nainen oli avun ulottumattomissa ja kyseessä oli  siis tavallaan hänen kohdallaan pattitilanne. Mutta asia olikin juuri päinvastoin. Juuri syntisyytensä vuoksi naisen oli helpompi ottaa vastaan Jeesus ja hänen sanomansa. Sitä vastoin fariseuksen ”hurskaus” esti häntä rakastamasta tai edes ymmärtämästä omaa tilaansa.

Toinen teema on se, että Jeesus näytti kuninkuutensa tekojensa kautta. Hän herätti kuolleista lesken pojan Nainissa. Tämä sai kansan puhumaan hänestä joka puolella Juudeaa. Kun Johanneksen opetuslapset kysyivät Jeesukselta, onko hän messias, hän viittasi nimenomaan tekoihinsa. Toisaalta hän viittasi myös Jesajan kirjaan, jossa profetoitiin juuri niistä teoista, joita hän teki. Minulle tämä kertoo siitä, että Jumalan valtakunta ei ole filosofia.  Jeesuksella oli toki syvällisiä opetuksia, hänen sanomaansa on tutkittu jo pari tuhatta vuotta ja siitä tuntuu aina löytyvän uutta. Mutta silti Jeesuksen toiminnan ytimessä oli konkreettinen apu, mitä hän toi ihmisille.

Marko