Neh. 13, Mark. 15

Neh. 13 Mark. 15

Neh 13

Nehemia joutui kovin ottein uudelleen ohjeistamaan kansaa pysymään aiemmin sovituissa toimintavoissa, joilla kunnioitettiin Jumalan lakia. Miten nopeasti elämää rakentavien toimintatapojen mureneminen tapahtuikaan. Tässä ilmiössä tulee taas esille ihmisen kyvyttömyys pysyä puhtaana hyviksi havaituilla käyttäytymistavoilla. Jeesuksen uhria tarvitaan Jumalalle kelpaamiseen, muuta tapaa ei ole.

Mk 15

Jeesuksen tuomion toimeenpanoa kuvataan tässä luvussa. Tukijoukkoja vaikuttaisi olevan vähemmän kuin pilkkaajia ja mitätöijiä. Näin kai on aina ollut ja tulee olemaan. Kuinka usein olenkaan vaiennut juuri tästä vähemmistössä olemisen syystä. Kärkkäät enemmistön edustajat ovat äänekkäämpiä. Kun ihmisjoukossa heitellään ilmaan Raamatun asioita vitsinä tai sanontoina, tuskailen ajatuksissani, mikä repliikki olisi paikallaan. Olen usein vaiti. Vai onko vaikeneminen sittenkin viestintää, joka ei aiheuta kiistaa.

Pirkko

Neh. 12, Mark. 14

Neh. 12 Mark. 14

Neh 12

Tämän luvun loppupuolella avataan taas yhteisten vastuiden järjestelmää. Kansan tehtävänä oli huolehtia, että temppelissä palvelevilla oli toimeentulo. Tämä vastuu on edelleen olemassa. Uskaltaudutaanpa taas antamaan omastamme yhteisen seurakuntamme toiminnan tukemiseen. Antaessa ei lopulta sittenkään köyhdy. Jumalan matikka on erilaista.

Mk 14

Jeesuksen tappamissuunnitelmasta vaikuttaisi olleen sovittu. Tässä luvussa etsitään todistusta Jeesusta vastaan (jae 55) ja kootaan perusteluja jo annetulle tuomiolle. Nurinkurinen ajattelumalli. Eikö ensin pitäisi olla syytteet, todistajat, puolustus ja sitten vasta tuomion langettaminen.

Jeesuksen suurin ”synti” oli olla Jumalan Poika ja se että Hän sanoi sen ääneen. Jeesuksen tunnustaminen Herraksi kuohuttaa maailmassa edelleen ja kuohuttaa loppuun saakka. Nyt on meidän aikamme julistaa Jeesuksen herruutta, uhrin kattavuutta, armon riittävyyttä. Aloita vaikkapa armon julistamisella itsellesi juuri nyt. Mikä muuttui?

Pirkko

Neh. 11, Mark. 13

Neh. 11 Mark. 13

Neh 11

Tämä luku kertoo, kuinka asukkaita asutettiin maahan. Jerusalem oli hallintokaupunki. Johtajat asuivat siellä. Loput asukkaat arvottiin. En tunne tuon ajan maantiedettä, mutta luen rivien välistä, että tavoitteena oli koko maan asuttaminen. Kullakin asutuskeskuksella oli papit ja sukujen päämiehet. Aikanaan Suomessakin on ollut tärkeä, että kullakin on jossain jonkinlaisen matkan päässä kirkko. Tuskin tämä tarve kuulua hengelliseen yhteisöön ja yhteyteen on pohjimmiltaan mihinkään hävinnyt, vaikka päällepäin niin näyttääkin. Kiitos edelliset sukupolvet. Me jatkamme nyt.

Mk 13

Pelastus on Jeesuksen meille ansaitsema, se on peruspilari Uuden testamentin mukaan. Tämä on tarpeen muistaa, kun lukee tähän lukuun koottuja listaa lopunajan merkeistä. Jeesus kertoi niistä. Merkit eivät ole kovin iloista luettavaa. Ei ihme, että voi olla taipumus etsiä Kristusta sieltä täältä tai antaa periksi. Tämä luku voi olla pelottavaa luettavaa, jos tuo mainitsemani peruspilari unohtuu.

Kun luen tätä, huomaan ajattelevani, että Jeesus varustaa meitä kohtaamaan näitä aikoja. Joitain tällaisia tapahtumia on jo ollut ennen meitä, on juuri parhaillaan joidenkin uskovien elämässä ja tulee käsittääkseni aina olemaan, kunnes Jeesus tulee takaisin. Valvominen tarkoittanee Sanassa pysymistä, Jeesuksen Herrana tunnustamista ja ymmärtääkseni seurakunnan lähetystehtäväkin pysyy loppuun saakka.

Pirkko