Tekijä: Remes

Esra 7

Esran kirjaa on luettu jo pitkään ja vasta nyt esitellään kirjan nimihenkilö! Persian kuninkaat kierrättivät nimiään, joten on vähän vaikea pysyä perässä, kuka on kuka. Ilmeisesti tässä luvussa mainittu Artakserkses oli kuningas Dareioksen pojanpoika. Aikaa oli siis edellisestä luvusta kulunut useita vuosia.

Esralla oli vaikuttava sukuluettelo. Hän oli Mooseksen veljen Aaronin jälkeläinen. Häntä kutsutaan oppineeksi virkamieheksi ja lain opettajaksi. Syntyperänsä vuoksi hän oli myös pappi. Lisäksi hänellä oli mukanaan kuningas Artakserksesin kirje, joka antoi hänelle laajat valtuudet. Kuningas oli antanut hänelle myös rahaa käytettäväksi temppelin uudistuksiin. Esran elämän päämäärä kiteytetään seuraavassa lauseessa: ”Jumalan suojaava käsi johti Esraa, sillä hän tahtoi kaikesta sydämestään tutkia Herran lakia ja noudattaa sitä ja opettaa israelilaisille sen määräyksiä ja säädöksiä.”

Epäluuloinen ihminen kun olen, niin mietin miksi Persian kuningas antoi Esralle näin suuret valtuudet. Luulen, että hänen näkökulmastaan Esra oli samalla myös Persian vallan edustaja. Hän tuli omalta osaltaan varmistaa kansan uskollisuus Herralle, mutta myös Persian kuninkaalle. En ole ihan varma, kuinka hyvin tämä jälkimmäinen asia toteutui.

Esra itse ei kuitenkaan tällaisia miettinyt, joten ehkä meidänkään ei tarvitse. Esra kiitti kuninkaan suosiosta ja kaikesta muustakin Jumalaa. Minulle tämä kertoo siitä, että hän ei laskenut menestystään omaksi ansiokseen. Tästä voisi ottaa opikseen.

Joh, 2

Kertomus Kaanan häissä tapahtuneesta ihmeestä on minusta salaperäinen. En tiedä miksi, mutta ajatus Jeesuksesta muuttamassa vettä viiniksi on vähän yllättävä. Tämä kertomus yleensä tulkitaan niin, että Jeesus pelasti isäntäväen nöyryytykseltä. Näin tietysti tapahtuikin, mutta tekstissä teolle annetaan kuitenkin toinen merkitys: ”Hän ilmaisi sillä kirkkautensa”. Tämäkin teko oli  siis tunnusteko, joka  opettaa meille jotain Jeesuksesta ja Jumalasta. Ainakin minulle se kertoo Jumalasta, joka oikeasti välittää. On hurjaa ajatella, että Jumalalle tavallinen hääjuhla on niin tärkeä, että Hän haluaa auttaa sen pelastamisessa. Se kertoo myös Jumalasta, joka pitää siitä, että meillä on hauskaa. 

Marko

Esra 6

Tässä luvussa jatketaan edellisessä luvussa alkanutta kertomusta siitä, miten Persian kuningas Dareios lopulta päätyi antamaan luvan Jerusalemin ja sen temppelin jälleenrakennukselle. Asia oli niin tärkeä, että meille on jopa säilytetty tieto siitä, mistä alkuperäinen käsky löytyi.

Työ kesti useita vuosia ja lopulta vietettiin sen vihkiäisjuhlaa. Kun luin kuvausta juhlasta ja sen jälkeen vietetystä pääsiäisestä, niin päällimmäiseksi vaikutelmaksi minulle jäi ilo ja innostus. Epäilemättä ihmiset ajattelivat olevansa uuden aikakauden kynnyksellä. Jäin kaipaamaan yhtä asiaa, nimittäin suuntaa. Minulle tuli sellainen olo, että temppelin rakentaminen oli ollut päämäärä sinänsä, itsetarkoitus. Kun Salomo rakensi ensimmäisen temppelin samalle paikalle, hänen päämääränsä oli tehdä Herran nimi tunnetuksi koko maailmalle. Tällainen näkökulma puuttuu nyt kokonaan. Mutta voi olla, että olen tässä hakoteillä. Ehkä toisen temppelin rakentajat ajattelivat sen olevan suora jatkumo ensimmäiselle temppelille ja siten tällaista ajattelua ei edes tarvittu. On myös selvää, että tässä historian vaiheessa koko juutalaisuuden tulevaisuus oli vaakalaudalla. Siksi oli tärkeää vahvistaa sisäistä yhtenäisyyttä ja keskittyä rukoukseen.

Joh. 1

Verrattuna toisiin evankeliumeihin, Johanneksen evankeliumi on siitä erilainen, että siinä kerrotaan heti, kuka Jeesus on. Muut evankeliumit antavat lukijan päätellä yhtä ja toista itse. Mutta nyt ei jätetä mitään arvailujen varaan:

Marko

Esra 5

Temppelin rakentaminen keskeytyi useaksi vuodeksi edellisessä luvussa. Juutalaisten vastustajat väittivät, että juutalaiset olivat luonnostaan kapinallisia. Väite oli, että heidät on helpompi pitää aisoissa,  jos heidän ei sallittaisi rakentaa temppeliä ja kaupunkia valmiiksi.  Silloinen kuningas Artakserkses kielsikin rakentamisen ja siitä keskeytys johtui. Tässä luvussa rakentaminen aloitetaan vähin äänin uudestaan. Kun rakentajilta kysytään tähän lupia, he ovelasti viittasivat Kyyroksen  yli sata vuotta aiemmin antamaan julkilausumaan, näppärästi ”unohtaen” Artakserksesin kiellon, josta oli kulunut ehkä vain muutama vuosi.  Tuohon aikaan Persia oli myllerryksen vallassa, joten ilmeisesti paikalla ei ollut enää ketään, joka olisi muistanut koko historian. Joten kun Kyyroksen allekirjoittama julistus löytyi, niin he tyytyivät siihen.

Mitäpä tästä juonittelusta pitäisi ajatella? Tässä luvussa on selvästi kaksi tasoa. Toinen on tuo inhimillinen laskelmointi. Tässä ei ole kuitenkaan koko tarina. Luvun alussa puhutaan siitä, että Jumala puhui Nehemian ja Sakarjan kautta. Nämä profeetat kehottivat temppelin rakentamiseen. Minusta näyttää siltä, että rakentajat vain tottelivat, sen kummemmin seurauksia miettimättä. Kun ongelmia ilmaantui, heille annettiin oikeat sanat ja ajatukset, jotka auttoivat viemään asiaa eteenpäin. Jumala vaikutti kaikessa. Tämä näkyy temppelin rakentamisen ajoituksessa ja esimerkiksi siinä, että juutalaisten perustelut kelpasivat kuninkaalle. Jos yksikin neuvonantaja olisi vihjannut kuningas Dareiokselle, että hänen oma isänsä kielsi rakentamisen jatkamisen, niin toista temppeliä ei olisi ehkä koskaan saatu valmiiksi.

2. Piet. 3

Tässä luvussa on yksi vähälle huomiolle jäänyt ajatus. Pietari nimittäin kirjoittaa, että Jeesuksen omat jouduttavat Herran päivän tuloa. On aika hurjaa ajatella, että tekemisemme tai tekemättä jättämisemme vaikuttavat Jumalan suunnitelmiin. Miten se sitten käytännössä tapahtuu? Pietari vastaa tähän oikeastaan aika tyhjentävästi päättämällä kirjeensä näihin sanoihin:

Kasvakaa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa. Hänelle kunnia nyt ja iankaikkisuuden päivään asti. Aamen.

Marko