Tekijä: Pekka

Ps. 105 Hepr. 7

Melkisedekin ja Abramin (Abrahamin) kohtaamisesta kerrotaan 1. Mooseksen kirjan 14. luvussa (jakeet 18-20). Melkisedek näyttäytyy ainakin minusta jonkinlaisena ”mysteerihahmona”’. Aikamedian Sana elämään -kommentaariraamattu tiivistää hänen merkityksestään esitetyt teoriat neljään ryhmään: 1) Melkisedek oli alueen arvostettu kuningas, jolle Abraham osoitti kunnioitustaan, 2) Melkisedek oli kaikkien Salemin kuninkaiden arvonimi, 3) Melkisedek oli Jeesuksen esikuva ja 4) Melkisedek oli Jeesuksen väliaikainen ilmestymismuoto. 

Niin tai näin, oleellista tässä on se, että Jeesuksen pappeus on paljon enemmän kuin ns. vanhan liiton pappeus. Jeesus on Jumalan ainutkertainen ja lopullinen ratkaisu luoda kaikille ihmiselle mahdollisuus päästä osalliseksi pelastuksesta ja päästä yhteyteen Luojansa kanssa. Jeesus on tie, totuus ja elämä (Joh. 14:6).

Pekka

Ps. 104 Hepr. 6

”Noilla kahdella järkähtämättömällä sanallaan” (Hepr. 6:18). Mitkä nämä sanat ovat? Katsoin ja varmistin asian paristakin raamatunselitysoppaasta. Kyseessä ovat Jumalan lupaus ja vala. Novumin mukaan ”on mahdotonta, että Jumala rikkoisi lupauksensa ja pettäisi valansa”. Tämä on hyvin tärkeä vakuutus siitä, että voimme luottaa Jumalaan ja siihen toivoon, joka on edessämme. 

Tässä kohtaa tulee mieleeni Kalevi Lehtisen opetus toivon ankkurista (Hepr. 6:19). Hän korosti sitä, että ankkuri ei ole veneessä vaan veneen ulkopuolella. Jos ajatellaan, että vene kuvastaa meidän elämäämme, niin toivo ei ole meissä, meidän tunteissamme ja kokemuksissamme, vaan siinä, että ankkuri on meidän elämämme ulkopuolella. Käytännössä siis siinä, mitä Jeesus on puolestamme tehnyt.  Jeesus on elämämme toivon ankkuri, luja ja varma.

Pekka

Ps. 103 Hepr. 5

Tuntuu oikeastaan aika ihmeelliseltä, että Vanhasta testamentista löytyy tällaisia tekstejä, jotka ovat täyttä evankeliumia. Tuolloin elettiin kuitenkin ns. lain alla eikä Jeesuksesta ollut vielä muuta tietoa kuin profetioita. Toki päivän psalmista voi lukea ns. vanhan liiton mukaisia käsityksiä ja ajatuksia, mutta eivät ne näytä olevan ristiriidassa sen kanssa, mitä Jeesus opettaa Uuden testamentin puolella.

Psalmin jakeesta 104 mieleeni on jäänyt vahva muistijälki. Olin yhdessä monien muiden opiskelijoiden kanssa vuonna 1988 Navigaattoreiden vappukonferenssissa Vierumäellä. Navigaattorit on amerikkalainen kristillinen opiskelijajärjestö, joka tuolloin toimi Suomessa. Vappukonferenssin puhujana oli edesmennyt pastori-evankelista Kalevi Lehtinen. Muistan niin, että Kalevi puhui mm. siitä, miten hän nuorena, vasta uskoon tulleena mietti, mihin hän käyttää aikansa ja elämänsä, kun hän on nyt oppinut tuntemaan Jeesuksen ja päämääränä on iankaikkinen elämän taivaassa. Niihin aikoihin Kalevi luki psalmia 103, jonka jae 14 kuului vanhassa käännöksessä näin: ”Sillä hän tietää, minkäkaltaista tekoa me olemme: hän muistaa meidät tomuksi.” Tämä jae puhutteli häntä vahvasti, kun hän ymmärsi, että hän on maan tomua ja että Jumala on hänet ja kaikki ihmiset kalliisti lunastanut Jeesuksen uhrilla. Tästä syntyi, jos siis oikein muistan, hänen kutsumuksensa viedä eteenpäin ilosanomaa Jeesuksesta. Omasta ja varmasti monien muidenkin puolesta voin sanoa, että Kalevin kutsumuksella ja elämällä oli ja on vielä edelleenkin valtava vaikutus todella monien ihmisten elämään.

Herramme Jeesus, auta meitä kuulemaan sinun äänesi: mihin haluat meidät johdattaa ja miten haluat meitä käyttää, niin että ilosanoma sinusta saa tavoittaa uusia ihmisiä ja Jumalan valtakunta laajeta!

Pekka