1. Sam. 7, Matt. 27

1. Sam. 7

Vaikka liitonarkku oli israelilaisilla, niin se ei taannut sitä, että he olisivat olleet uskollisia Jumalalle. Tässä luvussa kerrotaan tilanteesta, jossa kansa kääntyi Herran puoleen Samuelin johdolla. Filistealaisten uhatessa rukous sai uutta voimaa. Jumala vastasi rukouksiin ja pelasti kansan ihmeellisesti vihollistensa käsistä. Samuel pystytti muistoksi tuosta tilanteesta kiven, joka sai nimen Avunkivi, Eben-Eser. Samuel sanoi samalla sanat, joihin on hyvä liittyä tänäänkin: “Tähän asti Herra on auttanut meitä.”

Matt. 27

Tänä kesänä on nähty rajuja mellakoita sen takia, että toisille pyhiä asioita on pilkattu. Kristittyjen kannalta asiaan liittyy se näkökulma, että Jeesus Jumalan Poikana suostui pilkattavaksi ja häväistäväksi ja lopulta ristiinnaulittavaksi. 

Jeesuksen kärsimys ja kuolema kuvataan varsin tarkasti. Kun Ut:a miettii kokonaisuutena, niin Paavali selittää kirjeissään sitä, miksi Jeesus kuoli. Yksi tällainen kohta on 2 Kor 5 luvun loppu. Siellä sanotaan mm. näin: “Kristukseen, joka oli puhdas synnistä, Jumala siirsi kaikki meidän syntimme, jotta me hänessä saisimme Jumalan vanhurskauden.” Tuo jae ilmaisee sen, miksi Jeesus suostui kärsimään. Hän oli synnitön, mutta Jumala siirsi hänen päälleen tai kannettavakseen meidän syntimme.

Jumalan pyhyys ja voima tuli ilmi Jeesuksen kuolinpäivänä monella tavalla. Aurinko pimeni, monia pyhiä nousi haudoistaan, kalliot halkeilivat ja temppelin valtava esirippu halkesi kahtia. Nämä välähdykset kertovat siitä, että kyseessä oli jotain ainutkertaista, joka tuli muuttamaan maailmaamme. 

Jonain päivänä Jeesus palaa kuninkaana maailmaamme. Vaikka Jeesus suostui pilkattavaksi, niin nämäkin teot tulevat vielä julki: “Kaikki ihmiset näkevät hänet, nekin, jotka hänet lävistivät, ja hänen tullessaan vaikeroivat maailman kaikki kansat.” Ilm 1:7. 

Mika

1. Sam. 6, Matt. 26

1. Sam. 6

Matt. 26

Luku kertoo Jeesuksen kärsimyksestä. Minua koskettaa siinä se, että Jeesus suostui kärsimään vapaaehtoisesti. Sotilaat pilkkasivat Jeesusta sanomalla, että pelasta itsesi, jos olet juutalaisten kuningas. Jeesus olisi voinut halutessaan kutsua paikalle 12 legioonaa enkeleitä eli 72 000, Matt 26:53. Kolme tuollaista enkeliä pystyi tuhoamaan Sodoman ja Gomorran, joten kyseessä olisi ollut mittaamaton voima. 

Jeesus olisi voinut välttää ristin ja auttaa itseään, mutta Hän ei tehnyt sitä. Jeesus oli uskollinen tehtävälleen. Rukoushetki Getsemanessa oli ratkaiseva. Jeesus päätyi rukoilemaan, että kaiken tuskan ja ahdistuksen keskellä toteutuisi Isän tahto. Se oli melkoinen rukous.

Jeesuksen kärsimystä voi ihmetellä ja lopulta ylistää Jeesusta! Tänäänkin kiitän Jeesusta Hänen uskollisuudestaan ja kärsimyksestään. Kertakaikkinen sovitus on totta Jeesuksen ristin tähden. Jeesuksen risti oli ainutkertainen Jumalan pelastusteko. Sitä ei voi eikä tarvitse yrittää uusia tai korvata jotenkin. 

Mika

1. Sam. 5, Matt. 25

1. Sam. 5

Liitonarkun voi sanoa olevan Vt:n puolella israelilaisten uskon kannalta hyvin keskeinen. Liitonarkkua tai temppeliä ei ole enää Ilmestyskirjan mukaan taivaassa, joten niillä on meidän näkökulmasta katsottuna esikuvallinen asema. Liitonarkkua ei kannata yrittää etsiä enää tänään, vaikka Indiana Jones elokuvissaan niin tekeekin. 

Heprealaiskirjeen luku yhdeksän on otsikoitu sanoilla vanhan liiton uhripalvelus. Luvussa kuvataan melko tarkasti liitonarkkua ja sitä  miten ylipappi sen päällä sovitti kerran vuodessa kansan syntejä. Jeesus sai aikaan sen, mihin arkku ja ilmestysmaja (myöhemmin temppeli) uhreineen eivät pystyneet. Me voimme Jeesuksen nimessä ja hänen verensä tähden tulla Isän luokse ja kokea hänen rakkauttaan meitä kohtaan.

Vaikka arkku on meidän näkökulmasta esikuvallinen, niin sitä ympäröi erityinen voima ja Jumalan pyhyys. Filistealaiset saivat arkun sotasaaliiksi, mutta heidän oli käytännössä pakko palauttaa arkku israelilaisille. Jeesuksessa Jumalan voima oli läsnä, mutta kaikki eivät sitä tunnistaneet. Sama voima vaikuttaa meissä, mutta tämä aarre on meillä saviastioissa, jotta nähtäisiin tuon valtavan voiman olevan peräisin Jumalasta eikä meistä itsestämme, 2 Kor 4:7.

Matt. 25

Tässä luvussa on kolme vertausta, jotka liittyvät Jeesuksen paluuseen. Kolmas ei oikeastaan ole vertaus, sillä siinä Jeesus kertoo kielikuvilla viimeisestä tuomiosta. Viimeinen tuomio antaa näköalan oikeudenmukaisuuden toteutumisesta. 

Ymmärrän Jeesuksen painottavan kaikissa näissä vertauksissa uskollisuutta hänen seuraamisessaan. Pelastus tapahtuu armosta, uskosta, Jeesuksen tähden. Emme voi ansaita pelastusta, mutta Jeesuksen tuntemisen tulisi vaikuttaa elämäämme. Avainasia ei ole se, miten paljon olen saanut. Tärkeintä on toimia sillä, mitä olen saanut.  Jos jään vertailemaan itseäni ja lahjojani toisiin, niin olen unohtanut keskeisen näköalan. Jokainen toimii sillä, mitä on saanut. Jumalan valtakunnassa pieneltä näyttävät teot voivat olla suuria. 

Mika