Tekijä: Pirkko

Jes. 2

Tämä luku kuvaa Jesajan näkyä tulevasta rauhan ajasta, jolloin miekat taotaan auran teriksi ja keihäät vesureiksi. Noista välineistä päätellen rauhan aikana voisi ajatella olevan maanviljelystä ja vesakoitten hoitoa. Ehkä tämä on kuitenkin vain kielikuva aseisiin käytetyn metallin hyödyntämisestä rauhanomaisiin tarkoituksiin. Väkisinkin tulee pohtineeksi, mikä on eri valtioissa se pääomien määrä, joka on sidottu aseisiin. Vielä ei ole vallitsevana toimintamallina havaittavissa asemetallien rauhanomaista uusiokäyttöä.

Luvun loppuosassa kerrotaan Herran Sebaotin päivästä (12). Rivien välistä voi lukea ja tulkita, ettei noilla aseilla ole silloin mitään virkaa. Houkutteleva tulevaisuuden kuva. Jesajan kirjan ennustuksien aikajännettä en riviuskovana kunnolla jäsennä, mikä ennustettu asia on jo tapahtunut ja mikä edessä. Tämä asia lienee edessäpäin. Sitä odotellessa.

Hepr. 10

Heprealaiskirje on vahvaa tekstiä. Sehän on kirjoitettu heprealaisille, siis juutalaisille, joilla oli monenlaisia uhreja ja uhrikäytänteitä. Seurakunnalla oli houkutus palata niihin, olihan se vahvaa kansan uskontokulttuuria. Heprealaiskirjeen kirjoittaja perustelemalla perustelee, etteivät vanhat uhrit ja uhraaminen enää toimi, kun on Jeesuksen Kristuksen kertakaikkinen uhri (10). Oletteko panneet merkille, että ilmaston suojelemiseen liittyy jonkinlainen hyvittelykäytäntö esim. jos lentämällä matkustaa (synti), pitää koettaa hyvittää lentosaaste maapallolle (kai) vaikka istuttamalla puu (uhri, omantunnon puhdistus). Kaunis ajatus, mutta valtavan orjuuttavaa.

”Koska meillä on suuri pappi (Jeesus) Jumalan huoneen hallitsijana, astukaamme esiin vilpittömin sydämin, täydessä uskon varmuudessa, sydän vihmottuna puhtaaksi pahasta omastatunnosta ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä” (jakeet 21-22; Suomen kansan raamattu). Täydellinen uhri, täydellinen puhtaus ja lepo nyt ja aina.

Pirkko

Snl. 13 Luuk. 7

Snl 13

Miten pieleen onkaan ymmärretty lause ”Joka vitsaa säästää, vihaa lastaan, joka häntä rakastaa, kurittaa häntä ajoissa.” Kuka päätti, että vitsalla pitää lyödä? Olin lapsena ja nuorena paimentamassa lehmiä. Meillä oli pitkät vitsat. Niillä ei lyöty eläintä, ainoastaan ohjailtiin lehmää kääntymään vaikkapa laitumelle. Vitsa oli vain käden jatke, oikeastaan turvaväline paimenelle, ettei tarvinnut mennä ihan lehmän sarvien viereen. Jumalakin ohjaa meitä elämässämme. Koko ajan hänen motiivinsa on rakkaus ja hän tietää suunnan.

Lk 7

Tähän lukuun on sijoitettu kertomus Nainin lesken pojan kuolleista herättämisestä. Kuolleista herättäminen on ehkä aika harvinainen ihmeteko, mutta sellaista on tapahtunut Raamatun mukaan ja edelleen silloin tällöin tapahtuu. Olen joskus pohtinut, onkohan se kuollut itse halunnut tulla takaisin niissä tilanteissa, kun hän on jo saanut maistaa Jeesuksen ylösnousemusta ja taivasta. Olen lukenut pari kertaa kirjan Taivaan rajalla. Se on vaikuttava kooste ihmisten kokemuksista kuoleman ja ajallisen elämän rajaliikenteestä.

Nainin lesken ja kuolleen pojan kohtaamisessa minua hämmästyttää täydellinen ajoitus. Surusaatto tavattiin kaupungin portilla. Jeesus oli oikeaan aikaan paikalla. Leski sai pojan lisäksi takaisin tulevaisuuden turvan ja asemansa. Jeesus, kiitos, ettet myöhästynyt etkä myöhästy meidänkään tilanteissamme.

Pirkko

Snl. 12 Luuk. 6

Snl 12

”Vanhurskauden polulla on elämä, sillä tiellä kulkeminen ei ole kuolemaksi.” (jae 28) Vanhurskauden polulle pääsee Jeesuksen kautta ja Hänelle antautuminen ilman vaatimuksia on mahdollista ihan tässä ja nyt. Hän varustaa koko matkan, jokaisen askeleen ja ajokilometrin. Kip-kap ja prym-prym Hänen kanssaan.

Lk 6

Olen aina tuohtunut, kun törmään evankeliumeissa fariseusten ja kirjanoppineiden asenteeseen Jeesuksen parantamistyöhön, jota hän teki sapattina. Minkä ihmeen takia sairasta ei saisi parantaa sapattina? Millaisia sääntöjä joku olikaan keksinyt muka Jumalalle kelpaamiseksi. Jonkinlaista ajattelun vinoumaa on ja on ollut jossain muodossa paljon kautta vuosisatojen. Nyt on aika palata perusteisiin, Jeesusta ei voi jakaa lahkoihin tai lohkoihin. Hänelle ei voi yrittää kelvata millään keinoin. Meillä ei ole mitään Jeesuksen voitelukeinoja. Päinvastoin. Hän on voidellut ja voitelee sekä varustaa meidät Pyhällä Hengellä, kun pyysimme ja pyydämme häntä tulemaan sydämeemme.

Pirkko