Tekijä: Pekka

Ps. 38

1. Kor. 12

Seurakunnassa ja sen rakentamisessa tarvitaan monenlaisia lahjoja. Inhimillisille lahjoille on varmasti käyttöä, mutta seurakunnassa erityistä on se, että Pyhä Henki jakaa ja ottaa käyttöön erilaisia lahjoja. Näin Paavali kirjoittaa (1. Kor. 12:7): ”Hän antaa Hengen ilmetä itse kussakin erityisellä tavalla, yhteiseksi hyödyksi.”

Monesti voi seurakunnan keskellä tuntua, ettei minulla ole mitään annettavaa yhteiseksi hyödyksi. Paavalin sanojen perusteella tämä tuntemus ei pidä paikkaansa – se ei ole totta. Koska Pyhä Henki asuu seurakunnan keskellä ja koska Pyhä Henki on jokaisessa, joka tunnustaa Jeesuksen Herraksi (jae 3), jokaisella on jotakin annettavaa. Se voi olla pientä tai suurta, näkymätöntä tai näkyvää. Tärkeää on, ettemme vertaile itseämme toisiin, vaan teemme uskollisesti sen, mihin Pyhä Henki kutsuu meidät, koska tarvitaan niin monenlaisia lahjoja. Omalla paikallamme, omaa lahjaa käyttämällä voimme kasvaa ja rohkaistua, ja samalla rohkaista toisia.

Pekka

Ps. 37

1. Kor. 11

Psalmista 37 tulee mieleeni muutaman vuoden takainen tilanne, jossa oli tehtävä aika iso päätös muutaman päivän sisällä. Rukoilin, että Jumala voisi siihen tilanteeseen jollakin tavalla puhua. Seuraavana päivänä tai ylihuomenissa luin psalmia 37 lukusuunnitelman mukaan. Sieltä tuli vastaus yksittäisestä jakeesta hyvin selkeästi ja kirkkaasti. Asian luonteen vuoksi en voi mainita jaetta enkä edes asiaa. Joka tapauksessa se oli valtavan iso rukousvastaus.

Tietyllä tavalla ihmeellistä oli, ettei tuossa tilanteessa ollut mitään ihmeellistä. Luin Raamattua ihan samalla tavalla kuin teen joka päivä. Ihmeellistä kuitenkin oli, että juuri tuo kohta tuli juuri siihen hetkeen, jossa apua tarvitsin. Ajoitus oli täydellinen.

Oma johtopäätökseni on, että kannattaa siis lukea Raamattua. Ja kannattaa lukea sitä sillä odotuksella, mitä Jumala juuri tänään halua puhua sanansa kautta. Monesti arkiaamuina unenpöpperössä ainakin itseltäni tämä tahtoo unohtua.

Pekka

Ps. 36

1. Kor. 10

Tänään Daavid puhuu synnistä ja Paavali epäjumalien palvelemisesta. Tekstit ovat vakavia varoituksia siitä, miten väärillä valinnoilla on ikävät seurauksensa.

Pikaisen googletuksen perusteella ihminen tekee päivässä jopa 35 000 valintaa ja ajattelee yli 6 000 ajatusta. Aika isoilta nuo luvut kyllä tuntuvat. Suurin osa niistä lienee hyvin arkisia asioita, jotka menevät enemmän tai vähemmän ns. automaattiohjauksella. Uskonelämän, puhtaan omantunnon ja sisäisen rauhan kannalta olisi varmaankin hyvä, että kaikesta tästä massasta pystyisimme erottamaan ne valinnat ja ajatukset, joiden kohdalla väärä valinta ja/tai ajatus vie meitä eroon Jumalasta ja toisista ihmisistä.

Haluaisin uskoa, että Jumalan sanan (Raamatun) ja Pyhän Hengen avulla kyllä tunnistamme tilanteet, joissa olemme vaarallisilla vesillä. Näissä tilanteissa olisi hyvä muistaa Paavalin sanat (1. Kor. 10:13): ”Teitä kohdannut kiusaus ei ole mitenkään epätavallinen. Jumalaan voi luottaa. Hän ei salli kiusauksen käydä teille ylivoimaiseksi, vaan antaessaan teidän joutua koetukseen hän samalla valmistaa pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää.”

Daavidin sanat puolestaan toivottavasti motivoivat tekemään oikean valinnan synnin houkutuksista huolimatta (Ps. 36:6-10): ”Herra, sinun armosi on avara kuin taivas, pilviin ulottuu sinun totuutesi. Vanhurskautesi on vuoria korkeampi ja oikeutesi kuin syvyyksien syvyys. Ihmistä ja eläintä sinä autat, Herra. Ihmeellinen on sinun armosi, Jumala! Sinun siipiesi suojaan rientävät ihmislapset. Sinä ruokit heidät talosi runsain antimin ja annat heidän juoda ilosi virrasta. Sinun luonasi on elämän lähde, sinun valostasi me saamme valon.”

Jos väärä valinta kuitenkin tulee tehtyä, niin sitä ei pidä jäädä märehtimään, vaan rientää mahdollisimman nopeasti takaisin Jeesuksen luo (vrt. 1. Joh. 1:8-10 ja 2:1-2).

Pekka