Tekijä: Mika Mouhu

1. Sam. 31

Kansa oli pyytänyt itselleen kuningasta, joka kulkisi heidän edellään, hallitsisi heitä ja johtaisi sotia. Siihen Jumala vastasi, että he ovat hylänneet hänet, kun eivät enää pidä Jumalaa kuninkaana. 1 Sam 8‬:‭7‬

Nyt kuningas, jonka israelilaiset olivat pyytäneet, oli kuollut. Kaikkien taistelutahto hävisi välittömästi tiedon tultua ilmi‭. Tässä on hyvä muistutus itselleni siitä, että Jumala haluaa olla kuninkaani. Hän haluaa kulkea edelläni ja johdattaa minua. Johdattakoon Herra tänäänkin minua ja sinua. Hän on kuninkaani ja hallitsijani. Hänen hallinnassaan jaksan ja kestän taistelujen keskelllä elämässä. Hänelle, kuninkaalleni haluan tänään antaa kunnian. Jeesus Kristus sinä olet Herrani ja kuninkaani.

 

Apt. 23

Jeesuksen seuraaminen ei ole aina helppoa. Paavalin piti mennä Roomaan asti todistamaan Jeesuksesta. Sitä ennen piti ensin virua vankilassa muutama vuosi ja joutua haaksirikkoon, välillä todistaa ihmisille Maltalla ja sitten elää lopulta roomassa melko vapaasti omassa vuokra-asunnossa keisarin eteen pääsyä. Roomassa vankilasta lähetetystä kirjeestä voi lukea kuinka Paavali todistaa vankeuden koitumeen keisarin huoneväelle todistukseksi ja osalle kääntymyksen Kristityksi. Ilman vankeutta Paavali ei ehkä olisi kirjoittanut kirjeitä, joista tänään saamme rohkaisua. Paavalille Jeesus sanoi: Seuraavana yönä Herra seisoi Paavalin edessä ja sanoi: »Pysy rohkeana. Sinä olet todistanut minusta täällä Jerusalemissa, ja samalla tavoin sinun on todistettava myös Roomassa.»” Apt.23:11. Tämä oli Paavalin tie Jeesuksen seuraajana. Tänään voin katsoa Kristukseen ja pyrkiä seuraaman häntä sillä tiellä, jonka hän on minulle antanut. Herra anna minulle Henkesi voimaa ja viisautta seurata sinun antamaa tietä.

Mika M

1. Sam. 30

Suru on asia, joka koskettaa meitä kaikkia ainakin jossakin vaiheessa elämää. Suru tuottaa ainakin itselle itkun, itku ei vie pois surua, mutta tuntuu jotenkin helpottavan sitä. Itkulla on oma tarkoituksensa surun käsittelyssä. Daavidin kuvataan itkeneen yhdessä sotilaiden kanssa niin pitkään etteivät enempää jaksaneet. 1. Sam‬ ‭30:4‬. He olivat menettäneet kaikki lähimmäisensä ja kaiken omaisuutensa. Mikään ei tuota suurempaa surua kuin om‬‬an läheisen menettäminen. Suru koskettaa niin karskia sotilasta kuin herkkää ihmistä. Sitä ei voi kukaan paeta, mutta siitä on selvitty tai olisiko parempi ajatus, että sen kanssa voi elää. Surun keskellä voimme lohduttaa toista. Lohdutus voi olla itkua toisen rinnalla tai se voi olla vain hiljaa toisen vierellä olemista. Ehkä tärkeintä on vain olla läsnä ja kuunnella. Meillä on myös usko kaiken lohdutuksen Jumalaan, joka on luvannut olla meidän kanssamme aina. Jos tänään olet itkenyt niin paljon ettet enää jaksa, niin lohduttakoon sinua kaiken lohdutuksen Jumala. Voimia sinulle surun keskelle.

Apt. 22

Ison kansan joukon sanat: ”Pois elävien joukosta! Tuollainen ei saa elää!” kertovat suuresta vihasta. Paavali ratkaisu seurata Jeesusta merkitsi, että oma kansa hylkäsi hänet. Se merkitsi myös kuoleman vaaraan asettumista. Ison kansan joukon viha kohdistui yksinomaan häneen, vain roomalaisten sotilaiden väliintulo esti väkijoukkoa tappamasta häntä. Hän seisoi yksin kansanjoukon edessä ja otti heidän vihansa vastaan. Jeesus seisoi myös kansanjoukon edessä ja otti heidän vihansa päälleen. Myös hänelle huudettiin kuolemaa. Paavali kesti väkijoukon edessä Jeesuksen Kristuksen ansiosta ja hänen antamassaan voimassa. Ehkä Paavali pelkäsi, miten tässä käy, ehkä hän rukoili, varmasti monia ajatuksia liikkui mielessä kansanjoukon huutaessa. Ainakin minusta tuntuisi pahalta, jos minulle huudettaisiin nuo sanat: ”pois elävien joukosta! Tuollainen ei saa elää.” Sellaisten sanojen kuuleminen on pahinta mahdollista loukkausta minua kohtaan. Vihassa sanotut sanat itsessään satuttavat. Minun arvoni ei ole kuitenkaan ole ihmisten sanoissa. Olen arvokas ja rakastettu Jumalan lapsena. Toivon, että tällaiset ajatukset eivät valtaisi mieltäsi. Sinä olet Jumalalle rakas, hän on rakkaudessaan ottanut päällensä kaiken vihan. Hän on kantanut kaiken vihan, jota ehkä koet tai olet kokenut. Tuo hänelle vihan kokemukset, hän puhuu sinulle hyviä, rakastavia sanoa. Sinä et ole vihattu, vaan rakastettu ja hyväksytty Kristuksen ansion tähden.

Mika M

1. Sam. 29

Daavidin turvautui suuren hädän keskellä Jumalaan. Kun meitä kohtaa hätä, voimme turvata Jumalaan. Hän on aina lähellämme, hän on isämme, läsnäoleva Isä, jolle voimme tuoda kaiken sekä ilon että surun ja suuren hädän. Häneen voimme turvata myös silloin, kun olemme yksin vaikeuksiemme keskellä. Muista tänäönkin, että hän on läsnäoleva isä. Aina vaikeudet ei poistu elämästämme, mutta hän kuulee hätämme.

Apt. 21

Minä olen valmis, oli Paavalin vastaus, kun hänen ystävänsä varoittivat tulevasta vaarasta. He vetosivat Paavaliin, että hän ei menisi Jerusalemiin, jossa häntä odottaisi vankeus. Henki oli jo etukäteen varoittanut häntä vankeudesta. Paavali oli valmis Herran Jeesuksen nimen tähden menemään vankeuteen ja kuolemaankin. Häntä repi ajatus siitä, varmasti häntä repi myös lähimmäisten hätä. Tässä köytiin kamppailu, jonka jälkeen todettiin: toteutukoon Herran tahto. Mikä on sinun tai minun kamppailuni tänään? Suomessa uskon tähden ei joudu vankilaan eikä kuolla sen takia. Meillä on kuitenkin kamppailu monessa asiassa, kamppailu siitä, että olisimme valmiita tekemään tai sanomaan asioita Jeesuksen nimen tähden. Ainakin minä olen sellaista kamppailua joutunut tekemään ja joudun edelleen. Rukoilen tänäänkin, että olisin valmis tekemään asioita ja sanomaan asioita Jeesuksen nimen tähden. Tapahtukoon Isän, Jumala ja Herramme Jeesuksen Kristuksen tahto tänäänkin. Aamen.

Mika M