Tekijä: Pekka

Neh. 3 Mark. 5

Tämän päivän teksteissä nousee esille hengellisen taistelun eri muotoja ja/tai tasoja. Jerusalemin muurin korjaaminen korostaa fyysistä turvallisuutta, jota ei tule usein ajateltua varsin vakaassa länsimaassa, koska sitä pitää itsestään selvänä asiana. Kristittyihin kohdistuu kuitenkin monissa maissa fyysistä uhkaa, joten kyse ei ole ilmiöstä, joka olisi tuntematon tänä päivänä. Juutalaiset puolestaan ovat kokeneet kautta historian fyysistä uhkaa.

Jeesuksen toiminnassa korostuu taistelu henkivaltoja ja sairauksia vastaan. Tätä voi olla vaikeampi ymmärtää kuin taistelua fyysisen turvallisuuden puolesta. Kuitenkin tämäkin on vallitsevaa todellisuutta kristityille monissa maissa.

Taidamme Suomessa elää – muotitermiä käyttääkseni – melkoisessa kuplassa. Emme välttämättä ymmärrä niitä taisteluita, joita veljemme ja siskomme Kristuksessa Jeesuksessa käyvät eri puolilla maailmaa. Voimme rukoilla heidän puolestaan. Ehkä meidän olisi hyvä rukoilla myös omasta puolestamme, että ymmärtäisimme paremmin hengellisen taistelun todellisuuden ja että Jeesus varustaisi meitä siihen entistä vahvemmin.

Pekka

Neh. 2 Mark. 4

Nehemia on hyvä esimerkki siitä, miten Jumalan sana kylvetään hyvään maahan (Mark. 4:20). Nehemia kuulee ahdistavia ja surullisia uutisia Jerusalemista. Ne kuultuaan hän itkee, murehtii, paastoaa ja rukoilee (Neh. 1). Tämän jälkeen hän on valmis toimimaan, koska hän on saanut Jumalalta selkeän kehotuksen (Neh. 2:12). Koko ajan hän tuntuu liikkuvan ja etenevän rukouksen hengessä.

Jumala voi varmasti puhua hyvin eri tavoin erilaisissa elämäntilanteissa. Uskaltaisin kuitenkin väittää, että Jumalan puheen ja hänen sanansa voi kuulla paremmin rauhassa ja hiljaisuudessa Raamattua lukien ja rukoillen. Siihen meitä tänäänkin kutsutaan kaiken kiireen, hälyn ja melun keskellä.

Pekka

2. Aik. 1 Ilm. 18

Finanssikriisissä 2008 ja koronakriisissä 2020 olemme saaneet jonkinlaista esimakua siitä, minkälainen maailma voi olla, kun talousjärjestelmä on romahtamaisillaan. Finanssikriisissä kävimme hyvin lähellä kuilun reunaa. Tällöin maailman keskuspankit pelastivat tilanteen. Koronakriisin alussa on sama tilanne. Jälleen keskuspankit tulivat apuun, minkä lisäksi valtiot ottivat elvytysvelkaa kiivaaseen tahtiin, joka edelleen jatkuu.

Ilmestyskirjan tämän päivän luku kuvaa ymmärtääkseni tilannetta, jossa talousjärjestelmä on romahtanut (jakeet 11-19).  Kauppamiesten tuoteluettelon loppu jakeissa 12-13 on hyvin hätkähdyttävä, kun luetellaan tavaroita, jotka eivät käy kaupaksi: ”… ei orjia, ihmisiä ruumiineen ja sieluineen.”

Olen kuullut sanottavan, että ihmiskauppa on nykyisin kaikkein tuottoisinta liiketoimintaa. Se on jopa tuottoisampaa kuin huumekauppa. Sitä on hyvin vaikea uskoa, mutta miljoonat ihmiset ovat eri puolilla maailmaa orjina. Ilmiö ei ole tuntematon Suomessakaan. Ilmeisesti ei ole olemassa mitään rajaa, mitä ei oltaisi valmiita ylittämään, jos rikollinen mieli näkee mahdollisuuden hyötyä toisesta ihmisestä taloudellisesti.

Jonakin päivänä tämä onneksi loppuu. Sitä ennen meidän on jotenkin kohdattava tämä todellisuus. Evankeliumille ja rukoukselle on paljon tarvetta. Mikä on meidän paikkamme siinä, että Jumalan valtakunnan todellisuus saa levitä niin, että köyhät kuulevat hyvän sanoman, vangitut vapautuvat, sokeat saavat näkönsä ja sorretut pääsevät vapauteen (vrt. Luuk. 4:18)?

Pekka