2. Moos. 25 Apt. 18

2. Moos. 25

Tässä luvussa valmistetaan liiton arkku, jossa säilytettiin lain tauluja. Se oli siis konkreettinen muisto Jumalan ja Israelin kansan välillä edellisessä luvussa tehdystä liitosta. Näitä konkreettisia muistoesineitä tai -alttareita rakennettiin Vanhan Testamentin aikaan lähes aina, kun tapahtui jotain merkittävää. Nykyään otetaan kuvia, mutta usein ne jäävät jäsentämättömäksi sillisalaatiksi bittiavaruuteen. Minusta tuntuu, että Jumala tietää kyllä, kuinka epävarma ihmisen muisti on…. 

Apt. 18

Korintti oli paikka, jossa Paavali viipyi huomattavan kauan, yli puolitoista vuotta. Syynä vaikutti olevan taas kerran Pyhän Hengen johdatus. Hän jäi Korinttiin, koska Herra sanoi, että Hänellä on siellä paljon kansaa. Jäin tässä miettimään sitä, että Paavalille ei ollut noussut palvelustyö hattuun. Se ei ollut hänelle tapa ilmaista itseään tai päteä, vaan se oli hänen tapansa seurata Jeesusta. Ennen kuin Jeesus oli hänet tuohon hommaan kutsunut, niin hän oli toiminut usean vuoden Antiokian seurakunnassa opettajana. Toki hänellä oli silloinkin selvästi evankelistan lahja, mutta hän ei tavoitellut sen suurempaa mainetta. Uskon, että jos Korintissa Jeesus olisi kehottanut häntä tekemään jotain muuta, hän ei olisi jäänyt haikailemaan apostolin virkaa, vaan vaihtanut uraa. 

Marko

2. Moos. 24 Apt. 17

2. Moos. 24

Kuinka monta liittoa Jumala itse asiassa tekee Vanhassa Testamentissa? Raamatussa kerrotaan ainakin liitosta Noan, Abrahamin ja Daavidin  kanssa. Jotkut liitot ovat erillisiä, jotkut ovat jatkumoa tai laajennuksia toisiin liittoihin. Kaikissa näissä liitoissa on omat lupauksensa ja sääntönsä.

Tässä luvussa Jumala tekee liiton Israelin kansan kanssa. Jumala oli toki valinnut Israelin omaksi kansakseen jo kauan aikaisemmin, mutta nyt valinta sinetöitiin ja virallistettiin. Tätä on mielenkiintoista verrata uuteen liittoon, jonka Jeesus teki seurakunnan kanssa. Kun lukee vaikkapa Paavalin kirjeitä, niin tuntuu siltä, että uusi liitto on vasta odottamassa täyttymystään. Olemme vasta ”kihlausvaiheessa” ja häät ovat vielä edessäpäin:

”Vartioin teitä intohimoisesti Jumalan puolesta. Olenhan kihlannut teidät yhdelle ainoalle miehelle, Kristukselle, ja tahdon tuoda teidät hänen eteensä kuin puhtaan neitsyen.  (2. Kor. 11: 2)”

Tämä ei tarkoita sitä, että uusi liitto olisi epävarmalla pohjalla, mutta parempaa on vielä tulossa.

Apt. 17

Paavali ja kumppanit siirtyivät uudelle mantereelle, mutta toimintatapojaan he eivät muuttaneet. Uuden kaupungin evankeliointi aloitettiin synagogasta ja ensimmäiset kristityt kaupungissa olivat pääsääntöisesti juutalaisia. Tästä huolimatta Paavalia pidettiin nimenomaan pakanoiden apostolina. Johtuikohan tämä siitä, että Paavali kuitenkin avoimesti piti ovea auki kaikille ihmisille?

Ateenassakin Paavali kävi synagogassa, mutta ilmeisesti kovin suurta tulosta ei tullut. Hän myös keskusteli kaikkien tapaamiensa ihmisten kanssa torilla ja lopulta herätti niin paljon huomiota, että joutui Areiopagille tekemään selkoa sanomisistaan. En ollut aiemmin oikein ymmärtänyt, että Paavalin kuuluisa puhe on siis  pidetty eräänlaisessa kuulustelussa. Hän ei tosin ollut syytettynä mistään, vaan kyseessä oli enemmän ajatustenvaihto.

Paavalin puheen sisältö oli sanoma Jumalasta, joka on kaikkia lähellä. Itse asiassa Hänen läsnäolonsa ylläpitää elämää meissä. 

Marko

2. Moos. 23 Apt. 16

2. Moos. 23

Tämän luvun käskyt ovat helpommin lähestyttäviä ja jotenkin kevyempiä kuin aiemmat. Tämä johtuu siitä, että ne ovat yleisiä rehellisyyteen kehottavia ohjeita ja ilman niiden noudattamista yhteiskunta varmasti korruptoituisi. Viimeisenä listassa on varsin ajankohtainen ohje:

Älä sorra muukalaista; olettehan itsekin olleet muukalaisina Egyptissä ja tiedätte, mitä on elää vieraassa maassa muukalaisena.

Tätä samaa sanaa ”muukalainen” käytetään Uudessa Testamentissa myös kristityistä osoittamaan, että olemme taivaan kansalaisia. Kodittomuuden kokemus voi tulla monesta muustakin syystä, tokihan lähes jokaisella on joku asia, jossa kokee vierautta valtakulttuurin ja sen tapojen kanssa. Itse koen, että tämä yhteinen vierauden tunne on hyvä asia, koska se auttaa meitä olemaan empaattisia muita kohtaan. Tai auttaa, mikäli emme taistele sitä vastaan ja yritä väkisin puristaa muita samaan muottiin itsemme kanssa.

Näin tämä ohje kertoo myös sen, miten meidän tulisi suhtautua kansallisiin traumoihimme. Egyptin orjuus olisi voinut katkeroittaa Israelin niin, että Israelista olisi tullut tiukasti suljettu valtio, jossa satunnaiset muukalaiset joko orjuutettaisiin tai karkotettaisiin. Tässä Jumala kuitenkin kieltää tällaisen väärän sisäänpäin kääntymisen. Jos Raamattua lukee pidemmälle, niin kansat yleensä ottaen tuomitaan sen mukaan, miten ne kohtelevat toisiaan ja maassaan asuvia muukalaisia.

Apt. 16

Tässä luvussa on kuuluisa kuvaus siitä, miten Jumala johdatti Paavalia matkoillaan. Ensin tulee kaksi ”negatiivista tulosta”, kun kerrotaan, että Pyhä Henki esti heitä julistamasta evankeliumia sekä Aasian maakunnassa että Bityniassa. Lopulta tulee ”positiivinen tulos”, kun Paavali näkee unen miehestä, joka pyytää häntä tulemaan Makedoniaan. Minusta on harmillista, että tekstissä ei kerrota tarkemmin sitä, miten Pyhän Henki esti heitä.  Ilmeisesti Luukas ajatteli, että Pyhän Hengen ohjaus on niin arkipäiväistä ja yleistä, että sitä ei tarvitse sen tarkemmin kuvata lukijakunnalle. Joka tapauksessa Paavali totteli, eikä väkisin yrittänyt tehdä työtä paikoissa, mihin häntä ei oltu lähetetty. Tämä on hyvä ohje meillekin.

 

Marko